Pessimisti ei pety – katsaus Suomen talouden indikaattoreihin
Suomen talous on ollut viritettynä toivotaan, toivotaan -tilaan kuluvan vuoden ajan. Odotuksissa on ollut jo pitkään talouskasvun piristyminen, mutta raa’assa talousdatassa siitä ei ole aikaisemmin näkynyt merkkejä. Avainasemassa on nyt kotimainen kulutus, jota vaivaa vielä tietynlainen pessimismi. Nostan tässä artikkelissa esiin 5 kuviota Suomen talouden tilasta.
Kuvio. Suhdannetilan lämpökartta

Lähde: Valtiontalouden tarkastusvirasto
1) Suhdannetila edelleen viileä. Sinistä väriä olisin kaivannut kesäloman helleputkessa, mutta en Suomen talouteen liittyvissä kuvioissa. VTV:n suhdannetilan lämpökartta näyttää edelleen viileältä, vaikka ihan pakkasrajoilla ei enää liikutakaan. Suunta on oikea, mutta taulukostakin näkyy, että piristyminen talousindekseissä on kituliasta. Vähittäiskaupan luottamus ja avoimet työpaikat ovat harvoja valopilkkuja.


2) Kehnoa yksityisen kysynnän tilannetta on helppo selittää työttömyysluvuilla. Muualla euroalueella työttömyysaste on edelleen historiallisen alhaisella tasolla, mutta Suomessa se on noussut yli 2 %-yksikköä mm. rakennusalan heikon suhdannetilanteen myötä. Luku heijastuu myös työllisten tunnelmiin: Tilastokeskuksen tuoreimmassa kuluttajaluottamuskyselyssä 6 % työllisistä uskoi työttömyyden riskin vähentyneen omalla kohdallaan, mutta 27 % puolestaan arvioi riskin kohonneen. Hyvä asia on, että 40 % vastaajista koki, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi tai lomautetuksi. Lähes neljäsosan kokemus työttömyyden uhan kasvusta on suhteellisen suuri, ja toppuuttelee samalla kulutussuunnitelmia, vaikka kuluttajaluottamus on yleisesti noussut pohjiltaan. Avointen työpaikkojen määrä on myös kääntynyt pitkästä aikaa kasvuun, mikä voi ennakoida käännettä myös työttömyysluvuissa.

3) Inflaatio ei vaivaa enää Suomea. Kuluttajan ostovoiman kasvu perustuu paitsi nousseeseen palkkatasoon, myös hintatason maltilliseen nousuun. Suomen inflaatio oli kesäkuussa euroalueen hitaimpien joukossa Ranskan ja Italian ohella, käy ilmi Eurostatin tilastosta. Näkyvyys hintakehitykseen koronapandemian yllätysten jälkeen tuo vakautta talouteen.

4) Teollisuustilaukset oikeilla raiteilla. Tilastokeskus uutisoi äskettäin, että teollisuuden uudet tilaukset ovat kasvaneet koko alkuvuoden etenkin metalliteollisuuden (tilaukset tammi-kesäkuussa +11,8 % vuodentakaisesta) ja kemianteollisuuden (+7,2 %) vetäminä. Tämä tietää hyvää myös teollisuustuotannolle, jonka trendi on muutoinkin kasvusuunnassa kesäkuun notkahduksesta huolimatta. Vihreän siirtymän ja puolustuksen investoinnit satavat osaltaan myös Suomen laariin, ja laskenut korkotaso lisää osaltaan investointiaktiivisuutta. Tullikeskustelu on ollut iso elefantti teollisuuden posliinikaupassa herättäen epävarmuutta, mutta siihenkin ollaan saamassa nyt näkyvyyttä.
