Panokset kauppasodassa kovenevat, Trumpilta uhkaus laajoista tulleista
USA:n ja Kiinan välisten kauppasuhteiden kiristyminen jatkui eilen ja tänään aamulla. Eilen USA:n presidentti Donald Trump kertoi, että aloittaa tutkimukset uusien kiinalaisten tuontihyödykkeiden asettamisesta tuontitullien alaisuuteen. Suunnitellut 10 %:n tuontitullit kohdistuisivat arvoltaan 200 miljardin dollarin tuontiin. USA:n kauppapoliittinen edustaja Robert Lighthizer aloittaa tarkemman selvitystyön siitä, mitkä hyödykkeet lopulta päätyvät tullilistalle. Samalla panokset tullinokittelussa kovenivat, sillä uudet tullit kohdistuisivat toteutuessaan kertaheitolla arvoltaan nelinkertaiseen määrään hyödykkeitä. Trumpin mukaan tullit tulevat voimaan, mikäli Kiina ei tee muutoksia omaan kauppapolitiikkaansa. Lisäksi hän väläytti lisätullien mahdollisuutta.
Tiistaina aamulla Kiina kertoi Reutersin mukaan, että Kiina vastaa uusiin tullisuunnitelmiin sekä ”määrällisin että laadullisin” toimin. Samalla Kiina syytti USA:ta siitä, että USA:n mustamaalaus ei ole aiemman kauppasovun mukaista ja se vahingoittaa kansainvälistä yhteisöä.
Mikäli nyt suunnitellut USA:n tuontitullit tulisivat voimaan jo julkistettujen, heinäkuun alussa tulevien tullien (kohdistuvat 50 miljardin dollarin tuontiin) ja alumiini- sekä terästullien lisäksi, alkaisi protektionismi kohdistua jo mittavaan osuuteen Kiinan tuonnista USA:han (yli puolet 2017 tuonnista). Viime vuonna Kiinan vienti USA:han oli arvoltaan 505 miljardia dollaria, mutta Kiinan vienti globaalisti yli 2 200 miljardia, joten kokonaisviennin arvosta tullien osuus olisi edelleen pienehkö. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että viime päivinä Kiina ja USA ovat lipuneet selvästi kauemmas minkäänlaisen yhteisymmärryksen löytämisestä ja puheista on osittain tullut konkretiaa. Uhkana lisäksi on, että kumpikin kauppajätti jatkaa nyt valitsemallaan polulla, mikä tarkoittaisi edelleen jatkoa tullilistalle.
Kiina on viimeisten vuosikymmenten aikana kasvattanut nopeasti osuuttaan maailmankaupasta USA:n kanssa samoille tasoille, kun taas USA on menettänyt 2000-luvulla suhteellista osuuttaan. Karkeasti voidaankin sanoa, että Kiina on ollut yksi globalisaation suurista hyötyjistä ”maailman tehtaana”, mikä osaltaan on ollut perusteluna tuontitulleille. Nyt valittu tie kauppaneuvotteluissa on vahingollista välillisesti koko globaalille kaupalle ja jännitteistä kummunnut epävarmuus on jo näkynyt talousluottamusluvuissa myös Euroopassa. Tilanne on siis kääntynyt huonompaan suuntaan, mikä on heijastunut myös osakemarkkinoille laskuna.
