Viime viikko oli osakemarkkinalla vaihteleva. Koko viikon saldona oli Helsingissä pieni nousu, mutta sekä Eurostoxx että S&P 500 päätyivät lievään laskuun. Kehitys oli pitkälti politiikka- ja keskuspankkivetoista. EKP tarjosi torstaina markkinoille edelleen vahvasti elvyttävään suuntaan kallellaan olevaa rahapolitiikkaa, mutta arvioi deflaatiopelkojen poistuneen ja poisti lausunnostaan mahdollisuuden ohjauskoron laskulle, kuitenkin painottaen arvopaperiostojen jatkumista ensi vuoteen. Toisin kuin euroalueella, USA:ssa rahapolitiikan käänne on vahvistumassa tällä viikolla, kun maan keskuspankki Federal Reserve pitää korkokokouksensa.
CME:n futuurimarkkinan todennäköisyyksiä seuraavan Fed Watchin mukaan keskiviikkoinen koronnosto olisi jo lähes taputeltu. Fed Watchin antama todennäköisyys 0,25 %-yksikön koronnostolle 1,00-1,25 %:iin on jo yli 99 %. Odotuksissa on selvä muutos esimerkiksi kuukauden takaiseen, jolloin todennäköisyydeksi annettiin 83 %. Me odotamme keskuspankilta vielä kahta koronnostoa tänä vuonna: ensimmäinen olisi tällä viikolla, ja toinen loppuvuonna. Markkinaodotusten osalta pääpaino toisen koronnoston osalta on joulukuussa. Tuolloin futuurimarkkina antaa 56 %:n todennäköisyyden sille, että Fedin ohjauskorko on 1,25-1,50 % tai sitä korkeammalla tasolla.
Yllätys siis olisi, mikäli keskuspankki pitäisi rahapoliittisen linjansa ennallaan ja siirtäisi koronnostoja tulevaisuuteen. Se heijastaisi kasvanutta epävarmuutta keskuspankin suhdannekuvassa etenkin työllisyyden suhteen, koska suhteellisen vahvana jatkunut työllisyyskehitys on antanut keskuspankille liikkumavaraa rahapolitiikassaan. Keskuspankin toisena tavoitteena oleva hintavakaus on sen sijaan näyttänyt pieniä hidastumisen merkkejä, joten selvä muutos tarvittaisiin myös inflaatioennusteista, jotta koronnostoja siirrettäisiin.
Sen sijaan mahdollinen vaihtoehto olisi koronnosto kesäkuussa ja tämän jälkeen vielä kaksi nostoa kuluvan vuoden puolella. Odotettua jyrkempi korkoura antaisi selvää tukea dollarille ja painaisi osakekursseja USA:ssa. Kokonaisuudessaan odotamme euroalueen ja USA:n rahapolitiikkaerojen jatkavan vielä toistaiseksi kasvamistaan, ja Fedin olevan kehittyneiden talouksien ainoa keskuspankki, joka pääsee normalisoimaan rahapolitiikkaansa ja nostavan ohjauskorkoaan selvästi nollatasolta.
Ranskassa vastavalittu presidentti Emmanuel Macron on saamassa vahvan poliittisen tuen myös parlamentissa. Macronin vain vuosi sitten perustama En Marche -puolue (Tasavalta liikkeessä) on alustavien tietojen mukaan saamassa liittolaisineen ehdottoman enemmistön parlamentin alahuoneen vaalien ensimmäisellä kierroksella. Ennusteiden mukaan puolue olisi saamassa vaalien toisella kierroksella 390-440 edustajaa. Yhteensä parlamentissa on paikkoja 577, joten etumatka perinteisiin puolueisiin nähden on selvästi ennakko-odotuksiakin isompi. Vaalien toinen kierros järjestetään ensi sunnuntaina.
Suhtaudumme Macronin puolueen voittoon positiivisesti, sillä se avaa mahdollisuuden presidentin suunnitelmien mukaisten talousuudistusten, kuten yhteisöveron laskun sekä työlain ja eläkejärjestelmän uudistusten, tekemiseen. Yritysten verotaakan keventäminen sekä työaikajoustojen lisääminen toisivat toteutuessaan lisäpotkua Ranskan talouskasvulle myös pidemmällä aikavälillä.
Suomessa perussuomalaisten viikonloppuinen puheenjohtajavaali ja Jussi Halla-ahon valinta puolueen puheenjohtajaksi uhkaa vaarantaa Suomen pääpuolueiden hallitusyhteistyön. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on kutsunut kokoomuksen Petteri Orpon ja Halla-ahon tänään keskustelemaan hallitustyön jatkosta. Etenkin puolueiden arvomaailman erot uhkaavat nyt kasvaa, ja keskeinen kysymys kuuluukin, pystyvätkö puolueet enää toimimaan yhteistyössä. Tilanne on vaikea, ja kaikenlaiset vaikeudet hallituksen toimintakyvyssä negatiivista, sillä ne lisäävät poliittista epävarmuutta.