Ranskalaiset kerääntyvät sunnuntaina vaaliuurnille valitsemaan maalle presidenttiä. Ennakkoasetelmat vaalien ensimmäiselle kierrokselle lähdettäessä ovat kutkuttavan jännittävät, sillä neljällä kärkiehdokkaalla on kullakin edelleen mahdollisuus tulla valituksi vaalien toiselle kierrokselle. Tuoreen Cevipof-gallupin mukaan kahden kärki, Emmanuel Macron ja Marine Le Pen, ovat erottumassa vaalitaistossa 23 %:n ja 22,5 %:n kannatuksellaan ja menemässä toiselle kierrokselle. Tosin kumpikin kärkiehdokas on menettänyt kannatustaan kahdelle haastajalle, konservatiivien Francois Fillonille ja vasemmiston Jean-Luc Melenchonille, joiden kannatus on noussut 19,5 %:iin ja 19 %:iin. Neljän kärki siis mahtuu kokonaisuudessaan neljän prosenttiyksikön sisään. Kuten viime vuoden vaaleista opittiin, mielipidetiedustelut ovat vain suuntaa-antavia ja samalla miljoonat ranskalaiset ovat edelleen epävarmoja äänestään, mikä voi heiluttaa lopullista tulosta suuntaan jos toiseenkin. Presidentinvaalit ovat poliittisessa kentässä merkittävä tapahtuma, sillä presidentin valtaoikeudet ovat laajat: hänellä on mm. oikeus erottaa halutessaan parlamentin alahuone.
Historiallisestikin jännittävä asetelma on heijastunut myös mm. korkomarkkinalle, jossa Ranskan 10-vuotisen velkakirjan korkoero turvasatamana pidettyyn Saksaan on kasvanut vaalien lähestyessä. Mielipidetiedustelujen perusteella näyttää siltä, että Ranskan kansa on vahvasti jakautunut poliittisissa kysymyksissä. EU- ja maahanmuuttokriittisyyden kasvu on heijastunut selvästi Le Penin ja Melenchonin korkeana kannatuksena, kun taas Macron ja Fillon ovat selvästi julkisen sektorin leikkausten ja markkinaehtoisen talouden kannalla. Presidenttiehdokkaissa on siis karkeasti ottaen edustettuna kaksi ääripäätä: kotimaan rajojen sisälle ja sisäänpäin katsovaan politiikkaan keskittyvät äärilaitojen poliitikot ja avoimuutta sekä markkinaehtoisuutta korostavat maltillisemman linjan edustajat.
Ranskan talous on euroalueen toiseksi suurin, mutta se on elpynyt finanssikriisistä muuta aluetta hitaammin. Maan työttömyysaste on edelleen lähes 10 %:ssa ja nuorisotyöttömyys on pysynyt korkeana. Lisäksi työmarkkinoiden jäykkyydet ja vahvat ammattiliitot ovat lisänneet haasteita yritysten toimintaympäristössä, ja Ranska on tullutkin tutuksi Euroopan kovimpana lakkomaana. Heikko talousympäristö ja viime aikoina terrori-iskujen myötä lisääntynyt turvattomuuden tunne ympäri Eurooppaa on ollut omiaan lisäämään populistien suosiota, ja sama näyttää käyvän toteen myös Ranskassa.
Markkinatoimijoiden näkökulmasta populismin nousu on negatiivista, sillä samalla EU-kriittisyyden kasvu asettaa koko EU:n tulevaisuuden vaakalaudalle, varsinkin kun sekä Le Pen että Melenchon ovat nostaneet unionivastaisuuden yhdeksi tärkeäksi teemaksi vaaleissa.
Näin ollen osakemarkkinan ja euron kannalta huonoin vaihtoehto olisi, mikäli toiselle kierrokselle jatkaisi äärilaitojen ehdokkaat eli Le Pen ja Melenchon. Tämä lopputulema nostaisi selvästi poliittista riskiprofiilia toisella kierroksella. Vastaavasti suotuisin vaihtoehto olisi, mikäli toiselle kierrokselle jatkaisivat Macron ja Fillon, sillä kumpikin ehdokas tunnetaan elinkeinoelämän näkökulmasta myönteisenä vaihtoehtona. Heidän vaaliteemoikseen on noussut mm. julkisen sektorin supistaminen, markkinaehtoisuuden lisääminen, eläkeiän nosto ja työmarkkinan rajoitteiden purkaminen. Yritysystävälliset teemat olisivat toteutuessaan eittämättä positiivista koko elinkeinoelämälle ja voisivat nostaa Ranskan hitaasti kehittynyttä kilpailukykyä.
Markkinan näkökulmasta parhaimman ja huonoimman vaihtoehdon toteutuminen näyttää tällä hetkeltä vielä hyvin epävarmalta, ja lopullinen pari toiselle kierrokselle muodostuu todennäköisesti jostain näiden kahden vaihtoehdon väliltä. Tämä lisää entisestään epävarmuutta markkinalla.