Vuosi ollut pettymys talouden härille ja karhuille
Viime viikko oli USA:n ja Euroopan osakemarkkinoilla laskuvoittoinen, ja nyt lasku tarttui selvästi myös Helsinkiin. Markkinalla hinnoiteltiin enenevissä määrin poliittisia riskejä, jotka eivät näytä jättävän rauhaan. Nousevat korot, kauppasodan uhka ja Italian tilanne ovat alkaneet varjostaa markkinoita toden teolla ja ovat myös suurimmat riskit taloudelle tällä hetkellä.
Kokonaisuudessaan koko kuluva vuosi on ollut pettymys talouden härille sekä karhuille globaalisti. Viime vuoden lopussa maalatut loisteliaat kasvunäkymät eivät ole toteutuneet kuin USA:ssa, mutta taantumakaan ei ole ajankohtainen. Euroalueella talousennusteita on jouduttu säätämään pitkin vuotta hiljalleen alaspäin ja talousyllätykset olleet selvästi negatiivisia (ks. kuvio alla). Selviä kasvun hidastumisen merkkejä on nähty myös Kiinassa, jossa hallinto on joutunut lähtemään jälleen elvyttämisen tielle kiristettyään rahapolitiikkaa 2017 aikana. Viimeksi sunnuntaina Kiina ilmoitti leikkaavansa pankkien reservivaatimuksia 100 korkopisteellä. Toimi oli jo neljäs kuluvan vuoden puolella, ja markkinaodotusten mukaan lisää leikkauksia on luvassa. Reservivaatimusten lasku vapauttaa likviditeettiä markkinoille ja alentaa lainakustannuksia, millä pyritään elvyttämään taloutta. Kiinan siirtyminen elvyttävälle kannalle kertoo siitä, että maan talous ei ole immuuni ulkoa tuleville poliittisille riskeille, jotka ovat näyttäytyneet kauppasodan muodossa.
Kiina ja euroalue kärsivät politiikasta
Kärjistetysti talouskehitystä seuratessa poliittiset riskit näyttäytyvät eri alueilla hyvin erilaisessa valossa: Kiinassa ja euroalueella negatiivisina (kauppasota, Italia-riski) ja USA:ssa pitkälti positiivisena (kauppasota, veroale). Tämä on näkynyt myös osakemarkkinalla eriytyneenä kehityksenä. Railoa USA:n ja euroalueen välillä syventää se, että Eurooppa on USA:ta alttiimpi Kiinan talouden häiriöille, sillä Kiinan osuus alueen viennistä on suhteessa suurempi. Vienti Kiinaan oli vielä 2017 puolivälissä +20 % vuodentakaisesta ja nyt kasvu on hyytynyt täysin, minkä vuoksi Eurooppa on menettänyt yhden kasvuajurinsa.
Odotettua heikompi talouskehitys euroalueella on ollut pettymys erittäin vahvaa talousvuotta toivoneille härille, mutta myös taantumaa ennakoineille karhuille, sillä talouden kunto on ollut alamäestä huolimatta kohtuullinen. Hyvin mahdollista on, että tämänkaltainen kehitys jatkuu vielä pari vuotta, mutta poliittinen ympäristö valitettavasti on karhujen eduksi tällä hetkellä. Italian poliittiset solmut varjostavat kehitystä ja lisäksi on hyvin vaikeaa arvioida sitä, missä määrin kauppasotaan liittyviä riskejä on jo sisällä talouden indikaattoreissa (luottamusindeksit, ostopäällikköindeksit). Toisaalta kypsälle suhdanteelle tyypillisiä tekijöitä, kuten selvästi kiihtyvä inflaatio (myös pohjainflaatio) tai kiristyvä rahapolitiikka, ei vielä ole euroalueella nähty, mikä puhuisi sen puolesta, että nykysuhdanne voi edelleen kestää vaikka huippu onkin jo takana.
USA:ssa talous on selvästi lähempänä suhdannekäännettä, sillä korot ovat nousseet jo hyvän tovin ja inflaatiokin on kiihtynyt yli kahden prosentin. Lisäksi presidentti Trumpin veroale on pidentänyt hyvää suhdannetta entisestään. Markkinoilla kuitenkin ennakoidaan, että veroalen osalta parhaat hedelmät on poimittu viimeistään ensi vuoden lopussa, mikä heikentää myös talousodotuksia ja voi tuoda kasvuvauhdin jälleen lähemmäs Eurooppaa. Täysin oma tarinansa on se, milloin USA alkaa vähentää omaa julkisen talouden alijäämäänsä.
