Korko-odotukset alkavat painaa osakemarkkinalla
Viime viikko oli osakemarkkinalla mollivoittoinen ja pääindeksit sulkivat koko viikon osalta lievästi miinuksella niin Euroopassa kuin USA:ssakin. USA:ssa politiikkaodotukset niin talous- kuin rahapolitiikankin osalta painavat osakkeita. Presidentti Trumpin lupaamista veronkevennyksistä ei vieläkään ole tihkunut lisätietoja kärsimättömille markkinoille, joilla osakeindeksit ovat olleet selvässä nousussa presidentinvaalin jälkeen pitkälti politiikkaodotuksiin perustuen. Aika tiimalasissa alkaa käydä vähiin, ja uutisten puuttuminen ruokkii epäilyjä siitä, ovatko odotukset Trumpin lupauksiin liittyen olleet jo liian ylimitoitettuja.
Myös Fedin keskiviikkona odottava korkopäätös on alkanut lisätä jarrua osakemarkkinalla, sillä keskuspankin viimeaikaisen viestinnän perusteella seuraava koronnosto on jo lähes varma. Markkinan odotukset olivat vielä alkuvuonna kuluvan vuoden osalta vain kahdessa koronnostossa, joista toinen olisi siis toteutumassa jo nyt. Pidämmekin kolmea nostoa todennäköisempänä kuin kahta ja seuraavien nostojen kohdistuvan kesälle ja syksylle, eikä neljä nostoakaan olisi mahdoton vaihtoehto kuluvalle vuodelle. Tälle näkemykselle tukea antoivat USA:n perjantaina julkaistut erittäin vahvat työllisyyslukemat, joiden mukaan uusien työpaikkojen määrä jatkoi helmikuussa hyvää kehitystään. Markkinan korjausliike on mahdollinen, sillä rahapolitiikan kiristyessä korkomarkkinan tuotto-odotuskin kasvaa ja voi vaikuttaa korko- ja osakemarkkinan väliseen rotaatioon.
Fed on selvästi kireämmällä linjalla rahapolitiikkansa suhteen kuin viime torstaina päätöksensä tehnyt EKP. Viime perjantaina euroalueen jäsenmaiden velkakirjakorot olivat nousussa, kun Reuters uutisoi nimettömiin lähteisiin perustuen, että EKP:n päätöksentekijät olisivat keskustelleet koronnostoista samaan aikaan, kun velkakirjaostot jatkuisivat. Vaikka keskustelu oli lyhyt eikä ehdotus saanut laajempaa kannatusta, oli se jälleen yksi signaali rahapolitiikan tulevaisuudessa kiristyvästä suunnasta ja riitti hermostuttamaan markkinoita. Uskomme kuitenkin, että euroalueen poliittiset riskit pitävät EKP:n jalan jarrulla.
Viime vuosi osoitti, että vaalituloksista on tullut vaikeammin ennakoitavia, joten epävarmuus mm. Ranskan vaalien ympärillä pysynee aina tulosten julkistukseen asti ja EKP:n velkakirjaostoja tarvitaan pitämään turvaverkko korkomarkkinalla paikallaan. Odotamme keskustelun velkakirjaostojen vähentämisestä kiihtyvän ensi syksynä, ja päätös seuraavasta ostojen supistamisesta esimerkiksi jälleen 20 miljardilla eurolla voidaan saada jo ennen vuodenvaihdetta. Mikäli inflaatiopaineet eivät näytä nopeita kasvamisen merkkejä, on EKP:lla tilaa leikata velkakirjaostoja hiljalleen tämän jälkeenkin, ja odotamme ohjauskoron nostoa vasta aikaisintaan vuoden 2018 toisella vuosipuoliskolla. Rahapolitiikka tulee siis olemaan edelleen vahvasti elvyttävää.