Fed odotetulla korkouralla, Hollannin populistit joutuivat taipumaan

Keskiviikko oli tapahtumarikas päivä markkinoilla, kun Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve kokoontui päättämään rahapolitiikkansa urasta ja Hollannissa pidettiin parlamenttivaalit, joka olivat vuoden ensimmäinen testi äärioikeiston kannatuksen nousulle. Hollannin vaaleissa näyttää vahvasti siltä, että pääministeri Mark Rutten luotsaama oikeistoliberaalinen VVD-puolue olisi pitämässä suurimman puolueen aseman, kun äänistä on laskettu 90 prosenttia. VVD olisi saamassa 33 paikkaa maan parlamentissa, mikä on selvä torjuntavoitto ennakko-odotusten perusteella, vaikka paikkamäärä tippuu selvästi vuoden 2012 vaalien 41 paikasta. Sen sijaan Geert Wildersin johtama oikeistopopulistinen vapauspuolue PVV on jäämässä selvästi ennen vaaleja julkaistuista ennakko-odotuksista ja saamassa 20 paikkaa parlamentissa. Wildersin oikeistopopulistit olivat joidenkin mielipidetiedustelujen perusteella jopa kannatuksessaan edellä Rutten puoluetta, joten heidän paikkamääränsä oli ennakkoasetelmiin nähden yllättävänkin alhainen ja kannatus sijoittuu lähes yhtä korkealle kuin kristillisdemokraattien CDA-puolueella ja demokraattien D66-puolueella.

Hollannin vaalitulos ja oikeistopopulistien sijoittuminen oli helpotus Euroopalle, sillä se osoitti, että oikeistopopulistien protestiäänten määrä ei ollut aivan pelätyn korkea. Testit populismin noususta jatkuvat kuitenkin seuraavaksi Ranskan huhti-toukokuussa järjestettävien presidentinvaalien muodossa. Ranskassa erinäiset kilpakumppanien poliittiset skandaalit ovat siivittäneet oikeistopopulistien ehdokkaan Marine Le Penin suosiota, mutta tilanne toisen pääehdokkaan eli Emmanuel Macronin ja Le Penin välillä on erittäin tasainen. Hollannin vaalituloksella ja oikeistopopulistien odotettua heikommalla äänimäärällä voi olla heijastuksensa myös Ranskaan ja Le Penin kannatukseen. Joka tapauksessa tulos on hyvä asia yhteneväisen Euroopan tulevaisuuden kannalta ja poistaa yhden epävarmuustekijän Euroopan poliittisesta ympäristöstä.

Fedillä ei kovaa kiirettä koronnostoissaan

USA:n keskuspankki Federal Reserve nosti eilen odotetusti ohjauskorkoaan 0,75-1,00 %:n haarukkaan. Koronnosto oli toinen kolmen kuukauden sisään ja heijastaa selvää muutosta rahapoliittisessa ympäristössä, jossa nollakorkojen kautta elettiin usean vuoden ajan. Fed ei kuitenkaan viestinyt aiempaa kovempaa kiirettä tulevaisuuden koronnostojensa suhteen, mikä aiheutti pientä painetta dollarin kurssille. Jotkin markkinatoimijat olivat nopeasti nousseiden maaliskuun koronnostospekulaatioiden myötä ennakoineet selvästi jyrkentyvää korkokäyrää koko vuoden osalta, mutta eilisissä ennusteissaan keskuspankin avomarkkinakomitea piti korkoennusteensa pitkälti ennallaan.

Kuluvan vuoden lopussa mediaaniennuste ohjauskoron tasolle on 1,4 %, mikä tarkoittaisi vielä kahta nostoa 2017 aikana. Sama kolmen 0,25 %:n noston tahti jatkuisi myös ensi vuonna, joten rahapolitiikan kiristykset olisivat melko maltillisia.

Rahapolitiikan kiristyminen on otettu osakemarkkinalla vastaan melko rauhallisesti, ja huomio on kiinnittynyt lähinnä vahvistuneeseen talousympäristöön, joka on antanut puhtia osakekursseille Wall Streetilla. Nouseva korkotaso nostaa toisaalta velkakirjamarkkinan tuotto-odotusta, mikä voi siirtää ajan mittaan asteittain rotaatiota osakemarkkinalta korkomarkkinalle.