Macronista Ranskan presidentti, seuraava koetus ensi kuun parlamenttivaaleissa

Emmanuel Macron valittiin eilisellä presidentinvaalien toisella kierroksella Ranskan presidentiksi. Uutinen oli helpotus osakemarkkinalle, sillä indeksifutuurit olivat varovaisessa nousussa Euroopassa ja USA:ssa aamuvarhaisella. Nousu oli jatkoa vihertävälle viime viikolle, jolloin jo osittain hinnoiteltiin Macronin voittoa kursseihin. Macronin kannatuksen ero äärioikeiston Marine Le Peniin oli toisella kierroksella merkittävä, sillä äänet jakautuivat lopulta prosentein 66-34. EU-myönteisen Macronin valintaa pidetään Ranskan talousnäkymien osalta positiivisena, mutta kysymysmerkkinä on vielä se, kuinka hyvän poliittisen tuen hän saa taakseen ja kuinka kattavasti onnistuu vaalilupauksensa toteuttamaan.

Macronin vaalilupaukset olivat talouden kannalta positiivisia, ja keskittyivät etenkin julkisen sektorin supistamiseen. Hän vähentäisi julkisen sektorin työpaikkoja 12 000:lla ja samalla vähentäisi valtion menoja 60 miljardilla eurolla vuoteen 2022 mennessä. Tarvetta uudistuksille riittää, sillä Ranskan julkinen sektori on jatkanut vahvaa velkaantumistaan: julkinen alijäämä oli viime vuonna 3,4 % BKT:sta ja kokonaisvelan suhde BKT:hen hätyyttelee jo sataa prosenttia. Julkisen sektorin leikkausten vastapainona Macron aikoo laskea yritysveroa asteittain 25 prosenttiin nykyisestä 33 prosentista. Häntä on vaalikampanjan aikana pidetty elinkeinoelämän uudistuksia kannattavana, ja uudistukset olisivat toteutuessaan hyvä asia Ranskan kilpailukyvylle. Niiden läpiviemisen tiellä on kuitenkin vielä monta estettä. Macronin etuna on kuitenkin se, että Ranskan talousympäristö on piristynyt usean aneemisen vuoden jälkeen. Kuluttajaluottamus on kymmenen vuoden huipussaan ja yritysluottamuskin noussut kuuden vuoden huippuihinsa.

Macronin haasteena on ensi töinään se, kuinka saada koottua taustalleen vahva tuki parlamentissa. Ranskan presidentillä on ulkopoliittista valtaa, mutta sisä- ja talouspoliittisiin uudistuksiin hän tarvitsee parlamentin tuen. Siksi kesäkuiset parlamenttivaalit nousevat tärkeään asemaan, ja Macron tarvitsee omalle En Marche-liikkeelleen suurimman puolueen aseman vaaleissa. Macronin liikkeellä ei ole aikaisempaa parlamentaarista taustaa, joten sillä on kova työ raivata itselleen kannatusta perinteisiltä puolueilta. Näin ollen seuraava koetus Macronin poliittisella uralla on edessä jo ensi kuussa. Lähtökohdat parlamenttivaaleille ovat kuitenkin hyvät, sillä alustavat mielipidetiedustelut ovat ennakoineet En Marchelle suurimman puolueen asemaa.

Toisena haasteena tuoreelle presidentille on Ranskan jakautuneen kansan yhdistäminen. Jo presidentinvaalien ensimmäinen kierros ja Marine Le Penin historiallisesti korkealle noussut kannatus näyttivät, että ranskalaiset ovat vahvasti eri laidoilla politiikassa, mikä osaltaan vaikeuttaa poliittisten uudistusten toteuttamista. Vaikka haasteita siis riittää, on Macronin valinta kokonaisuudessaan vahvasti positiivista EU:n yhtenäisyyden kannalta ja voi toimia sysäyksenä unioninkin uudistamiselle. Le Penin valinta olisi horjuttanut koko unionin tulevaisuutta, joten samalla Macronin presidenttiys poisti yhden suuren epävarmuustekijän markkinoilta.