Minut tunnetaan talouspuolellamme kaverina, joka tulee kuukausittain hoputtamaan laskutuksen kanssa. Sama levy pyörii vuodesta toiseen, vaikka kassamme on aina ollut ”liian vahva” eikä saamisten kotiuttamisella ole koskaan ollut erityistä välitöntä kiirettä. Laskut on silti lähetettävä heti kun mahdollista. Vuosisopimuksissamme laskutetaan lähtökohtaisesti koko sopimuskausi ennakkoon. Muutamilla varsin yksinkertaisilla perusasioilla olemme tehneet jatkuvasti parempaa kassavirtaa kuin mitä yrityksemme tulos on ollut. Tämän seurauksena syntynyt ”liian vahva” kassa (eli selvästi negatiivinen käyttöpääoma) on mahdollistanut rohkeutta sekä kyvyn investoida, kun tilaisuuksia on tullut. Toki myös osingot maksetaan kassalla, eikä tuloksella.
Kassavirta on yrityksen happea ja ilman kassaa yritys ei voi hengittää. Jos liiketoiminta ei tuota kassavirtaa, yrityksellä pitää olla riittävästi happisäiliöitä sietämään se aika, kun pää on pinnan alla. Viisas yritys pitää myös pahan päivän varalle happipulloja reservissä, jos ulkoisen shokin takia pää yllättäen painuukin pinnan alle.
Kassavirta ja sen tärkeys on mielestäni yksi aliarvostetuimpia konsepteja yrittäjyydessä. Nousumarkkinan huumassa se unohtuu herkästi myös sijoittajilta. Ja harvalukuisia ovat myös pörssitoimitusjohtajat, joiden olisin huomannut puhuvan erityisellä painolla kassavirrasta, jollei se satu olemaan sijoittajien polttopisteessä oleva ongelma. Julkisuudessa juhlimme yritysten kasvulukuja ja kerätyn pääoman määriä, mutta yksikään yritys ei koskaan tule nousemaan otsikoihin hyvän kassavirran ansiosta. Kassavirta on tylsää. Lisäksi suurelle yleisölle se on vaikea sisäistää, koska se vaatii sekä tuloslaskelman että taseen ymmärrystä.
Tylsä kassavirta kytkeytyy kuitenkin suoraan yrityksen arvonluontiin. Etenkin kasvuyrityksissä niin sijoittajilta kuin yrittäjiltä tämä tuntuu herkästi unohtuvan, kun huomio keskittyy yksinomaan esimerkiksi liikevaihtoon ja siihen kytkettyyn arvostuskertoimeen luoden omistajille illuusion helposta mekanismista yrityksen arvon kasvuun. Arvostuskertoimet ovat hyvä ja yleisesti käytetty väline yritysten HINNOITTELUUN, mutta yritysten ARVO muodostuu silti kassavirrasta niiden elinkaarella.
Minulle on sijoittajana ja analyytikkona aivan yhdentekevää, jos piilaaksossa on maksettu 30-kertaa-liikevaihto-arvostus muodikkaasta SaaS Cloud Blockchain AI Platform -yrityksestä. Hinta ja arvo ovat kaksi eri asiaa. SaaS Cloud Blockcahin AI Platform -yhtiönkin ARVO määrittyy sillä, paljonko se tekee omistajilleen elinaikanaan kassavirtaa. Viisas tarkastelija purkaa auki 30 kertaa liikevaihto -arvostuksen ja katsoo, minkälaista kassavirran luontia se yritykseltä edellyttää tulevaisuudessa. Arvostuskerroin voi osoittautua tätä kautta halvaksi tai kalliiksi.
Jokaisen yrityksen arvo määräytyy siis siitä, paljonko se tekee kassavirtaa omistajilleen elinaikanaan. Tätä osaa rahoitusteoriasta ei ole ainakaan vielä kirjoitettu uudelleen, vaikka elämme hulluja aikoja. Tämän takia yrittäjänä keskityn työssäni kahteen asiaan: kassavirtaan sekä yrityksemme eliniän maksimointiin. Useat yritykset tekevät virheen keskittyessään liikaa ensimmäiseen (lyhyt tähtäin) jälkimmäisen kustannuksella. Toinen yleinen virhe on ottaa lyhyellä aikavälillä niin suuria tai huonosti laskelmoituja riskejä kassavirrassa, että ne vaarantavat yrityksen hapen riittävyyden. Pyrin tekemään valintoja, jotka kasvattavat ennustettavaa kassavirtaa yli ajan ja tekevät yrityksestämme elinvoimaisemman pitkällä aikavälillä. Tämä ajatusmalli on myös tiukasti linkissä yrityksen arvon kasvattamiseen ja on täysin riippumaton siitä, minkä muoti-ilmiön perässä sijoittajat maksavat korkeita kertoimia juuri tässä aikakaudessa.
Kassavirta edellyttää myös yrityksen taseen ymmärrystä, sillä yrityksen tulos voi kertoa hyvin erilaista tarinaa kuin kassavirta. Kassavirtaan keskittyminen näyttäytyy yleensä äärimmäisen konservatiivisella ja kevyellä taseella operoivana yrityksenä. Tulosta ei kikkailla taseen kautta kauniimmaksi, vaan tuloksen pitää olla mieluummin pienempi kuin kassavirran. Kiinnitän tähän asiaan huomiota niin yrittäjänä kuin sijoittajana. Esimerkiksi salkkuni pitkäaikaiset suurimmat sijoitukset Remedy, Qt ja Revenio toimivat kaikki siistillä taseella ja vahvan kassavirran mahdollistavilla liiketoimintamalleilla.
Monelle yllättävä fakta on myös se, että yritys voi olla tuloslaskelmalla voitollinen ja silti mennä konkurssiin. Yksikään yritys ei ole mennyt konkurssiin tappiollisesta tuloksesta. Yritys kuolee aina kassan puutteeseen. Haluan kassavirrasta huolehtimisen kautta varmistaa myös, että meillä on happipulloja riittävästi huonojen aikojen varalle, koska se on osa vastuullista yrittäjyyttä. Yrityksemme elinaikana vastaan tulee väistämättä uusia ja koronaakin pahempia kriisejä. Ja yrityksen kyky selvitä isoista myrskyistä vauriotta on sekin tiukasti linkissä yrityksen arvon kasvattamiseen yli ajan.
Inderes yhdistää sijoittajat ja pörssiyhtiöt. Yhtiö tuottaa syväluotaavaa osaketutkimusta ja sijoittajaviestinnän ratkaisuja yli 400 pörssiyhtiölle, jotka haluavat palvella sijoittajia paremmin. Inderes on listattu Nasdaq First North -markkinapaikalle ja se toimii Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.
Lue lisää yhtiösivulla