Sisäpiirin kaupat
Kun sisäpiiri ostaa, osta sinäkin – ja myy, kun sisäpiiri myy. Moni meistä on kuullut tämän Seppo Saarion kirjasta vuosia sitten suomalaisille sijoittajille tunnetuksi tulleen pörssivinkin. Ponnahtaahan se edelleen esiin sijoituspalstoilla ja talousmediassa, kun keskustelu sisäpiiriläisten ostoista ja myynneistä alkaa pulputa. Tuuminta alkaa, onko tästä nyt vedettävissä suuntaviivat osakkeen tulevalle kurssikehitykselle?
"Kun toimitusjohtaja noin isolla kädellä sijoittaa yhtiöönsä, suunta ei voi olla kuin ylöspäin."
"Tämä pomo ei sitten luota yhtään firmaan, kun noin myy."
Ennen kuin sisäpiirin kaupoista kannattaa tehdä yhtään kauaskantoisempia johtopäätöksiä, on hyvä pysähtyä, vetää happea, laittaa asiat mittasuhteisiin. Yksi tapa tehdä se on suhteuttaa myyntien tai ostojen koot sisäpiiriläisen koko omistukseen. Jos puhumme murto-osista, niin sitä on myös kauppojen merkitys. Nyrkkisääntöön tiivistettynä: Mitä merkittävämpi summa henkilölle on kyseessä, sitä vahvemman signaalin se lähettää.
Myynneille voi olla useita syitä, mutta ostoille vain yksi. Moni sijoittaja muistaa esimerkiksi, kuinka isolla kädellä ja hyvällä lopputuloksella sisäpiiri osti Kamuxin osakkeita touko-elokuussa 2019 samaan aikaan, kun osakekurssi oli köysissä. Tässä tapauksessa sisäpiiriä olisi kannattanut peesata, ja tutkimusten perusteella sisäpiirin ostot ovatkin yleensä hyvä merkki osakkeen tulevasta tuotosta.
Poikkeuksellisen suuret sisäpiirin myynnit nostattavat äkkiä kylmän hien otsalle. Lähihistoriassa onkin muutamia esimerkkejä, joissa merkittävien omistajien osakemyyntien jälkeen on alkanut asteittain selvitä, että yhtiön liiketoiminta ei olekaan entisessä vedossa ja että sisäpiiri myi hyvään aikaan. Kyse voi olla puhtaasta sattumasta – tai sitten ei.
Poikkeus vahvistaa säännön. Erityisesti pienemmissä yhtiöissä, joissa omistusrakenne on usein keskittyneempi, sisäpiiri voi pyrkiä parantamaan osakkeen likviditeettiä eli vaihdettavuutta omistustaan vähentämällä. Heikko likviditeetti nimittäin heikentää yhtiön kiinnostavuutta monien sijoittajien silmissä, koska kaupankäynti osakkeella on vaikeampaa. Tämä vaikuttaa myös osakkeen arvostukseen, koska heikomman likviditeetin vuoksi riski on suurempi (”likviditeettiriski”).
Syksyllä 2019 peliyhtiö Remedyn sisäpiirin myynnit hetkeä ennen yhtiölle erittäin tärkeää pelijulkistusta herättivät vilkasta keskustelua ja kysymyksen, onko pelistä tulossa floppi. Control-peli ei ole ollut floppi vaan pikemminkin menestys ja vuotta myöhemmin Remedyn osakkeen hinta oli yli kaksinkertaistunut niiltä tasoilta, joilta sisäpiiri myi. Osakkeita myynyt Remedyn sisäpiirikin on nauttinut menestyksen hedelmistä, sillä kansainvälisille rahastoille myydyt osakkeet vastasivat ainoastaan joitakin prosentteja heidän koko omistuksestaan yhtiössä.
Joskus sisäpiirin myynneissä on hyvä myös muistaa vanha sijoitusviisaus, älä laita kaikkia munia samaan koriin. Erityisesti pienemmissä pörssiyhtiöissä perustajilla on henkilökohtaisesta omaisuudesta tyypillisesti erittäin suuri osa on kiinni yhtiön osakkeissa, mikä harvoin on riskien hallinnan kannalta optimaalinen ratkaisu. Valtaosalle omistusten hajauttaminen on perusteltua. Admicomissa sisäpiiri on vähentänyt omistustaan välillä merkittävilläkin summilla viime vuosina. Samaan aikaan yhtiön tuloskasvujuna on puksuttanut vakuuttavasti eteenpäin – ja osakkeen hinta on kymmenkertaistunut helmikuun 2018 listuatumisesta. Sisäpiiri omistaa edelleen leijonanosan Admicomista.
Näin luet sisäpiirin kauppatiedotteita
Pörssissä yhtiöillä on velvollisuus tiedottaa sisäpiirin liiketoimista pörssitiedotteilla, jotka tunnistaa helposti kahdesta tekijästä. Niiden otsikossa lukee tyypillisesti ”Yhtiön nimi – Johdon liiketoimet” ja niitä ei ole tarkoitettu ”luettavaksi”. Tiedotteet muistuttavat lähinnä kassakuittia. Vai mitä mieltä olet alla olevasta esimerkistä?
