Copyright © 2021. Inderes Oyj. All rights reserved.

Osakeannit

Blogi 08.09.2020 13:21 Sijoituskoulu

Mitä tarkoittaa osakeanti? Meille on tullut viime aikoina kysymyksiä koskien osakeanteja ja pyrimme tällä kirjoituksella avaamaan, mistä niissä on kyse. Käymme tässä tekstissä läpi erilaisia osakeanteja, syitä miksi yritykset järjestävät osakeanteja ja mitä sijoittajan kannattaa niissä ottaa huomioon.

Osakeanti tarkoittaa toimea, jossa osakeannin tekevä yhtiö luovuttaa sijoittajille jo olemassa olevia osakkeita tai antaa sijoittajille merkittäviksi uusia osakkeita. Osakkeiden merkitseminen voi olla joko maksullista tai maksutonta. Maksullisessa osakeannissa yhtiö tulee käytännössä sijoittajien kukkarolle, maksuttomassa annissa on usein kyse ns. splittaamisesta.

Osakeyhtiölain mukaan osakeannissa osakkeenomistajilla on etuoikeus annettaviin osakkeisiin samassa suhteessa heillä jo ennestään olevien osakkeiden kanssa. Tästä voidaan kuitenkin poiketa, mikäli yrityksellä on siihen painava taloudellinen syy. Osakeannit voivat näin olla myös suunnattuja eli jaettavat osakkeet on tarkoitettu jollekin tietylle ryhmälle. Useammin kuulee kuitenkin puhuttavan merkintäoikeusanneista, jotka ovat kaikille osakkeenomistajille heidän omistussuhteensa mukaan kohdistettuja osakeanteja. Monilla pörssiyhtiöllä on yhtiökokouksessa sinetöity antivaltuutus päällä koko ajan, jos tarvetta ilmenee mm. yrityskauppoihin tai henkilöstön palkitsemiseen. Mikäli anti tapahtuu pörssiin listautumisen yhteydessä, puhutaan ns. listautumisannista, mutta tämä artikkeli keskittyy anteihin joita tekevät jo pörssissä majailevat yhtiöt.

Lähdetään ensimmäiseksi tutustumaan maksuttomaan osakeantiin.

 

Maksuton osakeanti

Maksuttomassa osakeannissa yritys ei tule sijoittajien taskuille rahoituksen tarpeessa, vaan yritys suorittaa tällöin ns. splittauksen eli osakkeen nimellisarvon pilkkomisen, ilman uuden pääoman keräämistä. Olemme sivunneet splittaamista sijoituskoulun artikkelissa. Maksuton osakeanti voidaan tehdä suunnattuna (esimerkiksi johdon palkitsemiseen), tai yleisenä osakeantina. Vaikka sijoittajat usein hekumoivat ns. splittejä, on niillä sama vaikutus yhtiön arvoon kuin jos leikkaisi pizzan viiteen palaan: ne viisi palaa ovat edelleen tasan sen kokonaisen pizzan arvoisia ja makuisia, ei enempää, ei vähempää. Ne voivat kyllä parantaa osakkeen likviditeettiä ja psykologisesti nostaa ”halvemman” osakkeen houkuttelevuutta sijoittajien silmissä. Sijoitustrendien suunnannäyttäjässä Yhdysvalloissa splitit ovat jäämässä hitaasti historiaan.

 

Suomalaissijoittajille tutuista nimistä viimeksi Talenom splittasi osakkeensa niin, että yhtä osaketta kohden vanhat omistajat saivat viisi uutta osaketta. Osakekanta siis kuusinkertaistui ja osakkeiden kokonaismäärä nousi noin vajaasta 7 miljoonasta kappaleesta noin 42 miljoonaan kappaleeseen.

 

Maksullinen osakeanti

Maksullisessa osakeannissa yhtiö hakee lisää rahaa sijoittajilta. Maksu voidaan suorittaa, joko rahana tai muuna omaisuutena eli apporttina. Julkisesti noteerattujen pörssiyhtiöiden merkintäoikeuksien maksut suoritetaan kuitenkin pääosin, ellei peräti aina rahana (emme ainakaan ole nähneet osakeanneissa sijoittajien kantavan suuria määriä tavaroita yhtiön pääkonttorille). Maksullinen osakeanti voi olla suunnattu, eli yhtiö hakee rahaa tietyltä sijoittajaryhmältä, tai olemassa olevien omistussuhteiden mukainen eli ns. merkintäoikeusanti.

Esimerkiksi vuonna 2019 Revenio Group teki, yhtiökokouksen vuonna 2018 antamin valtuutuksin, suunnatun osakeannin valikoiduille institutionaalisille sijoittajille, jolla se laski liikkeelle uusia osakkeita. Tästä saatavilla varoilla yhtiö rahoitti tuoretta CenterVue-yrityskauppaansa.

 

Merkintäoikeusanti

Merkintäoikeusanti on osakeanti, jossa omistajat saavat merkitä osakkeita vanhan omistussuhteensa mukaisesti. Merkintäoikeuksilla voi merkitä uusia osakkeita tietyn määrän verran per merkintäoikeus. Merkintäoikeus on itsessään arvopaperi, jolla voi käydä kauppaa sovitun ajan, jonka jälkeen ne raukeavat arvottomina. Sijoittajan kannattaa siis myydä merkintäoikeutensa, jos hän ei halua osallistua antiin. Jos hän ei halua ollenkaan merkintäoikeuksia, hänen pitäisi myydä osakkeensa ennen annin alkamista. Koska merkintäoikeuksilla käydään kauppaa, voi niitä ostaa pörssistä myös lisää, mikäli haluaa kahmia enemmänkin yhtiön osakkeita. Mikäli osakkeita jää merkitsemättä, on muilla sijoittajilla oikeus merkitä merkitsemättä jääneitä uusia osakkeita ns. toissijaisella merkintäoikeudella.

