“Ruokaa tarvitaan aina”

Kuinka usein olette kuulleet jonkun perustelevan osakesijoitustaan elintarvikeyhtiöön argumentilla “ruokaa tarvitaan aina”? Tai kaveri osti Orionia ja tokaisi perään “lääkkeitä tarvitaan aina”? Tämänkertainen Inderes Sijoituskoulu ilmiantaa muutamia huonoja perusteita sijoittaa osakkeisiin, joihin kuitenkin törmää valitettavan usein sosiaalisessa mediassa sekä arkipuheessa. Meidän haaveenamme on, että suomalaiset sijoittajat rahansa fiksusti ja oikein perustein!

“Ruokaa (tai lääkkeitä) tarvitaan aina"
Heti aluksi on myönnettävä, että kyllä, ruokaa (ja lääkkeitä tapauksesta riippuen) tarvitaan niin kauan kuin on ihmisiäkin. Ongelma on vain siinä, että tällä sinänsä totuudenmukaisella lausahduksella ei ole mitään yhteyttä fiksuun sijoittamiseen. Se, että ruokaa pitää syödä, ei tarkoita, että sen ruoan pitäisi olla Apetitin pakasteita tai aterioita esimerkiksi Restamaxin ravintoloissa (ainakaan kun kesät on kylmiä) tai lääkkeiden juuri Orionin lääkkeitä. Näiden pitää taistella markkinaosuuksistaan monien muiden kilpailijoiden kanssa. Siksi sijoittajan pitää miettiä, miten juuri nämä yhtiöt pystyvät kilpailijoitaan paremmin keräämään itselleen asiakkaita ja liikevaihtoa ja mikä näiden osakkeiden arvostus on; ovatko nämä yhtiöt todella järkeviä sijoituskohteita?

Ruokaa tarvitaan aina- argumentti ei ole nostanut Apetitin osakekurssia, joka on kirjoitushetkellä samalla tasolla kuin 2000-luvun alussa.

“Olen ollut töissä alalla, tuolla it-yhtiöllä menee projektit aina pieleen”
Monilla meistä sijoittajista on oman työn tai harrastuksen kautta syvempi ymmärrys tietyistä toimialoista tai kavereiden kautta kuulee uutisia eri yhtiöiden kuulumisista. Tästä voi olla etua, etenkin jos työskentelee pääkallopaikalla ja näkee laaja-alaisesti mihin ala on menossa ja mitkä yhtiöt ovat valmistautuneet muutokseen ja mitkä ei. Tämän subjektiivisen tiedon kanssa pitää kuitenkin olla todella varovainen: esimerkiksi yhdessä ERP-projektissa epäonnistuminen ei tarkoita, että yhtiö epäonnistuisi jatkuvasti kaikissa projekteissaan. Omaa käsitystä yhtiöistä saattaa värittää yksittäiset huonot/hyvät kokemukset, henkilökemiat yhtiön edustajien kanssa jne; yleensä ne ovat seikkoja, joilla ei yhtiön kokonaiskuvan kannalta ole mitään merkitystä.

“Saksasta saa tavaraa halvemmalla, joten verkkokauppa.com on huono sijoitus”
Verkkokauppa.com ei ole aina halvin vaihto, vaikka se asiakaslupauksensa “todennäköisesti aina halvempi” mukaisesti näin aina pyrkii olemaan. Se fakta, että saksalaisista verkkokaupoista voi saada tietokoneen osia halvemmalla ei kuitenkaan yksistään riitä kaatamaan koko yhtiötä tai pilaa sijoituscasea, joka nojaa yhtiön alan alhaisimpaan, todella kilpailukykyiseen kulurakenteeseen. Kaupan ala on aina ollut verisesti kilpailu, eikä tilanne tulevaisuudessakaan helpotu. Jälleen kerran, verkkokauppa.com voi pitkässä juoksussa osoittautuakin huonoksi sijoitukseksi, jos yhtiö jää kulukilpailussa muista jälkeen. Yksittäisten henkilöiden lämmin suhtautuminen saksalaisiin verkkokauppoihin ei vielä kelkkaa käännä. Isompia kodinkoneita sieltä asti ei kuitenkaan (ainakaan vielä merkittävästi) tilata.

Verkkokauppa.com on edelleen johtaja kiinteiden kulujen pihtaamisessa. Kuvakaappaus yhtiön laajasta raportista.

Sijoittajan pitää miettiä, mitä muut sijoittajat yhtiöistä ajattelevat
Vaikka omat ruohonjuuritason havainnot voivat olla arvokkaitakin, ne pitää aina suhteuttaa kokonaisuuteen. Me kaikki ajattelemme asioita omasta näkökulmastamme ja on ihmisluonnolle vaikeaa käsitellä vastakkaisia mielipiteitä, kuten olemme aiemminkin Sijoituskoulussa todenneet. Menestyneemmät sijoittajat osaavat tunnistaa, kun oma ajattelu alkaa vääristyä yksipuoliseksi. He keskittyvät ennemminkin lukemaan, mitä muut sijoittajat ja markkina kokonaisuutena yhtiöistä ajattelee ja pitävät omat tunteet ja ajatukset kurissa.

Etelä-Helsinkiläisen hyönteisiä ja ituja popsivan hipsterin voi olla vaikea käsittää, miten Kotipizzan pizzat vaan maistuvat 15-20 % kasvuvauhdilla vuosittain. Sijoitustoiminnassa hänenkin on hyvä tulla kuplastaan ulos ja miettiä, miten pizzat maistuvat koko Suomessa hänen oman makuavaruutensa sijaan. Toisaalta kovimmankin diehard-Nokia-fanaatikon on hyvä ymmärtää, että yhtiön fanitus on Suomessa aivan eri tasolla kuin globaaleilla markkinoilla, mistä yhtiön liikevaihto kuitenkin lähes kokonaan tulee.

Tämän kertainen Sijoituskoulu pähkinän kuoressa: tulkaa ulos omista kuplistanne ja ymmärtäkää muiden sijoittajien ajattelua ja tunnetiloja!