Eilen talouden uutisanti vaihteli positiivisesta negatiiviseen. USA:n presidentti Donald Trump lupaili ”suurta diiliä” kauppaneuvotteluissa tapahtuvaksi seuraavan neljän viikon sisään, mikä kannatteli toiveita siitä, että sopu mahdollisesti on lähellä ja neuvottelujen pullonkaulat ovat vähentyneet. Myös USA:n talousluvuista saatiin positiivisia pilkahduksia ennen tänään julkaistavia maaliskuun työllisyyslukuja, sillä uusien työttömyyskorvaushakemusten määrä laski 49 vuoden pohjiinsa.

Huonommat uutiset keskittyivät jälleen euroalueelle, tarkemmin sanottuna Italiaan ja Saksaan. Reuters uutisoi huhuista, joiden mukaan Italian valtiovarainministeriö joutuu laskemaan talouskasvuennusteitaan reippaasti kuluvalle vuodelle. Nimettömiin hallituslähteisiin perustuvat arviot liikkuvat 0,3-0,4 %:n kasvussa (edellinen ennuste 1,0 %), mutta sen aikaansaaminen tarkoittaisi myös julkisen alijäämän kasvua 2,3 %:iin eli julkisten menojen lisäystä aiemmin arvioidusta (edellinen ennuste 2,0 %). Ilman sitä kasvu tyrehtyisi lähteiden mukaan 0,1 %:iin. Toisin sanoen, kasvu olisi täysin talouspoliittisen elvytyksen varassa. Uudetkin ennusteet voivat olla turhan optimistisia, sillä Italia vajosi jo viime vuonna tekniseen taantumaan eikä maalla ole menoelvytyksen kautta varaa kasvattaa julkista alijäämäänsä joutumatta Euroopan komission kanssa jälleen napit vastakkain.

Italian ennustelaskut eivät tulleet yllätyksenä, sillä kuten muullakin euroalueella, myös sillä on edessä paluu hidastuvan kasvun aikaan. Italian talouden rakenteelliset ongelmat ja heikko tuottavuuskasvu ovat yhdistelmä, jolla talouskasvu on hädin tuskin positiivinen. Näin ollen maa tulee todennäköisesti flirttailemaan taantuman kanssa vielä useaan otteeseen lähivuosina.

Myös Saksa on joutunut keinumaan teknisen taantuman partaalle, eivätkä eiliset teollisuusluvut helpottaneet näkymää. Teollisuuden uudet tilaukset laskivat rajusti helmikuussa jo toista kuukautta peräkkäin (-4,2 % kuukausitasolla, tammikuussa -2,1 %). Tilausten arvosta on siis parin kuukauden aikana sulanut yli 6 %, mikä on merkittävä lasku. Etenkin tilaukset ulkomailta painuivat, mutta heikkoutta oli myös kotimaassa. Toki täytyy muistaa, että nousukin on ollut pitkäkestoista ja tilauksia kuvaava indeksi on edelleenkin korkealla tasolla. Heilunta tilastoissa on ollut suurta, mutta kahta peräkkäistä laskukuukautta on harvemmin finanssikriisin jälkeen nähty. Lisäksi laskun jyrkkyys huolettaa. Kaiken kaikkiaan Saksan teollisuuden luvut ovat olleet todella heikkoja viime kuukausina. Tilauskehitys on eteenpäin katsova indikaattori, joten pohjia sen perusteella ei ole vielä nähty.

Marianne Palmu