Heikosti alkanut tuloskausi painoi osakkeita Helsingissä

Heikosti alkanut Q2-tuloskausi sekä euron vahvistuminen painoivat osakemarkkinat selkeään laskuun viime viikolla Helsingissä ja Euroopassa. Yhdysvalloissa tuloskausi on sujunut toistaiseksi erinomaisesti, mikä piti osakkeet nousussa Atlantin toisella puolella. Makrouutisista selkeästi merkittävin oli viime viikolla EKP:n korkokokous. EKP jatkaa odotetusti ultrakevyttä rahapolitiikkaa, mutta kuitenkin korot nousivat ja euro vahvistui pääjohtaja Draghin varovaisten kommenttien jälkeen. Toistaiseksi heikosti sujunut tuloskausi tulee olemaan markkinoiden fokuksessa myös tällä viikolla, minkä lisäksi Yhdysvaltain keskuspankki kokoontuu ja saamme muutamia tärkeitä makrolukuja.

Helsingin pörssin Q2-tuloskausi on toistaiseksi ollut selkeä pettymys sekä meille että markkinoille. Seurannassamme olevista yhtiöistä noin 25 % on toistaiseksi julkaissut tuloksensa ja näistä 52 % on jäänyt odotuksistamme. Vastaavasti tulosennusteiden ylittäneitä on vain 26 %, ja loput olivat linjassa odotuksien kanssa. Markkinaodotukset ovat olleet monesti omia ennusteitamme korkeampia, mikä on näkynyt myös kurssireaktioissa. Pettymyksille ei ole mitään selkeää yhdistävää tekijää tai sektoria, mutta monissa taustalla on kustannusinflaation nousu ja epäsuotuisat valuuttakurssimuutokset. Tuloskausi jatkuu tällä viikolla ja erityisesti loppuviikosta saadaan jälleen paljon tuloksia.

Euroopan Keskuspankin (EKP) viime viikkoiset korkopäätökset eivät tarjonneet yllätyksiä vaan EKP piti odotetusti ohjauskorkonsa nollatasolla (0,00 %). EKP piti myös arvopaperien osto-ohjelman odotetusti ennallaan 60 miljardin euron kuukausitasolla jatkaen siis ultrakevyttä rahapolitiikkaansa. EKP:n pääjohtaja Mario Draghi toisti jälleen elvytystoimien jatkuvan niin kauan, kun ne ovat tarpeellisia, ja sekä osto-ohjelman pidentäminen että sen kasvattaminen ovat mahdollisia. Draghi kommentoi EKP:n rahapolitiikan seuraavia liikkeitä yhä varovaisemmin markkinoiden hermoiltua aikaisemmin jo vähäisistä ja hyvin heikoista indikaatioista elvytyksen vähentämisestä viime kuussa. Tästä huolimatta euroalueen korot nousivat ja euro vahvistui, mikä painoi eurooppalaisia osakkeita.

EKP:n lisäksi myös Japanin keskuspankki kertoi korkopäätöksensä viime viikolla. Sekään ei tehnyt muutoksia rahapolitiikkaansa, vaan jatkoi massiivista elvytysohjelmaansa ja piti ohjauskorkonsa negatiivisena. Japanin keskuspankin inflaatiotavoitteen (2 %) saavuttamisen aikataulua lykättiin jälleen, ja nyt inflaation arvioidaan nousevan tavoitetasolle jossain vaiheessa vuonna 2020. Tämä tarkoittaa, että elvytystoimet jatkuvat vielä pitkään Fedin ja EKP:n jälkeenkin. Maan rahapolitiikan uskottavuus on kokonaisuudessaan koetuksella, sillä aggressiivisista ohjelmista huolimatta maan talouskasvu ja inflaatio ovat pysyneet heikkona. Epäilyksistä huolimatta pääjohtaja Kurodan mukaan keskuspankilla on kuitenkin edelleen ”ammuksia” inflaation nostoon.