Terveydenhuollon kustannustehokkuus ja hoidon vaikuttavuus
Yhdeksän miljardin euron kestävyysvaje saa jälleen palstatilaa puolueiden kosiskellessa äänestäjiä eduskuntavaalien alla. Vaalien jälkeen tarvitaan konkreettisia tekoja puheiden sijaan. Talouden tasapainotus on agendalla riippumatta, mitkä puolueet Säätytalolla huhtikuun alussa neuvottelevat.
Yksi esiinnoussut ratkaisukeino kestävyysvajeen umpeenkuromiseksi on terveydenhuollon painopisteen siirtäminen sairauksien hoitamisesta niiden ennaltaehkäisyyn.
Biohit ei ole poliittinen toimija, mutta terveysteknologiayhtiönä kannatamme lähtökohtaisesti kaikkia terveydenhuollon kustannustehokkuutta ja hoidon vaikuttavuutta parantavia toimia.
Esittelen tässä kirjoituksessani kaksi konkreettista esimerkkiä, millaisia säästöjä Biohitin lippulaivatuotteen GastroPanelin laajamittaisella käyttämisellä voitaisiin aikaansaada Suomessa.
Sitä ennen lyhyesti taustaa.
Biohit on suomalainen pörssilistattu terveysteknologiayhtiö, joka on keskittynyt ruoansulatuskanavan diagnostiikkaan.
Dyspepsia eli ylävatsaoireet ovat hyvin yleisiä. Käytännössä jokainen kärsii niistä joskus ja aikuisväestöstä noin 30 prosentilla vaivat ovat jatkuvia.
Eniten oireilevien potilaiden diagnoosimenetelmä on gastroskopia eli suun kautta tehtävä ruokatorven ja mahalaukun tähystys. Tähystys on potilaalle epämiellyttävä kokemus ja kaiken lisäksi se on kallis.
Biohitin GastroPanel on verinäytteestä tehtävä testi, joka havaitsee atrofisen gastriitin eli mahan limakalvon surkastumisen, hapottoman mahan ja helikobakteeri-infektion. Nämä kaikki ovat tunnettuja mahasyövän riskitekijöitä. GastroPanel-testi voidaan tehdä sormenpääverinäytteestä ja tulos on valmis 20 minuutissa.
GastroPanelia voidaan käyttää:
1. Identifioimaan ne dyspepsiapotilaat, jotka tarvitsevat gastroskopiaa
2. Väestöpohjaisissa seulonnoissa arvioimaan maha- ja pohjukkaissuolen syövän riskiä.
GastroPanelia käytetään Euroopassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa, muttei juurikaan Suomessa. Biohitin liikevaihdosta 98 % tulee viennistä.
Gastroskopiaa tarvitsevien potilaiden seulonnalla 42 miljoonan euron vuotuiset säästöt
Suomessa tehdään noin 100 000 gastroskopiaa vuodessa. Yksi tähystys maksaa noin 650 euroa eli tähystyksiin käytetään vuosittain rahaa 65 miljoonaa euroa. Se on paljon rahaa, varsinkin kun 80 % tähystyksistä on turhia eli niistä ei löydetä mitään merkittäviä poikkeamia.
Jos nuo 100 000 gastroskopialähetteen saanutta seulottaisi ensin GastroPanelilla, turhat tähystykset jäisivät tekemättä ja tähystys tehtäisi ainoastaan niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat.
GastroPanelin loppukäyttäjähinta on 100 euroa. 100 000 oireisen seulonta kustantaisi 10 miljoonaa euroa ja 20 000 tähystystä tarvitsevan gastroskopiat maksaisivat 13 miljoonaa. Yhteensä 23 miljoonaa eli peräti 42 miljoonaa euroa vähemmän kuin nykymallissa.
Kysymykseni kuuluu, olisiko tuolle 42 miljoonalle eurolle jotain muuta käyttöä? Ja toinen kysymys, ovatko terveydenhuollon resurssit nykyisellään optimaalisesti allokoitu?
Väestöpohjaiset mahasyöpäriskiseulonnat
Toinen tapa saada säästöjä GastroPanelilla on käyttää sitä mahasyöpäriskiseulontoihin. Mahasyöpäriskinseulonnoilla on vahva tieteellinen tuki. Kansainvälinen alan arvostetuista asiantuntijoista koostuva ryhmä julkaisi viime syksynä ns. Firenze-Maastricht konsensusraportin, jossa suositellaan mahasyöpäriskiseulontojen tekemistä suolistosyöpäseulontojen yhteydessä.
