Hollantilaiset vaaliuurnille tänään, riskejä pidetään suhteellisen rajattuina
Hollannissa järjestetään tänään parlamenttivaalit, joiden äänestys aukeaa aamulla ja ensimmäisiä tuloksia saadaan illalla. Epävarmuus vielä vaalien alla on ollut suuri tuloksiin liittyen, sillä merkittävä osuus äänestäjistä on vielä epävarmoja kannastaan. Lisäksi jännitetään sitä, kuinka suuren osuuden äänistä Geert Wildersin johtama äärioikeistolainen vapauspuolue kerää.
Wilders on haastanut nykyisen pääministerin Mark Rutten johtaman keskustaoikeistolaisen kansanpuolueen ja kirinyt ohi mielipidekyselyissä, vaikka aivan viime viikkojen aikana kansanpuolue on ottanut takaisin johtopaikkansa gallupeissa. Epävarmoista äänestäjistä johtuen vaalien lopullisen voittajan arviointi on mielipidekyselyjen perusteella hyvin vaikeaa ja hataralla pohjalla, joten jännitysmomentti säilyy iltaan asti.
Laajemmassa mittakaavassa Hollannin vaalit ovat ensimmäinen testi oikeistopopulistien suosiolle Euroopassa kuluvan vuoden aikana. Euroopan poliittinen ympäristö on vahvasti kahtiajakautunut ja vaaleissa ovat nousseet keskeisiksi yhtenäistä Eurooppaa vastustavat teemat, kuten maahanmuutto- ja EU-kriittisyys. Hollanti ollut viime vuosina yksi euroalueen parhaiten pärjänneitä talouksia, mikä osoittaa, että kriittisyys ei rajoitu vain heikompaan talousympäristöön vaan on laajempi ilmiö. Hollannin vaalien jälkeen äärioikeiston suosiota testataan euroalueen suurimmissa talouksissa, kun Ranskassa järjestetään keväällä presidentinvaalit ja Saksassa syksyllä liittopäivävaalit.
Markkinoilla Hollannin vaalien lähestyminen ja Wildersin suosion kasvu on otettu maltillisesti vastaan, sillä todennäköisesti vaalivoittajan on pystyttävä muodostamaan koalitiohallitus, ja ennakkoon yksikään muista puolueista ei ole suostunut muodostamaan hallitusta vapauspuolueen kanssa. Näin ollen näyttäisi siltä, että vaalivoitostaan huolimatta vapauspuolueen hallitustaival jäisi lyhyeksi. Äärioikeiston suosion kasvu on kuitenkin huolestuttava muutos esimerkiksi EU:n tulevaisuutta ajatellen, ja tyytymättömyys nykyisiin valtarakenteisiin tulee ruokkimaan kannatusta mm. EU-kansanäänestyksien järjestämisille tulevina vuosina.
