Syysmyrskyt levisivät markkinoille

Viime viikko oli osakemarkkinalla myrskyisä, kun sijoittajat havahtuivat USA:n nouseviin korkoihin, kauppasodan vaikutuksiin ja Kiinan pinnan alla odottaviin ongelmiin. Lisäksi euroalueella päänvaivaa aiheuttaa edelleen Italia, jonka hallituksen esittelemä budjetti on nostanut EU:n komission ja muiden jäsenmaiden karvat pystyyn menolisäyksillään. Yhtenäistä Eurooppaa uhkaa myös Saksan Baijerin vaalitulos, joka oli liittokansleri Merkelin sisarpuolueelle kova pettymys ja heikentää nykyisen hallituksen asemaa.Euroopassa viikkolasku oli pahinta helmikuun jälkeen, ja USA:ssakin lasketeltiin urakalla.

Viikolla julkaistuista talousluvuista ei saatu merkittävää tukea markkinalle. Euroopassa viikko oli melko hiljainen makrolukujen osalta. Perjantaina julkistetut luvut elokuun teollisuustuotannosta olivat odotettua parempia (kasvu 1,0 % edelliskuusta ja 0,9 % vuodentakaisesta), mutta kokonaisuudessaan talousnäkymä on euroalueellakin heikentynyt ja suhdannehuippu takana päin. USA:ssa talouskasvun ennustetaan yltävän noin kolmeen prosenttiin kuluvana vuonna, missä tärkeää roolia näyttelee Valkoisen talon jo valmiiksi hyvässä suhdanteessa käyttöön ottama veroale tämän vuoden aikana.

Inflaatio korkojen nousun takana

Atlantin takana on kuitenkin jouduttu kohtaamaan myös pitkään jatkuneen nousukauden lieveilmiöt, sillä täystyöllisyyden lisäksi myös inflaatio on alkanut kiihtyä (syyskuun inflaatio 2,3 % ja pohjainflaatio 2,2 %) yli keskuspankin kahden prosentin tavoitteen. Tämän vuoksi USA:ssa on eletty tasaisesti kiristyvässä korkoympäristössä ja markkinallakin havahduttu siihen, että keskuspankin ohjauskorko nousee nykytahdilla ensi vuoden lopulla jo kolmen prosentin tasolle. Se tarkoittaisi erittäin houkuttelevaa tuottoa valtion velkakirjamarkkinalla, jossa 10-vuotisen velkakirjan korko on jo nyt kivunnut yli kolmen prosentin. Kehittyneillä markkinoilla USA:n nousevat korot ovat aiheuttaneet painetta jo pidemmän aikaa, sillä korkotason nousun kautta vahvistunut dollari nostaa valuuttalainojen kustannuksia ja nousseet korkotuotot houkuttelevat pääomia USA:han ja samalla pois riskisemmiltä markkinoilta.

Kiina taas elvyttävällä kannalla

USA:n ja Kiinan välille kehkeytynyt umpisolmu kauppaneuvotteluissa on asettanut harmaan pilven maailmankaupan ylle ja alkanut näkyä jo Kiinan talousluvuissa. Maan teollisuuden viimeisimmät ostopäällikköindeksit ovat heijastelleet kasvun tyrehtymistä ja hallinto on siirtynyt jälleen elvyttävämmälle kannalle leikkaamalla pankkien reservivaatimuksia. Tällä tavalla pyritään lisäämään niin likviditeettiä markkinalla ja kuin lainanantoakin.

Muutos elvyttävämpään suuntaan ei ole kehuttava, sillä lainanannon kasvu on ollut Kiinassa viimeisen 10 vuoden ajan hätkähdyttävän kovaa jo muutoinkin, ja etenkin yrityssektori on lisännyt velkataakkaansa huimasti. Erityisesti yksityisessä omituksessa olevat pienyritykset ovat joutuneet hakemaan rahoitusta varjopankkisektorilta, joka ei ole sääntelyn piirissä ja jossa rahoituskustannukset ovat erittäin korkeita. Kiinan hallitus on yrittänyt kitkeä varjopankkeja viime vuosina, mutta nyt huomio näyttää kiinnittyneen jälleen talouden tukemiseen pidemmän aikavälin kasvua tukevista rakenneuudistuksista.

Erityisen riskin Kiinalle on muodostanut kauppasota, joka ainakin talouslukujen suunnan perusteella näyttää horjuttaneen kiinalaisten vientiyritysten näkymiä. Viikonloppuna julkaistujen ulkomaankauppalukujen perusteella Kiinan vienti oli syyskuussa edelleen hyvällä tolalla (kasvu 14,5 % vuoden takaisesta, ylitti selvästi odotukset), mutta etenkin lisätullien uhka lisää harmaita pilviä Kiinan kaupassa. Vaikka kauppasodassa tyypillisesti kaikki osapuolet ovat häviäjiä, on Kiinalla USA:ta suuremmat panokset pelissä ”maailman tehtaana”. Toisaalta Kiinalla on tullien lisäksi mahdollisuus koventaa peliä asettamalla amerikkalaisyrityksille toimintarajoituksia tai devalvoimalla juania dollaria vastaan. Kuten alla olevasta kuviosta näkyy, dollari on jo vahvistunut juania vastaan koko kuluvan vuoden ajan, mikä on lisännyt Kiinan kilpailukykyä maailmankaupassa. Kiinan keskuspankin johto on kertonut, ettei maa aio lähteä suuriin devalvointeihin vaan yrittää pitää juanin kurssin mahdollisimman vakaana. Koska Kiinan viranomaiset asettavat juanille vaihteluvälin, on selvää, että devalvaatiospekulaatiot ovat lisääntyneet sitä mukaa kun juan/usd-kurssi on heikentynyt. Devalvaatio olisi varmasti vahva väline kauppasodassa, mutta lisäisi poliittisia ärsykkeitä USA:ta kohtaan ja on siksi kyseenalainen keino.

Kiinan pinnan alla kyteneet ongelmat kannattaa pitää mielessä myös meillä Suomessa, sillä Kiina on noussut Suomen tärkeäksi vientimaaksi (osuus heinäkuussa 5,5 % kokonaisviennistä Tullin mukaan) ja esimerkiksi Venäjän ohi vertailussa. Lisäksi Kiinalla on merkittävä rooli suomalaisen teollisuuden arvoketjuissa, joten kaupan jännitteiden lisääntyminen tai Kiinan talouden alamäki vaikuttaisi meilläkin. Kiinan kasvava velkataakka on epäilemättä ongelma, mutta kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kannalta pientä helpotusta tuo se, että velka on pitkälti kotimaisilla harteilla, joten 10 vuoden kaltaista dominoefektiä ei todennäköisesti pääsisi syntymään, jos Kiinassa nähtäisiin konkurssiaalto. Myös maan hallinto tekee varmasti kaikkensa, että talouskasvu pysyy uomissaan, sillä se olisi yhteiskuntarauhan kannaltakin suotavaa. Mikäli velkataakan kasvu jatkuu nykyisellä kulmakertoimella, tulee se kuitenkin ennen pitkää mahdottomaksi hallita. Maailmantalouden toiseksi suurimman talouden kasvun jäähtyminen näkyisi myös globaalisti.