Biohit on kehittänyt yhdessä Nordic Healthcare Groupin kanssa mallin, jolla voidaan laskea GastroPanelilla toteutettavan väestöpohjaisen mahasyöpäriskiseulontaohjelman avulla saatavia säästöjä.
Säästöt perustuvat GastroPanelin kykyyn tunnistaa mahasyövän riskitilat varhaisessa vaiheessa, jolloin syövän kehittyminen on vielä estettävissä ja sairauden hoidosta aiheutuvat suorat kulut ja mm. työpoissaolojen kaltaiset epäsuorat kulut jäävät toteutumatta. Malli perustuu tilastojen kautta laskettuihin sairauksien todennäköisyyksiin ja diagnosoinnin sekä hoitoketjujen todellisiin kustannuksiin.
Mallin mukaiset seulontojen aikaansaamat elinikäiset säästöt nykykäytäntöön verrattuna ovat peräti 81 miljoonaa euroa per seulottava ikäryhmä eli esimerkiksi 50-vuotiaat. Laajentamalla seulonnat koskemaan kymmentä ikäryhmää eli esim. 50-59-vuotiaita, elinikäiset kustannussäästöt ovat 810 miljoonaa euroa.
Eikä tässä vielä kaikki – kerrannaisvaikutukset
GastroPanelin havaitsemiin atrofiseen gastriittiin ja hapottomaan mahaan voi liittyä B12-vitamiinin sekä hiven- ja kivennäisaineiden imeytymisvaikeuksia.
B12-vitamiinin puutoksen tiedetään liittyvän muistihäiriöihin ja dementiaan. Raudan puute aiheuttaa anemiaa ja kalsiumin puute luiden haurastumista. Näitä tekijöitä ei ole huomioitu Biohitin ja NHG:n mallissa. Kuitenkin tiedetään, että Suomessa on vuosittain noin 40 000 osteoporoosista johtuvaa luunmurtumaa. Näistä 7 000 on lonkkamurtumia ja yksin näiden hoitokulut ovat 100 miljoonaa euroa vuodessa.
En tietenkään väitä, että GastroPanel-seulonnat olisivat ihmelääke dementiaan ja luunmurtumiin. Pointti on lähinnä siinä, että atrofinen gastriitti voi olla autoimmuuniperäinen ja pitkään oireeton. Seulonnoissa esiin nousseet oireettomat tapaukset voitaisi lähettää jatkotutkimuksiin ja B12-vitamiinin, raudan ja kalsiumin vajeen hoito voitaisi aloittaa ajoissa.
Kuten sanoin, Suomessa GastroPanel ei ole lyönyt läpi vaikka tieteellinen näyttö sen kyvystä tunnistaa syöpäriskejä ja erotella terveet mahat jatkotutkimuksia vaativista mahoista on kiistaton.
Muutosvastarinta liittyy asiaan kuin asiaan, mutta nyt pitäisi osata katsoa isoa kuvaa. GastroPanelin käytöllä saataisi jo ensimmäisen vuoden aikana 42 miljoonan euron säästöt. Kahden vaalikauden aikana säästöt ylittävät puoli miljardia, kun mahasyöpäriskiseulontojen aikaansaamat säästöt alkavat kumuloitua. Hyvät päättäjät, tarttukaa tähän pöydällä olevaan rahaan!
Terveydenhuollon kustannustehokkuuden parantaminen on saatava seuraavaan hallitusohjelmaan hallituksen kokoonpanosta riippumatta. Biohit toivoo päättäjiltä rohkeutta luottaa numeroihin ja tieteelliseen näyttöön sekä tehdä päätöksiä näiden pohjalta. Kaikkeen uuteen vääjäämättä liittyvää muutosvastarintaa voi hallita pilotoimalla uusia ideoita ja käytäntöjä hyvinvointialueilla.
Eurojen lisäksi kyse on jokaisen veronmaksajan omasta terveydestä, työkyvystä ja hyvinvoinnista.
Jussi Hahtela
Toimitusjohtaja
Biohit Oyj
Biohit
Biohit on globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys. Yhtiön tuotevalikoimaan kuuluu ruoansulatuskanavan sairauksiin liittyviä diagnostiikkatuotteita sekä karsinogenistä asetaldehydiä sitovia tuotteita. Pääkonttori sijaitsee Helsingissä.
Lue lisää yhtiösivulla