EKP:n korkopäätös: heikentynyt talousnäkymä paluuta normaaliin
Euroopan keskuspankin torstainen korkopäätös oli pitkälti odotettu: keskuspankki piti ohjauskorkonsa ennallaan ja sitoutui edelleen lopettavansa nettomääräiset arvopaperiostot ensi vuoden vaihteessa. Korkotaso pysyy kesäkuisen näkemyksen mukaisesti nykyisellään syksyyn 2019, eli näkyvyys on lukittu pitkälle ensi vuoteen. Itse päätöstä enemmän kiinnostikin korkokokouksen jälkeinen lehdistötilaisuus, jossa pääjohtaja Draghi avasi talouden taustoja tarkemmin. Kokonaisuudessaan pääjohtajan viesti ei radikaalisti muuttunut: talouden riskit ovat edelleen tasapainossa, mutta kehittyvien markkinoiden hermoilu, Italian tilanne, rahoitusmarkkinan volatiliteetti ja kauppasodan luomat uhat ovat tuoneet mukanaan tukun epävarmuuksia.
Selvästi eniten kysymyksiä esitettiin Italian tilanteesta ja sen vaikutuksista keskuspankin rahapolitiikkaan varsinkin, kun velkakirjamarkkinalla myyntiaalto Italian velkakirjoissa on syventynyt ja tuottovaatimus noussut maan hallituksen leväperäisen finanssipolitiikan vuoksi. Italian hallitus on joutunut EU:n komission kanssa törmäyskurssille selvästi alijäämäisen budjettinsa vuoksi, ja tällä viikolla komissio antoi Italialle kolme viikkoa aikaa leikata budjettialijäämäänsä. Italian kanta näyttää toistaiseksi vankkumattomalta, mutta Draghi on luottavaisin mielin ratkaisun löytymisen suhteen. Lisäksi hänen mukaansa Italian ongelma on finanssipoliittinen, ei rahapoliittinen, minkä vuoksi EKP ei ole harkinnut toimia korkojen nousun rauhoittamiseksi. Pääjohtaja siis suhtautuu puheissansa mielestämme jopa optimistisesti Italian tilanteeseen, mutta toisaalta keskuspankin tehtävä ei olekaan lietsoa paniikkia markkinoilla, lähinnä päinvastoin. Sijoittajat eivät sen sijaan ole suhtautuneet yhtä rauhallisesti maan hallituksen suunnitelmiin, sillä Italian velkakirjakorot ovat nousseet selvästi viime viikkojen aikana. Mikäli yhteistä säveltä EU:n kanssa ei löydy, edessä on umpikuja, joka todennäköisesti koettelee markkinan luottamusta entistä enemmän. Mielestämme Italian kriisiä ei pidä aliarvioida, sillä sen mittakaava on täysi eri luokkaa kuin muutama vuosi sitten Kreikassa ja tarttumavaara muihin euromaihin mahdollinen.
Toisena esiin nousseena aiheena oli euroalueen heikentynyt talousnäkymä. Viimeisimpänä eilen julkaistiin euroalueen ostopäällikköindeksit, joissa kasvu hidastui alimmilleen 25 kuukauteen. Huipulta on siis tultu alas suhteellisen nopeasti. Etenkin viennistä on muodostunut talouskasvun pullonkaula kuluvana vuonna ja maailmankauppa hidastunut mm. kauppasodan tuomien epävarmuuksien vuoksi. Draghin mukaan euroalueen talous kasvoi poikkeuksellisella vauhdilla viime vuonna, ja etenkin vienti oli vahvaa. Kuluva vuosi on ollut lähinnä paluuta normaaliin. Sanamuotojen perusteella syytä huoleen ei olisi, mutta todennäköisesti keskuspankki joutuu jälleen hienosäätämään talousennusteitaan alaspäin joulukuussa, jolloin ennusteita seuraavaksi päivitetään. Vaikka talouskasvu on edelleen laaja-alaista, negatiivisia tekijöitä on nyt taloudessa useita ja positiivisia ajureita yhä vaikeampi löytää.
