Euroopan osakemarkkina onnistui kääntämään edellisviikon laskun viime viikolla nousuksi, mutta Helsingissä lasketeltiin edelleen tulospettymysten vuoksi. Markkinoilla on edelleen useita nousua rajoittavia epävarmuustekijöitä eikä viikon makroluvuistakaan saatu tukea odotuksille. USA:ssa syyskuun vähittäismyyntiluvut toivat mukanaan pettymyksen (kasvu 0,1 % vs. odotus 0,6 %) ja Saksassa sijoittajaluottamusta kuvaava Zew-indeksi alitti lokakuun osalta selvästi markkinaodotukset (-24,7 vs. odotus -12,0). Lieviä positiivisia yllätyksiä saatiin USA:n teollisuussektorilta, mutta rakentamisen kasvu hyytyi Atlantin takana odotettua enemmän. Talouskuva on muuttunut kehittyneissä talouksissa viimeisen parin kuukauden aikana aikaisempaa sumeammaksi. Edelleen pidämme keskuspankkien rahapolitiikan kiristymistä, kauppasodan kärjistymistä ja Italian poliittisen riskin realisoitumista suurimpana uhkana osakemarkkinalle makrotalouden näkökulmasta.
Euroopassa on lasketeltu tovi, mutta kehittyvillä markkinoilla yleisesti ja etenkin Kiinassa on jo painuttu karhumarkkinaan. Yksi viime viikon odotetuimmista tapahtumista oli Kiinan talouskasvulukujen julkaisu. Kasvu maailman toiseksi suurimmassa taloudessa oli edelleen länsimaihin verrattuna rivakkaa, mutta Q3:n lukemat olivat lopulta pettymys (toteutunut 6,5 % vs. odotettu 6,6 %). Vaikka ero esimerkiksi Q2:een oli pieni (Q2:n kasvulukema 6,7 %), talouskasvu hidastui heikoimmilleen vuoden 2009 jälkeen. Markkinoiden kannalta huolestuttavaa on se, että viime vuosina kasvu on ollut tasaisesti hidastuvalla trendillä, johon ei näy toistaiseksi loppua. Samalla kasvu on ollut pitkälti kestämättömällä tolalla, eli etenkin yritysten osalta vahvasti velkarahalle rakentunutta.
Kiinan kasvun hidastuminen on heijastunut etenkin teollisuussektorin kautta. Kiinteiden investointien kasvu on hyytynyt alimmilleen 2000-luvulla (ks. kuvio alla) ja teollisuusluvut ovat olleet laskussa. Lisäksi kuluttajasektorinkin kysyntä näyttää hiljentymisen merkkejä, sillä esimerkiksi Reuters uutisoi, että autojen myynti laski syyskuussa eniten seitsemään vuoteen ja esimerkiksi Volkswagen raportoi kuulta kaksinumeroisia laskulukuja. Autojen kaltaisten kestokulutushyödykkeiden myynnin sakkaaminen lisää huolta talousnäkymien suhteen, sillä Kiinan hallinto yrittää tehdä muutosta kohti kulutusvetoista yhteiskuntaa. Nyt näyttää siltä, että ulkomaankaupan ongelmien lisäksi myös kotimainen kysyntä heikentyy, mikä laskee odotuksia ensi vuoden talousnäkymien osalta. Epävarmuus liittyy etenkin siihen, pystyykö Kiina saavuttamaan 6,5 %:n talouskasvutavoitteensa ensi vuonnakin. Todennäköisyys sille on mielestämme laskenut viime kuukausina, sillä esimerkiksi kauppasodan tuomien tuontitullien uskotaan näkyvän toden teolla talousluvuissa vasta ensi vuonna. Kauppasodan vaikutuksia Kiinan viennissä ei ole vielä täysin näkynyt, sillä vienti kasvoi syyskuussa 14,5 %, osin luultavasti heikentyneen juanin tuoman kilpailuedun ansiosta.
Lisää elvytystä tulossa?
Koska Kiinan hallituksen sietokyky talouskasvun selvään hidastumiseen lienee suhteellisen matala, on vain ajan kysymys, koska elvytysmoottori lähtee jälleen käyntiin. Jo nyt maassa on kevennetty rahapolitiikkaa leikkaamalla pankkien reservivaatimuksia neljä kertaa kuluvan vuoden aikana. Tosin varaa finanssikriisin aikaisiin tasoihin on vielä, joten lisää kevennystoimia on todennäköisesti tulossa. Globaalissa taloudessa Kiina näyttelee jo merkittävää roolia (osuus Suomen viennistäkin 5,5 % tammi-heinäkuussa, lähde Tulli), joten odotettua heikompia kasvulukuja ei voi sivuuttaa.
Ylioptimismi sulanut pois
Kokonaisuudessaan talouskuva on edelleen kohtuullinen. Vuoden alussa valloillaan ollut ylioptimismi on sulanut, ja euroalueella sekä USA:ssa eletään edelleen potentiaalisen tuotannon yläpuolella. Federal Reserven aikeet etenkin ensi vuoden koronnostojen suhteen mietityttävät kuitenkin USA:n osalta. Osa keskuspankin päätöksentekijöistä on valmis nostamaan ohjauskorkoa jopa neutraalina pidetyn 3 prosentin tason yläpuolelle, mikä alkaisi jo toden teolla rokottaa talouskasvua. Lisäksi USA:n veronkevennysten teho talouden tukijana heikkenee ennusteiden mukaan ensi vuonna, joten siellä talouskasvun huippuvuodet olisivat takana päin 2019. Euroalueellakin paras momentum lienee takana päin, mutta kasvu on edelleen laajalla perustalla. Rahaliiton sisällä on kuitenkin omat ongelmansa, kuten ylivelkaantunut Italia ja EKP:n elvytyksen luoman turvaverkon poistuminen markkinoilta. Positiivisia ajureita talouskasvulle on yhä vähemmän jäljellä, kun taas riskit näyttävät palanneen.