Riskipreemio yrityslainamarkkinalla on kaventunut historiallisen alhaiselle tasolle

Globaalin velkamarkkinan taustalla on perinteisesti ollut yksi perusoletus: se, että valtionlainoissa riski on matalampi kuin yrityslainoissa. Tämä on kuitenkin osittain kumottu: esimerkiksi ranskalainen luksustuotejätti LVMH saa lainaa nyt matalammalla korolla kuin Ranskan hallitus. Korkoero yrityslainojen ja valtionlainojen välillä ovat kaventuneet myös muualla.

Yrityslainaindeksit

Lähde: BlackRock

Yritysvelkamarkkina on ollut yksi kuluvan vuoden voittajista. Sektorilla on nähty hintojen nousua, mitä on vastannut velkakirjamarkkinalle tyypilliseen tapaan korkojen lasku. Joissain tapauksissa yritysvelan tuotto on laskenut jopa alle valtionvelan tason. Näin on käynyt esimerkiksi poliittisen epävarmuuden keskellä painivassa Ranskassa, jossa valtionvelan korot ovat nousseet samalla, kun yrityslainojen korot ovat laskeneet. Siksi ranskalaisen luksusjätti LVMH:n 2031 erääntyvässä velkakirjassa korko jää 2,8 %:iin, alle 5 korkopistettä Ranskan saman maturiteetin valtionvelan koron. Yleisestikin luottoriskimarginaali on kaventunut historiallisesti alhaiselle tasolle: Reutersin mukaan investment grade-luokituksen yritysvelan tuotto on Yhdysvalloissa vain 0,74 %-yksikköä yli valtionvelan tuottojen, kun se viimeisen vuosikymmenen aikana on ollut keskimäärin 1,24 %-yksikköä. Euroopassa marginaali on nyt 0,76 %, mikä on alhaisimpia tasoja vuoden 2008 jälkeen.

Yrityslainojen ja valtionlainojen välinen korkoero

Lähde: Reuters

Mistä on kyse?

Luonnollisesti nopeasta hintojen noususta yrityslainamarkkinalla nousee epäilyjä kuplasta. Tässä tilanteessa kysymys kuuluu: löytyykö kysynnälle järkeviä perusteita? Lyhyt vastaus kuuluu: kyllä, ainakin toistaiseksi. Nimittäin vaikka keskuspankit ovat laskeneet korkojaan, korkotaso on edelleen takavuosien nollakorkoaikaan verrattuna suhteellisen korkea. Tämä on saattanut johtaa siihen, että sijoittajat keskittyvät yrityslainojen kokonaistuottoon korkoeron sijaan. Toiseksi, yksityisen sektorin velkatasot ovat selvästi terveemmällä pohjalla kuin ennen: finanssikriisin jälkeen yksityisellä sektorilla kovassa huudossa oli velkaantumisen vähentäminen, ja siinä on myös onnistuttu (ks. kuvio).

Yritysten (pl. rahoituslaitokset) ja kotitalouksien velka/BKT, %, muutos 2008 ja 2019 jälkeen.

Lähde: TS Lombard

Yritysten velanottohalukkuus oli melko nihkeää jopa kriisin jälkeisen elpymisen aikana, kun taas julkinen sektori on ottanut velkaa roppakaupalla viime vuosina, erityisesti koronapandemian aikana. Tämän takia yksityisen sektorin taseet ovat nyt poikkeuksellisen suotuisassa asemassa suhteessa julkisen sektorin taseisiin. Tämä on johtanut myös alhaisempaan volatiliteettiin yrityslainamarkkinalla: esimerkiksi eurooppalaisissa yrityslainaindekseissä volatiliteetti on ollut lähes yhtä matalaa kuin niiden ”riskittömillä” vastineilla, eli valtionlainoilla.

Sen lisäksi, että yrityslainoista on tullut ”vakaampia” kohteita sijoittajille, valtionlainojen noussut riski näkyy nyt korkomarkkinalla, jossa suunta on ollut lähinnä ylöspäin. Yhdysvaltain liittovaltion velka on ollut koko vuoden otsikoissa, samoin Ranskan kaltaiset poliittiset umpikujat, jotka ovat olleet omiaan nostamaan tuottovaatimusta valtionvelalle. Aikaisemmissa kriiseissä yksityisen sektorin riskinotto on ollut syynä korkoerojen kasvuun, mutta nyt sitä estää julkisen sektorin heikkous. TS Lombardin mukaan makrotrendit, kuten julkisen sektorin velanoton jatkuminen, viittaavat siihen, että korkoero ei lähiaikoina myöskään kasva. Ehkä vakaista suuryhtiöistä on tulossa oma turvasatamansa valtionvelan rinnalle tai jossain määrin jopa sitä korvaamaan.

Julkinen velka/BKT-suhde, muutos, %, 2019 jälkeen

Lähde: TS Lombard