Musta perjantai aloitti harmaan pörssivuoden joulumyynnin

Pakkaset tarttuivat Euroopan ja USA:n osakemarkkinalle viime viikolla, jolloin nähtiin reilua laskua niin Helsingissä kuin Wall Streetillakin. USA:ssa torstainen kiitospäivä lyhensi pörssiviikkoa ja perjantain Black Friday -myynnistä haettiin suuntaa ennusteille vähittäismyyjien vuoden tärkeimmästä sesongista eli joulumyynnistä. Ainakin viikonlopun tietojen perusteella joulumyynnin startti on sujunut vahvasti. Mastercardin lukujen mukaan Black Fridayn myynti olisi ollut 23 miljardia dollaria, kun lukema vuosi sitten oli 21 miljardia. Online-myynti on ollut mustan perjantain valttikortti, sillä Adoben mukaan sen kasvu olisi ollut 28 % viime vuodesta.

Näiden lukujen perusteella näyttäisi siltä, että amerikkalaiskuluttajan kukkaronnyörit ovat edelleen löysällä, mikä on nousseiden palkkojen ja parantuneen työllisyystilanteen ansiota. Talouskasvusta huolimatta osakemarkkinan kehityksellä ei voi kehua USA:ssakaan, sillä S&P 500 on painunut vuoden alusta 1,5 %. Euroopassa ja Kiinassa luvut ovat vieläkin rumempia: Eurostoxxin luisu on vuoden alusta jo 9 % ja Shanghai Compositen 22 %. Merkittävänä tekijänä laskun taustalla on odotukset käänteestä kireämpään suuntaan keskuspankkien rahapolitiikassa (Federal Reserve etunenässä).

USA:n talouskasvun luoma optimismi ei kuitenkaan näytä olevan ikuista, sillä muun muassa rakennussektorin indikaattorit ovat kääntyneet osittain alaspäin, ja viime viikolla myös Michigan-kuluttajaluottamus painui odotettua enemmän (marraskuun lukema 97,5 vs. lokakuun 98,3). Euroalueella talousindikaattorit ovat olleet tasaisessa laskussa jo kuukausikaupalla, eikä loppua alamäelle ollut näkyvissä viime viikollakaan. Pettymyksen toi niin marraskuun kuluttajaluottamus kuin alustava lukema teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksistäkin. Etenkin jälkimmäisessä lasku on ollut nopeaa ja 50:n kasvun ja laskun erottava raja alkaa häämöttää (marraskuun lukema teollisuuden ostopäällikköindeksissä oli 51,5).

Mikäli viime kuukausina nähty tahti jatkuisi, nollakasvun raja tulisi ostopäällikköindekseissä eteen jo parin kuukauden kuluttua, mikä heikentäisi selvästi näkymää ensi vuodelle. Palvelualoissa kasvu on vielä hieman vahvempaa (marraskuun indeksilukema 53,1), mutta huipuilta on tultu sielläkin nopeasti alas. Kasvun tyrehtyminen johtuu pitkälti euroalueen takavuosien kasvumoottorin Saksan vientikoneen yskähtelystä. Ensi viikolla julkaistavaan Ifo-indeksiin odotetaan jälleen pientä laskua marraskuun osalta.

Kun ottaa huomioon, että elämme edelleen nollakorkojen maailmassa ja EKP vasta harkitsee korkojen nostoa ensi vuoden lopussa, on näkymä vuodelle 2019 muuttunut entistä utuisemmaksi. Tämä johtanee myös ensi vuoden talousennusteiden laskuihin vielä loppuvuoden aikana (esim. EKP:n ennuste 2019 talouskasvulle oli syyskuussa 1,8 %, joulukuussa ennustetta jälleen tarkistetaan). Näyttääkin siltä, että vuodenvaihteen ylioptimismi on sulanut pois, mutta entistä maltillisemmatkin odotukset näyttävät nykytilanteessa ylimitoitetuilta, mikä on johtanut negatiivisten yllätysten lisääntymiseen julkaistuissa talousluvuissa. Vaikka perusskenaariossa talouskasvu edelleen pysyy euroalueella positiivisena, sen vauhti jäänee ensi vuonna selvästi kahden prosentin alapuolelle. Sinänsä talouskasvun hidastumisessa ei ole dramatiikkaa, vaan se tarkoittaisi lähinnä suhdannehuipun jälkeistä paluuta normaaliin.