Sijoittamista voi lähestyä monin eri tavoin. Siitä voi tehdä yksinkertaista kuukausisäästämällä indeksiin, tai haastavaa pyrkimällä voittamaan markkinan esimerkiksi osakepoiminnan avulla. Mikä tahansa sijoitusstrategia on kuitenkin tuomittu epäonnistumaan, mikäli sijoittaja ei kykene hallitsemaan tunteitaan.
Tunteiden vuoristoradan taustalta löytyy lukuisia ajattelun vinoumia ja psykologisia ilmiöitä, jotka tunnistamalla sijoittaja voi oppia ymmärtämään muiden sijoittajien käyttäytymistä osakemarkkinoilla ja tekemään kannattavampia sijoituspäätöksiä.
Kuva: Antti Järvenpää / Inderes
Pelkkä älykkyys ei tee autuaaksi osakemarkkinoilla
Hypätään hetkeksi 1700-luvulle ja tarkemmin vuoteen 1711, jolloin Oxfordin jaarli Robert Harley ja liikemies John Blunt perustivat South Sea Companyn eli suomalaisittain Etelämeren komppanian, jonka tarkoituksena oli keventää Britannian velkataakkaa pääosin orjakaupan avulla. Komppaniaa alettiin nopeasti pitämään lupaavana sijoituskohteena, eikä ihme. Valtion lupaus kuuden prosentin osinkotuotosta ja komppanialle myönnetty monopoliasema Etelä-Amerikan kauppaan herättivät kiinnostusta sijoittajissa niin Britanniassa kuin muualla Euroopassakin.
Eikä siinä vielä kaikki. Kun maan parlamentti vuonna 1720 hyväksyi Etelämeren komppanian ehdotuksen ottaa Englannin valtionvelka haltuunsa, osakkeiden kysyntä räjähti käsiin ja niiden arvo nousi reilun puolen vuoden aikana 128 punnasta 1 000 punnan tuntumaan. Kuplilla on kuitenkin tapana puhjeta kasvaessaan liian suuriksi, ja niin kävi tälläkin kertaa. Seuraukset olivat rajuja ja monet kuplaan langenneet menettivät yhdessä yössä merkittävän osan varallisuudestaan.
Yksi heistä oli historian älykkäimpiin henkilöihin lukeutuva Isaac Newton, joka eräiden arvioiden mukaan menetti rytäkässä nykyrahassa mitattuna lähes 3,7 miljoonaa puntaa vastaavan summan. Ja mikä surullisinta, Newton oli jo kerran aiemmin myynyt South Sea Company -omistuksensa mukavien voittojen kera. Ystäviensä vaurastuttua samaisella osakkeella FOMO-ilmiö (fear of missing out) otti kuitenkin vallan ja sai Newtonin hyppäämään uudelleen kyytiin aivan kuplan huipun tuntumassa. Äärimmäisestä älykkyydestään huolimatta hänkään ei ollut immuuni tunteille.
Osakemarkkina ei ole kone
Yllättävän yleinen käsitys etenkin aloittelevien sijoittajien keskuudessa on, että osakemarkkina tuottaa tasaisesti noin 7–8 % vuodessa. Tämä olisi looginen odotus, jos osakemarkkina olisi kone. Sitä se ei kuitenkaan ole, vaikka erilaisia algoritmeja osakemarkkinoilla paljon hyödynnetäänkin. Kaiken takana on ihminen ja psykologian vaikutus sijoittajien päätöksentekoon johtaa osakemarkkinoiden heiluntaan. Yksittäistä vuotta tarkasteltaessa keskimääräinen tuotto toteutuu vain harvoin.
Vaikka osakekurssit ja yritysten tuloksentekokyky kulkevatkin käsi kädessä pitkällä aikavälillä, lyhyellä aikavälillä markkinoita ohjaavat sijoittamisessa korostuvat tunteet eli pelko ja ahneus. Ikuisen nousumarkkinan vallitessa sijoittajan on helppo unohtaa riskit ja perustella itselleen, miksi sen hetken kuumimmista hypeosakkeista ja kaukaisista kassavirroista kannattaa maksaa maltaita. Aikanaan kupla kuitenkin puhkeaa ja osakekurssit palaavat kohti yhtiöiden käypää arvoa. Kurssilaskun aiheuttama pessimismi ruokkii itseään ja lopulta ”kusetusmarkkinan” aallokossa sijoittajat näkevät ympärillään vain riskejä, kunnes tunnelin päässä hohtava valo on jälleen riittävän kirkas houkutellakseen riittävästi sijoittajia ostolaidalle. Tämä sykli toistaa itseään ajan kuluessa.
Kuva: Inderes (alkuperäinen lähde: Brian Feroldi)
Virheiden tunteminen ei ole resepti niiden välttämiseen
Monet virheet, niin sijoittamisessa kuin muillakin elämän osa-alueilla, ovat seurausta kognitiivisista vinoumista. Kyse on tiedostamattomista taipumuksista painottaa havaintoja ja informaatiota tavoilla, jotka lopulta johtavat vääristyneisiin johtopäätöksiin. Esimerkiksi vahvistusharhaan (confirmation bias) langennut sijoittaja valikoi uutta tietoa siten, että se on linjassa aiempien näkemystensä kanssa. Samalla hän pyrkii sivuuttamaan uskomustensa kanssa ristiriidassa olevat tiedonmurut.
Ajattelun vinoumien tunteminen ei kuitenkaan tarkoita, että inhimilliset tekijät voitaisiin kokonaan poistaa ihmisten tekemistä päätöksistä. Edes vuonna 2002 Nobelin taloustieteen palkinnon kognitiivisen psykologian ja taloustieteen analyysin yhdistämisestä pokannut Daniel Kahneman ei omien sanojensa mukaan ole välttynyt kognitiivisten vinoumien aiheuttaminen virheiden tekemiseltä.
On kuitenkin tilanteita, joissa virheiden tekeminen on keskimääräistä todennäköisempää. Niissä tilanteissa ihmismielen toiminnan tunteminen voi auttaa tekemään parempia sijoituspäätöksiä ja minimoimaan väistämättömien virheiden negatiivisia vaikutuksia.
Siksi käsittelen Pörssin psykologiaa -sisältösarjan tulevissa osissa sijoittamisen tärkeimpiä psykologisia sudenkuoppia kirjoitusten ja videosisältöjen muodossa. Kuten todettua, täydellisen rationaaliseen suoritukseen osakemarkkinoilla ei pysty kukaan, mutta tunteiden hallitseminen kriittisillä hetkillä voi tehdä tarvittavan eron loistavan ja katastrofaalisen lopputuloksen välille.
Lähteitä ja lisää materiaalia käsitellyistä aiheista:
- Jos haluat oppia lisää Etelämeren komppaniasta, katso ihmeessä mainio Antilla on asiaa -video tästä. Kirjallisessa muodossa löydät lisätietoa esim. Britannican tai Harvard Libraryn sivuilta.
- Osakemarkkinoiden kuplien osalta suosittelen lukemaan parin vuoden takaisen Kinnusen jorinat -tekstin, jossa käsitellään kuplien dynamiikkaa.
- Myös Howard Marks käsitteli hiljattain osakemarkkinoiden psykologiaa sijoittajakirjeessään Bull Market Rhymes.