Vuosi 2018 tyhjensi ilmat talousodotuksista EKP:ssa
Euroopan keskuspankin torstainen korkokokous ei tuonut merkittäviä muutoksia rahapolitiikkaan. Keskuspankki piti ohjauskorkonsa ennallaan ja pysyi suunnitelmassaan lopettaa arvopapereiden ostot nettomääräisesti vuodenvaihteessa. Tämä tarkoittaa sitä, että EKP jatkaa erääntyvien arvopapereiden uudelleeninvestointeja vuonna 2019, mutta ei kasvata ostoilla enää tasettaan. EKP siis säilyy aktiivisena ostajana velkakirjamarkkinalla edelleen, mutta pienentää rooliaan. Ajankohta velkakirjaostojen pienentämiselle tällä hetkellä on haastava, sillä Italian ja uutena myös Ranskan höllentynyt budjettikuri on puhuttanut markkinoilla ja ollut merkki poliittisen riskiprofiilin noususta. Tällaiseen aikaan EKP:n velkakirjakorkoja painavaa turvaverkkoa tarvittaisiin kipeästi ja se on myös vahvasti viestinyt, että on tarvittaessa valmis laajentamaankin elvytystä.
Nyt päättyvää vuotta voi keskuspankin ja eurotaloudenkin osalta luonnehtia tyhjeneväksi ilmapalloksi. Odotukset olivat suhteellisen korkealla alkuvuonna, mutta kauppasodan tuoma epävarmuus ja viennin kasvun heikentyminen veivät parhaan terän kasvulta - ja ilmat pois optimismilta viimeistään syksyn mittaan. EKP:kin on joutunut tasaiseen tahtiin korjaamaan kasvu- ja inflaatioennusteitaan alaspäin. Tosin tarkistukset ovat olleet pieniä, sillä vuoden 2018 talouskasvuennuste on nyt 0,4 %-yksikköä alempana kuin vuosi sitten. Lievä pettymys on ollut osaltaan paluuta normaaliin talouskasvun osalta ja talouskasvuksi odotetaan edelleen selvästi positiivista lukemaa, eikä inflaatiokaan ole tuonut mukanaan mörköjä euroalueelle. Perusskenaario siis on, että talouden ensi vuodesta tulee ”ihan hyvä”: suhdannehuippu on takana, mutta kunnon laskukauttakaan ei vielä pitäisi olla edessä. Pitää kuitenkin muistaa, että riskejäkin riittää, päällimmäisenä ulkomaankaupan kasvun tyssääminen kauppasodan jatkumisen vuoksi ja talouspolitiikasta juurensa juontavat heikkoudet. Käsittelemme talouden ensi vuotta tarkemmin makrokatsauksessa ennen vuodenvaihdetta.
Heikko inflaatio antaa EKP:lle tilaa pitää takaoven auki elvytyksen lisäämiselle. Toisaalta voidaan kysyä, onko EKP:n inflaatiotavoite enää kovin uskottava, sillä elvytyksestä huolimatta inflaatioennusteet ovat seuraavalle kolmelle vuodelle kahden prosentin alapuolella. Mielestämme on edelleen relevanttia pohtia, onko euroalueella luisuttu likviditeettiloukusta elvytysloukkuun, jossa rahapolitiikan normalisointi käy mahdottomaksi.
