USA:n ja Kiinan kauppaneuvottelijoiden kalentereissa on ollut tyhjää sen jälkeen, kun Valkoinen talo nosti tulleja kiinalaistuotteille ja kiinalaisdelegaatio poistui Washingtonista. Uusia tapaamisia ei ole sovittu, mutta Kiinan USA:n-suurlähettiläs Cui Tiankai kertoi Reutersille, että Kiina on valmis jatkamaan neuvotteluita. Osapuolet ovat syytelleet toisiaan urakalla siitä, kenen vastuulle jo ilmeisen pitkälle edenneiden neuvotteluiden kariutuminen laitetaan, ja Tiankain mukaan sopimus olisi saatu aikaan ilman USA:n ”jatkuvia mielenmuutoksia”. Kiinan presidentti Xi Jinping puolestaan kehotti tällä viikolla ihmisiä valmistautumaan ”uuteen, pitkään marssiin” herätellen isänmaallista mielialaa ja viittaamalla vuosien 1934-36 marssiin, joka sai alkunsa kommunistisen puolueen vetäydyttyä taistelusta ja joka lopulta johti puolueen valtaan nousuun. Tuolloin marssi kesti noin vuoden ja oli pituudeltaan yli 6000 kilometriä. Xi ei tehnyt marssista puhuessaan suoraa vertausta kauppasotaan, mutta jotkin markkinatoimijat tulkitsivat sanat valmistautumisena pitkään kiistaan USA:n kanssa.

Tiivistyneen kauppasodan vaikutukset ovat alkaneet näkyä paitsi talousluvuissa, myös yritysten arjessa. USA:n kiinalaisen kauppakamarin kyselyn mukaan amerikkalaisyritysten toiminta Kiinassa on viime aikoina vaikeutunut lisääntyneiden hallinnon tarkastusten ja hidastuneiden tulliselvitysten muodossa. Noin 40 % kyselyyn vastaajista harkitsi tai oli jo tehnyt päätöksen toiminnan siirtämisestä Kiinan ulkopuolelle. Kyselyn kattavuus oli melko suppea (250 vastaajaa), mutta se kertoo kauppasodan vaikutuksista yritysten arkeen ja muistuttaa siitä, että mikrotason vaikutukset voivat olla suuria. Toki vaikutukset ovat alkaneet näkyä jo yleisemmin kansainvälisessä kaupassa, mutta maaerot ovat suuria. Etenkin Kiinan kauppakumppanit Aasiassa kärsivät nyt kauppasodasta. Aamulla Japanissa julkaistut tilastot näyttivät maan viennin tippuneen huhtikuussa 2,4 % vuodentakaisesta, pitkälti Kiinaan viennin (-6,3 %) laskun vuoksi. Vienti on ollut kovassa laskussa myös Etelä-Koreassa samoista syistä johtuen.

Viimeaikaiset merkit näyttävät siltä, ettei kauppaneuvotteluihin olla löytämässä nopeaa ratkaisua. Nyt osapuolet pitäisi saada taas neuvottelupöydän äärelle ja jatkamaan sovun hakemista, jotta tilanne ei jatkaisi eskaloitumista ja pitkästä marssista tulisi totta. Siihen asti epävarmuus elää vahvana osakemarkkinalla.

Marianne Palmu