Viime viikolla nähtiin Euroopan osakemarkkinalla pientä laskua ja USA:ssa nousua Helsingin pörssin kehityksen ollessa muuta Eurooppaa parempaa (OMXH +1,5 % viikon aikana). Makrohuolet ovat nousseet yhä selvemmin varjostamaan pörssin kehitystä, sillä talousennusteiden laskut ovat jatkuneet etenkin Euroopassa, jossa talouskehitys näyttää eriytyneen maittain. Toisaalta USA:n luvuissa on nähty tasaantumisen merkkejä ja positiivisia yllätyksiäkin.

Kuluvan viikon keskiössä ovat euroalueen alustavat Q4:n talouskasvuluvut, jotka julkaistaan torstaina. Odotuksissa on merkkejä talouskasvun hidastumisesta etenkin suurimmassa taloudessa Saksassa, joka todennäköisesti kolkutteli teknisen taantuman portteja Q4:llä. Teknisessä taantumassa talouskasvu supistuu kaksi kvartaalia peräkkäin, ja Saksan talouskasvu oli jo Q3:lla miinuksella. Odotuksissa (Reutersin konsensus) BKT olisi nipin napin välttänyt taantuman, sillä niissä povataan 0,1 %:n kasvua Q4:lle. Vuoden takaisesta kasvua olisi ollut 0,9 % (Q3:lla 1,1 %). Aiemmin helmikuussa Italia vajosi jo tekniseen taantumaan toisella vuosipuoliskolla, ja siellä kasvu hyytyi vuodentakaiseenkin verrattuna jo lähelle nollatasoa.

Koko euroalueen osalta konsensusennusteissa odotetaan 0,2 %:n kvartaalikasvua ja 1,2 %:n kasvua vuodentakaisesta, eli pitkälti samaa kehitystä kuin Q3:lla. Mielestämme kahden suurtalouden, eli Saksan ja Italian, kasvun hidastuminen voi heikentää talousnäkymää Q1:llä, sillä ne muodostavat kaksin jo yli puolet euroalueen bruttokansantuotteesta. Muiden talouksien pitäisi siis paikata kahden suurtalouden hidastumista. Tämä näyttää ainakin jossain määrin toteutuneen loppuvuonna, sillä Ranskan Q4-talouskasvuluvut olivat kvartaalitasolla positiiviset ja Suomenkin loppuvuoden talousluvut ovat heijastelleet vain maltillista hidastumista kasvussa. Perjantaina Tilastokeskuksen julkaisemien lukujen mukaan Suomen teollisuustuotanto jatkoi kasvuaan joulukuussa (+1,3 % kuukausitasolla ja 3,3 % vuositasolla). Suomen syvästä kuopasta kertoo kuitenkin se, että kolmen nousuvuodenkin jälkeen teollisuustuotanto on edelleen yli 9 % alempana kuin ennen finanssikriisiä. Kotimaassa myös luottamusindikaattorit ovat laskeneet, mutta ovat edelleen historiallisesti korkealla tasolla (ks. kuviot alla).

Euroalueen talouskuva on tällä hetkellä selvästi pirstoutunut. Lähitulevaisuudessa mielestämme ratkaisevaa 2019-kasvunäkymien osalta on: 1) tasaantuuko etenkin Saksan talousluvuissa joulu- ja tammikuussa nähty selvä lasku lähikuukausina, 2) alkaako poliittinen epävarmuus iskeä yhä selvemmin investointinäkymään ja siirtää investointipäätöksiä.

Mielestämme positiivisia ajureita talouteen on tällä hetkellä vaikea löytää maailmantalouden riskien vuoksi ja mikäli Saksan talousluvut jatkavat laskuaan, uhkaa lasku tarttua myös muihin eurotalouksiin sisäkaupan kysynnän kautta. Toisaalta vaikka talousennusteisiin saattaa tulla vielä tarkistuksia, syvää taantumaa ei euroalueelle myöskään ole odotettavissa, vaan lähinnä kasvu hidastuu lähelle euroalueen pitkän aikavälin potentiaalia, joka on nykyään, rakenneongelmat huomioiden, noin prosentin tuntumassa tälle vuodelle. Korostamme kuitenkin, että poliittisten riskien vuoksi talouskasvunäkymä on hyvin utuinen tällä hetkellä.

Marianne Palmu