Välttääkseen sen, että puurot ja vellit menevät sekaisin, sijoittajan on hyvä painaa muutama keskeinen termi muistiin: luovutus, hankinta, instrumenttityyppi ja volyymi. Luovutus tarkoittaa kansankielellä myyntiä, hankinta ostoa, instrumenttityyppi kaupankäynnin kohteena olevaa arvopaperia eli tyypillisesti yhtiön osaketta. Volyymi tarkoittaa arvopaperien lukumäärää, esim. kuinka monta osaketta on ostettu tai myyty.
Harvinaisemmissa tapauksissa liiketoimen luonne osoittautuu osakkeiden merkinnäksi tai osakepalkkion vastaanotoksi. Osakkeiden merkinnällä tarkoitetaan niiden ostamista osakeannin yhteydessä. Finnairin kesällä 2019 järjestämään osakeantiin liittyvät sisäpiirin tiedotteet käyvät tästä hyvänä esimerkkinä.
Osakepalkkiot liittyvät yhtiöiden kannustin- ja palkitsemisjärjestelmiin, ja niihin liittyvä kaupankäynti saattaakin aiheuttaa välillä hämmennystä sijoittajien keskuudessa esim. optio-ohjelmien vuoksi. Optioiden myynti sekoitetaan nimittäin välillä osakkeiden myymiseen, vaikkeivat ne ole sama asia. Kannustinjärjestelmissä optio tarkoittaa oikeutta ostaa yhtiön osake ennalta määriteltyyn hintaan ja hetkeen mennessä. Mikäli osakkeen hinta nousee tätä sovittua hintaa korkeammaksi, option omistaja saa ostettua osakkeita halvemmalla. Jos osakekurssi taas liikkuu sovittua hintaa alempana, optio hyödytön.
Jos optiota ei halua käyttää, sen voi myydä eteenpäin noteerattuun markkinahintaan, niin kuin moni sijoittaja on laittanut merkille esimerkiksi Reveniossa tai Qt:ssa. Sijoittajan kannattaa ennen kaikkea pitää pallo sisäpiirin osakeomistuksissa ja niihin liittyvässä kaupankäynnissä eikä optioissa. Osakepalkkioiden vastaanottaminen on usein kallista ja monesti niistä lankeavat verot rahoitetaan osakkeiden myynneillä. Niin kuin edelläkin kirjoitettiin, myynneille voi olla monia syitä.
Miten sisäpiirin kauppoja voi seurata?
Todennäköisesti vaikein tapa pysyä kärryillä sisäpiirin kaupankäynnistä on pörssitiedotteiden luku, vaikka termistö olisi enemmän kuin hallussa. Miksi? Monesti nimittäin yhden keskeisimmän tiedon saadakseen sijoittajan täytyy tarttua laskimeen, vaikka pörssitiedotteen viimeisillä riveillä olisikin ilmoitettu liiketoimien yhdistetyt tiedot eli sisäpiiriläisen kaikki kaupat yhteen nivottuna. Kaikissa tapauksissa tätä tietoa ei löydy, vaan koonti jää sijoittajan tehtäväksi. Keskeisin informaatio, kuinka suurella summalla sisäpiiriläinen teki kauppaa, puuttuu käytännössä kaikista pörssitiedotteista. Se on laskettava itse, mikä ei ole amerikantemppu, mutta tuottaa ylimääräistä vaivaa.
(Jos haluat väistää "mainokset", seuraava kappale kannattaa sivuuttaa.)
Helpompi tapa seurata sisäpiirin kauppoja on käyttää siihen esimerkiksi Inderesin Sisäpiirin kaupat -tietokantaa, joka haravoi kaikki Helsingin pörssin osakkeiden sisäpiirin kaupat, ynnää sisäpiiriläisen osto-/myyntireissun saldon yhteen sekä laskee valikoidulta ajanjaksolta kaupankäynnin nettoarvon. Tietokannan käyttö vaatii Inderes Premium -tilin. Käsittääksemme myös kaikki muut vastaavantyyliset palvelut Suomessa vaativat tilaajastatuksen, esimerkiksi Arvopaperi seuraa sisäpiirin liikkeitä.
Nämä(kin) asiat on hyvä tietää
Pörssiyhtiön sisäpiiriin ytimen muodostavat johtoryhmän ja hallituksen jäsenet. Sisäpiiriin kuuluu tavanomaisesti myös muita henkilöitä, mutta heidän kaupankäynnistään yhtiöt eivät ole velvoitettu tiedottamaan.
Sisäpiiriläiset eivät voi ostaa ja myydä osakkeita milloin huvittaa, vaan kaupankäyntirajoitukset pitävät kädet sidottuna merkittävän osan ajasta. Sisäpiirissä oleva henkilö ei saa esimerkiksi tehdä osakkeella kauppaa 30 päivän sisällä ennen tulosjulkaisua ("suljettu ajanjakso").
Mitä sisäpiiritieto sitten on? Kansankielellä sanottuna se on luottamuksellista tietoa, jonka julkistaminen todennäköisesti tulee vaikuttamaan osakkeen tai muun arvopaperin hintaan olennaisesti. Tätä tietoa ei saa käyttää ennen kuin se on julkaistu, toisin sanoen se on tullut tasapuolisesti kaikkien sijoittajien ja sidosryhmien saatavaksi.
Finanssivalvonta vastaa sisäpiirin valvonnasta Suomessa.