Etenkin parin viime vuoden aikana kansainvälinen talouslehdistö on herkutellut paljon aiheella ”suuri rotaatio korkomarkkinalle”. Tiivistettynä rotaatio tarkoittaa pääomien virtaa korko- ja osakemarkkinan välillä ja se riippuu paitsi talouden tilasta, myös sijoittajien tuotto-odotuksista. Käsittelemme tässä sijoituskoulussa rotaatiota terminä ja sitä, mihin pääomavirta seuraavaksi voisi suunnata.

Jos korot hämmästyttävät, kannattaa lukea aiempi tekstimme koroista täältä. Jos mietityttää mikä on tuotto-odotus, kannatta lukea siitä sijoituskoulu pohjaksi täältä.

Miksi on tärkeää ymmärtää, mitä rotaatio tarkoittaa?

Korot ovat vaihtoehto osakkeille ja globaalisti suurempikin sijoituskohde kuin osakkeet. Rotaatio tarkoittaa sitä, että rahaa siirtyy pois osakemarkkinalta korkoihin eli velkakirjamarkkinalle. Lähtökohtaisesti korkeammat korot houkuttelisivat rahaa pois riskisemmistä osakkeista velkakirjoihin, päinvastoin kuten nyt finanssikriisin jälkeisenä matalien korkojen aikana on käynyt. Korkojen nousu on lähtökohtaisesti huono asia osakkeiden suhteen, mutta suhde ei kuitenkaan ole aina suorasukainen, sillä korkeammat korot indikoivat myös vahvempaa talouskasvua, mikä taas tukee osakkeita.

Viime vuodet markkinalla on nautittu korkeista tuotoista

Viime vuoden ovat olleet osakesijoittajan kulta-aikaa: pääpörssi-indeksit ovat olleet finanssikriisin jälkeen tukevassa nousussa USA:ssa ja sittemmin velkakriisin jälkeen myös Euroopassa. Toisaalta velkakirjamarkkinalla on eletty hyvinkin poikkeuksellista aikaa: korot ovat olleet kautta linjan historiallisesti alhaisella tasolla keskuspankkien elvyttävän rahapolitiikan ja velkakirjojen osto-ohjelmien ansiosta. Etenkin keskuspankkien väliintulo velkakirjamarkkinalle on näkynyt koroissa: keskuspankkien ostot lisäsivät kysyntää velkakirjamarkkinalla ja nostivat niiden hintoja samalla painaen korkotasoa, joka käyttäytyy käänteisesti hintaan suhteutettuna.

Rahapolitiikka kiristyy

Rahapolitiikassa on kuitenkin tapahtumassa käänne, joka vaikuttaa velkakirjamarkkinalla. Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve (tuttavallisesti Fed) on jo aikaa sitten lopettanut velkakirjaostot ja on kahden viime vuoden aikana päässyt ohjauskoron nostojen makuun: viime vuonna korkoa nostettiin kolme kertaa (nykyinen taso 1,25-1,5 %) ja tänä vuonna odotuksissa on kolme, jopa neljä nostoa.

Keskuspankkikorot heijastuvat suoraan riskittömänä pidettävään korkotasoon ja nostaa tuottovaatimusta myös velkakirjamarkkinalla. Tämä tarkoittaa, että sijoittajat haluavat paremman tuoton lainatessaan rahaa, eli korkotaso nousee. Juuri edellä kuvatun kaltainen ilmiö on tapahtunut USA:n velkakirjamarkkinalla, jossa 10-vuotisen velkakirjan korko nousi tällä viikolla neljän vuoden huippuihinsa. Kuten alla olevasta kuviosta näkyy, historiallisesti korkotaso on kuitenkin edelleen matala.

Sijoittajat vertaavat odotettua tuottoa ja sijoitukseen sisältyvää riskiä toisiinsa, ja etenkin riskin suhteen valtionlainat ovat olleet turvallisempia sijoituksia kuin osakkeet, mikä on myös lisännyt niiden kysyntää epävarmoina aikoina. Siksi tasaista tuottoa hakevat suuret institutionaaliset sijoittajat, kuten eläkeyhtiöt, allokoivat eli suuntaavat mielellään varojaan valtionlainoihin. Niiden alhaiset, jopa negatiiviset tuotot sekä elpyvän talouskehityksen kautta nousseet yritysten tulosodotukset ovat viime aikoina saaneet instituutiosijoittajat kuitenkin muuttamaan sijoitusstrategiaansa osakkeita painottavaan suuntaan.

Korkojen noustessa osakkeiden houkuttelevuus laskee

Vaikka osakkeet ja velkakirjat ovat sijoituskohteina hyvinkin erilaisia mm. riskitasojensa osalta, eräänlaisena tuottojen vertailukohtana voidaan pitää osinkotuoton ja korkotuoton välistä suhdetta, sillä molemmat ovat sijoittajan saamaa ”palkkaa” sijoituksestaan. Alla on kuvattu S&P 500-indeksin osinkotuotto ja USA:n kaksivuotisen velkakirjan tuotto neljän vuosikymmenen ajalta. Kuten kuviosta näkyy, finanssikriisin jälkeinen aika on ollut hyvin poikkeuksellinen osakemarkkinalla, sillä osingot ovat tarjonneet parempaa tuottoa kuin korot. Nyt, aivan viime kuukausina, tämä suhde on kuitenkin muuttunut ja nousseet korot yltäneet osinkotuoton kanssa samalle tasolle ja jopa ylittänyt sen.

Tämä tarkoittaa samalla sitä, että sijoittajille on osakkeiden lisäksi viimein hiljalleen tarjolla muitakin vaihtoehtoja kuin osakkeet. Vaihtoehtoisten sijoituskohteiden lisääntymisen lisäksi noussut korkotaso nostaa pörssiyhtiöidenkin rahoituskustannuksia ja vaikuttaa tätä kautta niiden tulosnäkymiin. Tämä tarkoittaisi samalla rotaatiota osakemarkkinalta korkomarkkinalle.

Talouskasvu antaa tukea tuloskasvulle ja siten osakkeille

Toki monimutkaisessa taloudessa tämäkään teema ei ole mitenkään yksiselitteinen. Mikäli vahva talouskasvu antaa edellytyksiä vahvoille tulosodotuksille pörssissä, osakemarkkina voi säilyä houkuttelevana sijoituskohteena vielä pitkään. Toisaalta osakemarkkinan arvostustasot ovat jo etenkin USA:ssa haastavalla tasolla, joten esimerkiksi yllätykset talouskehityksessä voivat aiheuttaa nousun osakemarkkinan riskipreemioissa ja samalla vähentää osakkeiden kiinnostavuutta.

Perussijoittajan ei tarvitse seurata korkokehitystä päivittäin, mutta hänenkin on hyvä aika ajoin tarkistaa oma riskitasonsa ja miettiä, kannattaako suuren osakepainon ja korkean riskitason pitäminen järkevää myös nousseiden korkojen ympäristössä.