Euroalueen vaalikalenteri kiireinen viikonloppuna, Italiassa talousnäkymä edelleen heikko

Euroalueen vaalikalenterin kohdalla on punainen rasti ensi viikonlopun kohdalla, sillä sen lisäksi, että Italiassa järjestetään parlamenttivaalit, myös Saksan politiikan tulevaisuudesta päätetään sosiaalidemokraattien kokouksessa, jossa siis äänestetään siitä, lähtevätkö he mukaan Merkelin hallitukseen. Saksassa ennakoidaan demokraattien lopulta äänestävän hallitukseen kuulumisen puolesta (ennakko-odotusten mukaan puolesta veisi n. 60 %:n osuuden), mikä olisi positiivinen asia ja lisäisi poliittista näkyvyyttä. Italian osalta suurimmat riskit ovat viime kuukausina laskeneet, sillä eurokriittisimmät populistipuolueet Lega Nord ja Viiden tähden liike ovat pitkälti hiljentäneet vaatimuksensa Italian euroerosta. Ennakko-odotukset vaalien osalta ja Italian poliittisen tulevaisuuden suhteen ovat silti melko matalalla, sillä gallupien mukaan näyttää siltä, että vaalien jälkeen ei saada muodostettua maalle vahvaa hallitusta.

Ennakkokyselyissä johdossa on keskustaoikeistolainen vaaliliitto noin 36 prosentin osuudella. Tämäkään ei turvaisi absoluuttista enemmistöä parlamentissa, joten mielipidemittausten perusteella Italiaan olisi tulossa koalitiohallitus. Suurimpana yksittäisenä puolueena oleva Viiden tähden liike ei kuitenkaan ole halukas yhteistyöhön muiden puolueiden kanssa, ja vasemmisto-keskustalainen vaaliliitto puolestaan ei ole suostuvainen yhteistyöhön keskustaoikeistolaisen liiton kanssa. Toki mikäli hallitusneuvotteluihin lähdetään, poliittinen paine voi muuttaa tilanteita, mutta lähtökohtaisesti asetelma on haastava.

Erityisesti meitä huolettaa pääpuolueiden haluttomuus tehdä talousuudistuksia: vaalipuheissa esiin nousivat lähinnä julkista alijäämää kasvattamat teemat (eläkkeiden nosto, julkisten menojen lisäys), mikä ei ole hyvä kehitys Italian korkeaa julkisen velan tasoa silmällä pitäen. Julkinen velka on noussut jo yli 130 %:iin BKT:sta tehden samalla Italiasta euroalueen velkaantuneimman talouden heti Kreikan jälkeen. Hiljalleen virinnyt talouskasvu on hiljentänyt velan kasvua, mutta julkisen talouden näkymä on edelleen heikko. Lisäksi Italian kärsii vientirakenteensa vuoksi suhteellisesti enemmän viime aikoina vahvistuneesta eurosta, mikä heikentää maan kilpailukykyä. Tarvetta työmarkkinauudistuksillekin olisi, sillä maan työttömyys on edelleen selvästi euroalueen keskiarvoa korkeammalla (11,1 % vs. 8,6 %) ja talouskasvu on jäänyt viime vuosina jälkeen muista jäsenmaista.

Pidämme Italian taloutta edelleen euroalueen heikoimpana lenkkinä. Talouden rakenteellisille ongelmille on vaikea löytää nopeaa poliittista ratkaisua, mutta toimiva hallitus voisi vaikuttaa julkisen talouden tasapainoon sekä työmarkkinoiden toimivuuteen ja tällä tavalla parantaa edellytyksiä pitkän aikavälin talouskasvulle.

Nykyisessä poliittisessa umpikujassa mahdollisuudet muutoksiin ovat kuitenkin vähäisiä, eikä vaalitulos lupaa käännettä parempaan. Nykyinen noususuhdanne antaa hieman tilaa poliittisillekin riskeille, mutta pelkäämme, että Italian talous on muita jäsenmaita selvästi herkempi markkinaluottamuksen kolahduksille taloustilanteen muuttuessa.