Euroalueen inflaatio pysyy erittäin maltillisena

Marianne Palmu

Euroalueen inflaatio hidastui selvästi maaliskuussa, käy ilmi Eurostatin eilen julkaisemista lopullisista lukemista. Kuluttajahintojen nousu jäi 1,5 %:iin vuodentakaisesta, kun lukema oli helmikuussa 2,0 % nousten samalla neljän vuoden huippuihinsa. Valtaosa hintojen noususta selittyi energiahintojen aikaisempaa hitaammalla kehityksellä: maaliskuussa energiahinnat kallistuivat 7,4 %, kun lukema helmikuussa oli 9,3 %. Myös energiahinnat ja ruuan hinnat poissulkeva pohjainflaatio pysyi heikkona, ja oli 0,8 % maaliskuussa.

Eilen julkistetut lukemat eivät lisää EKP:n kiirettä rahapolitiikan kiristämisen suhteen. Etenkin hyvin heikkona pysyvä pohjainflaatio pitää keskuspankin kurssin elvyttävänä vielä pitkään, eikä keskuspankin neuvoston lähikuukausien kokouksissa ole odotettavissa muutoksia rahapolitiikkaan. Euroalueen talouden luottamuslukemat ovat olleet rohkaisevassa kasvussa alkuvuonna, ja odotamme näiden pehmeiden signaalien siirtyvän myös reaalitalouden lukuihin. Alueen rakenteelliset ongelmat varjostavat kuitenkin talouskehitystä, samoin kuin tärkeästä vaalivuodesta ja ensi viikonloppuna järjestettävästä Ranskan presidentinvaalien ensimmäisestä kierroksesta kohoava poliittinen epävarmuus.

Eilen saatiin varmistus myös Ison-Britannian pääministeri Theresa Mayn esitykselle järjestää ennenaikaiset parlamenttivaalit kesäkuun 8. päivä. Britannian parlamentti äänesti murskaluvuin ehdotuksen puolesta, äänin 522-13. Samalla vaalikamppailu alkoi. Pääministeri Maylla ja hänen konservatiivipuolueellaan ei pitäisi olla nykyisten kannatuslukemien valossa ongelmia säilyttää enemmistöään parlamentissa ja vahvistaa kansalta saamaansa mandaattia brexit-neuvotteluissa. Britannian vaalit tuovat kuitenkin jälleen yhden lisätekijän mukaan markkinan seuraamalle poliittiselle pelikentälle. Odotamme etenkin, mihin suuntaan May aikoo vaalikampanjassaan viedä omaa Brexit-linjaansa: pysyykö hän edelleen ns. kovan brexitin, eli mm. EU:n sisämarkkinoista irtautumisen kannalla, vai pehmentääkö pääministeri kantojaan kompromissihakuisemmiksi.