Poliittiset jännitteet varjostavat vahvoja talouslukuja

Viime viikko oli kansainvälisellä osakemarkkinalla vaihteleva. Helsingissä pääindeksi päätyi plussalle, mutta muualla Euroopassa ja USA:ssa keskeiset indeksit olivat laskussa siitäkin huolimatta, että laskuissa mukana ollut eilinen päivä oli Wall Streetilla nousupäivä. Maailmanpolitiikan jännitteet kiristyivät entisestään viikonloppuna, kun Pohjois-Korea teki epäonnistuneen ohjuskokeen ja lisäsi jälleen hermoilua eristyneen maan ja suurvaltojen välisistä suhteista. Osakemarkkinoilla uutiset kokeista sulateltiin melko nopeasti, mutta uhka uusien testien läpiviennistä ovat tuoneet jälleen uuden epävarmuustekijän markkinoille.

Viime päivät ovat olleet talouslukujen valossa rohkaisevia. Keskeiset indeksit Saksan sijoittajaluottamuksesta ja USA:n kuluttajaluottamuksesta osoittivat ns. pehmeiden talousindikaattorien jatkaneen hyvää kehitystään myös Q2:n alussa. Sen sijaan teollisuudesta saatiin etenkin euroalueen osalta hieman odotuksia heikompia lukuja, mikä osoittaa, että talouskasvun vahvuuteen liittyy edelleen epävarmuustekijöitä. Odotamme euroalueen taloudelta kuitenkin vahvaa vetoa ensimmäiseltä vuosipuoliskolta.

Euroalueen lisäksi positiiviset signaalit ovat lisääntyneet myös Suomen taloudesta. Kerroimme viime viikolla Suomen teollisuuden uusien tilauksien kasvusta, ja torstaina Tilastokeskus julkaisi alustavat luvut helmikuun tuotannon suhdannekuvaajasta. Sen mukaan työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi vuodentakaisesta 3,0 % ja tammikuun lukujakin tarkistettiin reilusti ylöspäin 3,7 %:iin (aikaisemmin 2,4 %). Luvuissa on selvä hyppäys viime vuodesta, jolloin tuotanto kasvoi parhaimmillaankin 1,8 % vuodentakaisesta. Kaksi peräkkäistä erittäin vahvaa kasvukuukautta ovat merkki siitä, että Suomi on saamassa hiljalleen muuta euroaluetta kiinni talouskasvunäkymiensä suhteen.

Talous on nyt kokonaisuudessaan hyvällä kasvu-uralla, mutta pidämme edelleen mielessä poliittiset riskit (Ranskan presidentinvaalit, jännitteet USA:n ja muiden suurvaltojen välillä, Trumpin talouspolitiikan epävarmuudet), jotka voivat nopeasti horjuttaa markkinaluottamusta. Etenkin Ranskan vaaleja seurataan nyt tarkasti, ja vaalipäivän lähestyessä ehdokkaiden väliset erot kapenevat entisestään. Reutersin uutisoimien kahden viimeisimmän mielipidekyselyn perusteella suosituimpien ehdokkaiden, eli Marine Le Penin ja Emmanuel Macronin, väliset erot kannatuksessa mahtuvat yhden prosenttiyksikön sisään.