Suomen talouskehitys junnasi takavuosina pitkään muun euroalueen perässä, ja saavutti esimerkiksi suurimpien talouden kasvuvauhdin vasta noin kolme vuotta sitten. Finanssikriisi ja teollisuuden rakennemuutos oli jättänyt syvät arvet talouteen ja velkakriisi peitti orastavan kasvun, jolloin Suomesta alettiin puhua Euroopan sairaana miehenä. Sen jälkeen Suomen talous petrasi ja kiri lopulta euroalueen kärkeen kasvuvertailussa, jossa keikkuu edelleen, samalla kun muissa maissa kasvu alkaa näyttää jo nopeita jäähtymisen merkkejä. Eurostatin tuoreimpien lukujen mukaan Suomi tuplasi talouskasvuluvut Q4:llä euroalueen keskiarvoon nähden (2,2 % vs. 1,1 %) ja työllisyyden kasvussa Suomi oli kolmannella sijalla heti Ruotsin ja Viron jälkeen. Tilastokeskuksen mukaan Suomen BKT kasvoi vuonna 2018 2,3 %, mikä oli kolmas perättäinen vahvan kasvun vuosi. Käymme kuudella kuviolla läpi Suomen talouden tilannetta ja näkymiä.

Kuten muualla, myös meillä ripeä nousu on taittunut laskuksi luottamusindikaattoreissa. Positiivista on se, että etenkin kuluttajaluottamuksessa on nähty jo tasaantumisen merkkejä parin viime kuukauden aikana, mutta teollisuuden osalta lasku on jatkunut rajuna. Kehitys kuvaa Suomen talouden eriytyvää kehitystä laajemminkin: kuluttajasektorilla menee edelleen hyvin, mutta kansainväliset suhdanteet ovat heijastuneet teollisuuteen.

Suomalaiskotitalouksilla on edelleen suhteellisen valoisat näkymät. Kulutus on pysynyt vahvassa kasvussa, ja palkoissakin on alkanut näkyä nousupaineita. Samaan aikaan rahapolitiikka on pysynyt vahvasti elvyttävänä ja työllisyyskehitys suotuisana.

Etenkin vientiteollisuus on saanut kärsiä poliittisten epävarmuustekijöiden tuomista vaikeuksista maailmantalouteen. Viennin kasvu on tyrehtynyt nopeasti, eikä siihen ole nopeaa helpotusta näköpiirissä, sillä odotamme poliittisten umpisolmujen ratkomiseen esim. Kiinan ja USA:n välisissä kauppaneuvotteluissa menevän vielä pitkään. Poissuljettua ei ole sekään, että Valkoisen talon katse kohdistuisi vielä Euroopan tullikorotuksiin.

 

Miltä vuosi 2019 näyttää?

Suomen taloutta, kuten muutakin Eurooppaa, leimaa kuluvana vuonna vääjäämättä kasvun hidastuminen. Täällä ei kuitenkaan talousluvuissa nähty yhtä dramaattista muutosta vuodenvaihteessa kuin alueen aiemmassa talousmoottorissa Saksassa. Suomen talous kiihdytti kasvuun hitaasti, mutta odotamme sen jarruttavankin muuta euroaluetta hitaammin johtuen edelleen vahvasta kotimarkkinakysynnästä ja hyvin pärjäävästä kuluttajasektorista, johon kasvu yhä enemmän nojaa. Tämä tukee myös palvelualojen kysyntää. Teollisuuden osalta tilanne ei ole yhtä ruusuinen, ja kasvu voi hidastua nopeastikin maailmantalouden suhdanteen mukana. Talouskasvu painunee alle kahden prosentin, mutta olisi edelleen euromaiden mittapuulla hyvää. Muistutamme kuitenkin, että riskejä riittää globaalilla tasolla ja epävarmuus pysyy edelleen korkealla talousnäkymien osalta.

Marianne Palmu