Euroalueelta inflaatioyllätys jo ennen öljyn hintavaikutusta
Summary
- Euroalueen inflaatio kiihtyi helmikuussa odotettua enemmän, nousten 1,9 %:iin tammikuun 1,7 %:sta, ja pohjahinnat nousivat 2,4 % vuodentakaisesta.
- Italian talviolympialaiset vaikuttivat merkittävästi helmikuun inflaatiolukuihin, erityisesti ruoan, majoituksen ja palvelujen hintojen nousun kautta.
- Lähi-idän konflikti on nostanut öljyn hintaa, mikä todennäköisesti vaikuttaa maaliskuun inflaatiolukuihin, mutta EKP:n vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset.
- Konsensusennusteet inflaatiosta ovat laskeneet EKP:n ennusteiden alapuolelle, ja taloudessa on deflatorisia tekijöitä, kuten vahva euro ja tuontitullit.
Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Euroalueen inflaatio kiihtyi helmikuussa odotettua enemmän. Maaliskuusta odotetaan entisestään korkeampia lukuja Lähi-idän konfliktin nostettua öljyn hintaa. EKP:n ei auta muu kuin odottaa.
Euroalue: Inflaation komponentit
Lähde: LSEG
HICP-inflaatio eri maissa, alustavat luvut helmikuulta
Lähde: LSEG
Euroalueen alustavat inflaatioluvut helmikuulta toivat mukanaan odotettua korkeampia lukuja. Inflaatio kiihtyi 1,9 %:iin tammikuun 1,7 %:sta, ja pohjahinnat nousivat vuodentakaisesta 2,4 % (tammikuussa 2,2 %). Kuukausitasollakin lukemat olivat suhteellisen korkeita, sillä hinnat nousivat 0,8 % tammikuusta.
Yllättäviltä kuulostaviin lukemiin löytyy lopulta järkeenkäypä selitys, nimittäin urheilu. Koko euroalueen inflaatioajurina oli helmikuussa Italia, jossa hintojen nousu oli selvästi odotettua ripeämpää. Tätä selittävät maassa pidetyt talviolympialaiset, jotka nostivat ruoan, majoituksen ja palvelujen hintoja. Yksin ravintolat ja majoitus kallistuivat 6,1 %. Koska olympialaiset ovat jo ohi ja mitalit kotiutettu, hintavaikutuksenkin pitäisi tasaantua maaliskuuhun mennessä. Tosin nyt EKP:n ja sijoittajien haasteena on Lähi-idän konflikti, joka on jo nostanut raakaöljyn hintaa ja vaikeuttanut rahteja Hormuzinsalmen läpi. Todennäköisesti tämä nostaa maaliskuun inflaatiolukuja. Tämä, puhtaasti tarjontapuolelta tuleva uhka on sellainen, johon keskuspankki ei voi mitenkään vaikuttaa, sillä sen työkalut ovat epäsuoria ja talouden kysyntäpuolella. Siksi EKP:n ei auta muu kuin odottaa.
Kerroin taannoisessa makroartikkelissa, että konsensusennusteet inflaatiosta ovat jo laskeneet EKP:n ennusteiden alapuolelle. Deflatorisiakin tekijöitä taloudessa riittää, aina vahvasta eurosta ja tuontitulleista lähtien. Olennaista on erottaa pysyvämmät hintavaikutukset yksittäisten kuukausien heilahteluista, ja niiden osalta iso kuva ei ole juuri muuttunut.
