Copyright © 2021. Inderes Oyj. All rights reserved.
Käyttäjätili

Hei!

Luo ilmainen tili jotta voit seurata yrityksiä, osallistua foorumin keskusteluun sekä kommentoida meidän sisältöä. Valitse sinulle sopivin tili.

Oliko sinulla jo tili?

Kirjaudu sisään

Ensi tiistaina se tapahtuu: Valkoisen talon ja osin myös kongressin herruudesta päätetään seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Oma suhtautumiseni vaaleihin on ollut maltillinen, jopa laimea. Vaikka nokittelu ehdokkaiden välillä on aikaisemminkin ollut kovaa, asiat jäivät täysin päälle puhumisen alle ensimmäisessä vaaliväittelyssä, minkä vuoksi omat odotukseni lässähtivät kuin pannukakku. Onneksi seuraavassa väittelyssä jo petrattiin, ja oikeasti olennaisia teemojakin saatiin kaivettua esille.

Osakemarkkinan näkökulmasta republikaanien ehdokas Donald Trump on kuin kovaääninen ja retosteleva kaveri ja demokraattien Joe Biden vähän ärsyttävä tasa-arvoistaja. Trumpin nykyinen presidenttikausi on ollut markkinamyönteinen: yritysverotuksen kevennys oli yksi presidentin suuria ponnistuksia ja presidentti on muistanut Twitterissä iloita osakemarkkinan kulusta: S&P 500 -indeksi on noussut Trumpin valinnan jälkeen yli 50 %. USA:n talouskin pärjäsi hyvin ennen koronaa, joka suisti bkt:n rajuun laskuun. Eilisten lukujen perusteella Q3:lla nähtiin kova nousu, mutta bkt oli edelleen pandemiaa edeltävän tason alapuolella. Saa nähdä, koituvatko koronan vaikutukset Trumpin kohtaloksi: aikaisemmissa vaaleissa taantuma on tyypillisesti ollut istuvan presidentin uudelleenvalinnan esteenä, ja nyt pandemiatilanteen paheneminen luo ison kysymysmerkin talouskasvun ylle.

 

 

Bidenin vaalikampanjassa puolestaan on vihreä talous vahvasti esillä ja hänen presidenttikauden tavoitteenaan onkin liittyä takaisin Pariisin ilmastosopimukseen sekä käynnistää 2000 miljardin ilmastotoimet. Demokraatti-Biden ajaa mm. teknologiayritysten kiristyvää säätelyä ja rikkaisiin kohdistuvia veronkorotuksia: luin eräästä artikkelista, että Bidenin kaavailemista veronkorotuksista 75 % kohdistuisi rikkaimpaan prosenttiin amerikkalaisista. Uskon, että vihreä aalto on tuloillaan USA:n talouteen riippumatta Valkoisen talon hallitsijasta, sillä ilmastoasiat ovat nousseet maailmantalouden tärkeäksi teemaksi. Verotuksen kiristyminen ja teknologiayhtiöiden säätely ovat kuitenkin kivi markkinan kengässä.

Kiistelevä kongressi voi viedä huomion kauppasuhteisiin

Tiistain vaali ei kuitenkaan ole presidentinvaali, vaan kongressin vaali. Oli presidentti kumpi tahansa, päätöksiä on hyvin vaikea viedä eteenpäin, mikäli kongressi on jakautunut. Odotukset demokraattien voitosta ja sinisestä aallosta ovat nousseet ennen vaaleja, mutta kuten edellisistä vaaleista opittiin, kaikki on mahdollista.

Jakautuneessa kongressissa päätöksenteko on tuskaisan hidasta. Trumpilla kesti kaksi vuotta viedä läpi vaaleissa lupaamansa yritysverouudistus, ja nyt väännetään tuloksettomasti tukipaketista. Toraisa kongressi voikin aiheuttaa sen, että tuleva presidentti keskittyy etenkin ulkosuhteisiin, kun ei saa vietyä kotimaan politiikkaa eteenpäin. Näin Euroopan talouden näkökulmasta Biden olisi niissä parempi kaveri, sillä kauppasuhteet todennäköisesti muuttuisivat diplomaattisemmiksi ja tulliuhka poistuisi eurooppalaistuotteiden yltä. Trump puolestaan jatkaisi todennäköisesti kovaa ja arvaamatonta linjaansa ja kauppasotaa käsitteleville makrokatsauksille olisi taas tilauksensa. Google-haussa löytyi kauppasota-hakusanalla Inderesin sisällöistä yli 1000 tulosta, joten aihetta on jo kosolti käsitelty.

Trump toi politiikan kahvipöytiin

Mikäli Biden valitaan presidentiksi, luvassa on siis ainakin tasaisempaa menoa, mitä esimerkiksi Valkoisen talon viestintään tulee. Puheesta tulisi sävyisämpää ja markkinaa seuraavan ei pitäisi ihan joka päivää aloittaa tarkistamalla presidentin Twitter-tili. Toisin sanoen, politiikasta tulisi ehkä paremmin ennustettavaa.

Trump on jakanut kansaa ja mielipiteitä, mutta tehnyt politiikasta myös kiinnostavampaa. Uskallan väittää, että koskaan ennen ei ole meillä koto-Suomessakaan kahvipöytäkeskusteluissa puhuttu USA:n politiikasta yhtä aktiivisesti kuin viimeisen neljän vuoden aikana. Osuva esimerkki politiikan esiintulosta löytyy meiltä kotoa: nyt 6-vuotias poikani tunnisti ja tiesi jo Trumpin kauden alussa USA:n presidentin nimeltä, niin paljon hän oli esillä uutisissa. Siinäpä tekemistä monelle Arkadianmäellä istuvalle.

 

Marianne Palmu

Ekonomisti fundeeraa -juttusarja sisältää ajatuksenvirtaa talouden ilmiöistä.

Marianne Palmu