Esimerkiksi kesällä 2020 Finnair teki merkintäoikeusannin, jossa yhtä osaketta vasten sai yhden merkintäoikeuden. Yhtiö pyrki merkintäoikeusannin avulla mm. vahvistamaan tasettaan ja takaamaan maksuvalmiutensa koronakriisin runtelemalla alalla. Yhdellä merkintäoikeudella pystyi vuorostaan merkkaamaan kymmenen uutta osaketta. Jos sijoittaja omisti 100 Finnairin osaketta, hän sai 100 merkintäoikeutta millä hän oli oikeutettu siis merkkaamaan 1000 uutta osaketta. Merkintäoikeusannin jälkeen hän omisti 100 +1000 = 1100 Finnairin osaketta, joskin luonnollisesti osakekohtainen hinta oli pudonnut ja sijoittajan omistuksen suhteellinen määrä yhtiöön pysyi ennallaan.

 

Miksi yritykset tekevät osakeanteja?

Yritykset tekevät osakeanteja usein kerätäkseen pääomia uusia investointeja varten, parantamaan pääomarakennettaan, parantaakseen maksuvalmiuttaan, toteuttaakseen strategiaansa, kerätäkseen varoja liiketoiminnan pyörittämiseen tai rahoittaakseen yrityskauppoja. Myös suunnattujen osakeantien motiiveina ovat usein yllä mainitut syyt, mutta niiden lisäksi suunnatulla osakeannilla voidaan muokata yrityksen omistajarakennetta ja näin esimerkiksi sitouttaa henkilöstöä yritykseen (henkilöstöannit). Esimerkiksi Admicom teki henkilöstöannin 2019 lopulla, missä se tarjosi merkittäväksi uusia osakkeita (2 % suhteessa osakekantaan) henkilökunnalle. Yhtiö katsoi, että ”osakeanti on yhtiön edun mukainen ja että osakkeenomistajan merkintäetuoikeudesta poikkeamiselle on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.”

 

Kannattaako (maksulliseen) osakeantiin osallistua?

Kun yritys ilmoittaa tekevänsä merkintäoikeusannin on sijoittajan mietittävä, haluaako hän osallistua kyseiseen osakeantiin. Sijoittajan kannattaa myös pureskella perusteita, joilla hän alun perin lähti yrityksen tarinaan. Jos yhtiö joutuu tekemään osakeannin, koska se ei saa muualta järkevällä tavalla rahoitusta ja seinät kaatuvat päälle joka suunnalta, kannattaa sijoittajan miettiä vastaako yhtiö niitä alkuperäisiä odotuksia, miksi aikoinaan yhtiöön tuli sijoitettua. Toisaalta jos yhtiö hakee rahoitusta kasvua varten, pitää sijoittajan punnita yhtiön tulevaisuuden kasvunäkymiä ja kasvusuunnitelmien realistisuutta.

Osakeanneissa merkittävien osakkeiden arvostuksella on sijoittajalle väliä. Inderesin analyytikot kommentoivat seuraamiensa yhtiöiden osakeanteja ja sitä kautta sijoittajan on mahdollista saada lisää tietoa tai erilaista näkökulmaa puntarointiinsa. Osakeannista seuraa tottakai myös osakkeiden lukumäärän paisuminen. Tämä johtaa siihen, että osakkeenomistajan olisi siis käytännössä aina merkittävä uusia osakkeita suhteessa aikaisempaan omistukseensa, ellei hän halua oman positionsa dilutoituvan eli laimentuvan osakeannissa.

Osakeannit ovat sijoittajan kannalta hyvä asia, mikäli yhtiö pystyy investoimaan keräämänsä pääoman tuottavasti. Esimerkiksi jo nyt pörssistä poisostettu hoivakiinteistöyhtiö Suomen Hoivatilat kasvoi nopeasti ja kannattavasti osakeantien siivittämänä. Osakeanneissa on myös arbitraasin mahdollisuus, josta esimerkin näimme kesällä tapahtuneessa Finnairin merkintäoikeusannissa. Finnairin merkintäoikeusannissa uusien ja vanhojen osakkeiden hinnat eivät vastanneet toisiaan ja hereillä olleen sijoittajan oli mahdollista hyötyä kyseisestä asymmetriasta. Muita yhtiöitä, jotka ovat viime aikoina tehneet osakeanteja ovat SRV, BBS-Bioactive Bone Substitutes ja Savosolar.

 

ATM:t

Yhä useampi suomalaissijoittaja hajauttaa sijoituksiaan myös ulkomaille, erityisesti Yhdysvaltoihin missä mm. Tesla on yksi sijoittajien suosikkeja. Yhdysvalloissa on viime vuosina yleistynyt rahankeruun muotona ATM, joka ei viittaa raha-automaattiin vaan termiin ”at-the-market offering”. Yhtiö ilmoittaa, paljonko se aikoo kerätä rahaa markkinalta. Sitten käytännössä yhtiö myy uusia osakkeita markkinalle välittäjän kautta, joka välittää rahat yhtiölle. ATM on kätevä siinä mielessä, että sitä voi tehdä opportunistisesti pienissä paloissa kerrallaan ja hyödyntää kuumaa sijoittajasentimenttiä, kuten Teslan tapauksessa. Toisaalta, se ei ole kätevä keino kerätä rahaa sijoittajilta, mikäli kassa huutaa akuutisti tyhjyyttään ja sinne pitäisi saada ennaltatiedetty määrä rahaa paikkaamaan reikiä nopeasti.

Verneri Pulkkinen