Euroalueen talous kasvaa edelleen, mutta kuumimmat ajat takana

Viime viikko oli Euroopan ja USA:n osakemarkkinalla kaksijakoinen ja vahvasti tuloskauden sävyttämä. USA:ssa päädyttiin koko viikon osalta plussalle, mutta Helsingissä ja laajemminkin Euroopassa miinukselle.

Euroalueen talousluvut jatkoivat tasaantumisen merkkejä viime viikolla. Heinäkuun kuluttaja- ja talousluottamusluvut jäivät pitkälti kesäkuun tasoille vastaten odotuksia, mutta Q2:n talouskasvuluvut toivat mukanaan hienoisen pettymyksen. Eurostatin alustavien arvioiden mukaan euroalueen talous kasvoi Q2:lla 2,1 % vuodentakaisesta ja 0,3 % kvartaalitasolla jääden hieman markkinaodotuksista ja hidastuen Q1:stä. Mikäli kasvu jatkuu loppuvuonna samanlaisena kuin Q2:lla, lisäisi se loppuvuonna painetta ennustelaskuille euroalueen talousennusteissa, sillä 0,3 %:n kvartaalikasvu on melko vaimeaa etenkin, kun sitä peilaa edellisten kvartaalien vahvaan kehitykseen. Esimerkiksi EKP povasi kesäkuun päivityksessään euroalueelle kuluvana vuonna hieman yli kahden prosentin talouskasvua, ja siitäkin voidaan joutua nykymenolla tinkimään.

Paljon loppuvuonna riippuu siitä, missä määrin tulliuhat toteutuvat kansainvälisessä kaupassa ja miten se heijastuu mm. yritysten investointipäätöksiin. Lisäksi huomiota kannattaa kiinnittää siihen, kuinka pitkä kasvun häntä on. EKP:n elvyttävä rahapolitiikka ja USA:n vahva suhdannekehitys kannattelee kasvua todennäköisesti vielä ensi vuoden alkupuoliskon, mutta vauhti hidastuu.

Kiristyvä rahapolitiikka suhdannekäänteen merkittävä tekijä

Globaalille suhdanteelle käänne olisi kiristyvän rahapolitiikan ja kustannustason nousun myötä odotettavissa 2019 lopussa tai 2020 aikana. Etenkin ensimmäinen tekijä on mielestämme ratkaiseva käänteen suhteen, sillä koronnosto kvartaalissa -periaatteella Fedin ohjauskorko olisi ensi vuoden lopussa jo 3,5 %:n tasolla, joka on nykyisessä talousympäristössä korkea. Kiristyvä rahapolitiikka USA:ssa puolestaan ajaa kehittyviä markkinoita ahtaalle (mm. kiristyvä likviditeettitilanne), joten sen vaikutukset heijastuvat koko globaaliin talouteen. Lisäksi odotettavissa on, että myös EKP pääsee hiljalleen normalisoimaan rahapolitiikkaansa ensi vuoden lopussa. Tämä osaltaan viittaa siihen, että nettomääräisesti keskuspankkien taseet alkavat hiljalleen supistua seuraavan 12 kuukauden aikana (ks. kuvio alla), mikä kiristää tilannetta rahoitus- ja osakemarkkinalla.