Fedin koronnosto lähes varma, odotukset kallistuneet kireämmän rahapolitiikan suuntaan

USA:n keskuspankin tämänpäiväiseltä korkopäätökseltä on odotettavissa jälleen uusi nosto ohjauskorkoon nykyiseltä 1,25-1,5 %:n tasolta. Keskuspankki on viimeisen kolmen vuoden aikana toteuttanut hiljalleen, mutta tasaisesti kiristyvää rahapolitiikkaa, ja 2017 0,25 %-yksikön koronnostoja oli kolme. Tämänpäiväistä nostoa pidetään markkinalla jo lähes varmana, mutta suurta epävarmuutta herättää tulevaisuuden korkoura.

Fedin joulukuussa päivitetyissä ennusteissa päätöksentekijöiden mediaani odotti kolmea koronnostoa kuluvalle vuodelle, eli vuoden lopussa ohjauskorko olisi 2,0-2,25 %:n haarukassa. Viime viikkoina neljän noston mahdollisuus on kuitenkin noussut selvästi, ja esimerkiksi futuurimarkkinan korkotodennäköisyyksiä luotaavassa Fed Watchissa todennäköisyys neljälle nostolle (kuluvan vuoden lopussa korko 2,25-2,5 %:ssa) on noussut jo 30 prosenttiin, eli 10 %-yksikköä viimeisen kuukauden aikana. Markkinanäkemys on kuitenkin hajallaan, koska talous- ja erityisesti inflaatioluvut ovat olleet vaihtelevia eivätkä näin ollen tarjonneet vahvaa perustaa odotuksille.

Lähde: CME Group

Tämän päivän kokouksesta haetaan paitsi vahvistusta koronnostolle, myös kuluvan vuoden markkinaennusteille. Mikäli Federal Reserven omat ennusteet ovat kallellaan aiempaa kireämmän rahapolitiikan suuntaan (mediaaniennuste nousee neljään nostoon), aiheuttaisi se noston markkinaennusteissa. Aiempaa korkeammat korko-odotukset voivat puolestaan aiheuttaa painetta osakemarkkinalla, sillä se mm. nostaisi yritysten lainanhoitokustannuksia. Lisäksi osakemarkkinalle alkaisi tulla aidosti vaihtoehtoja korkojen nousun myötä, joten Fedin näkemykset ovat tärkeitä osakemarkkinan kehityksen kannalta.

Saksan sijoittajaodotuksissa laskua, mutta nykytilanne edelleen hyvä

Tämän viikon euroalueen talousluvuista saatiin esimakua tiistaina, kun Saksassa julkaistiin maaliskuun raportti Zew-sijoittajaluottamuksesta. Sijoittajien tulevaisuuden odotuksia kuvaava Zew-indeksi laski selvästi markkinaodotuksia enemmän tasolle 5,1 (Reutersin konsensus 13,0, helmikuun lukema 17,8), mutta nykytilannetta kuvaava indeksi vahvistui vastapainona hieman. Odotuksia kuvaava Zew-indeksi on nyt alimmalla tasollaan syksyn 2016 jälkeen, mikä kertoo rahoitusalan ammattilaisten aiempaa varovaisemmasta suhtautumisesta tulevaisuuteen.

Saksan luottamusindikaattorit ovat omiaan heijastamaan euroalueen tunnelmia, sillä Saksa pitää selvää ykköspaikkaa euroalueen suurimpana taloutena ja on ollut myös kantava voima euroalueen talouskasvun moottorina velkakriisin jälkeen. Vaikka suurin kasvueuforia on ainakin viimeaikaisten lukujen valossa takana, esimerkiksi Saksan keskuspankki odottaa kuluvan vuoden ensimmäisen kvartaalin olevan edelleen vahva perustuen teollisuuden hyvään tilausvirtaan viime vuoden lopussa. Keskuspankki arvioi notkahduksen nykyisissä luottamusluvuissa näkyvän pienellä viipeellä reaalitaloudessa, mikä tarkoittaisi epävarmuuden lisääntymistä Q2:n talousnäkymissä. Luottamuslukujen ollessa edelleen pitkän aikavälin keskiarvoon nähden korkealla tasolla merkittävää notkahdusta ei kuitenkaan toistaiseksi olisi näköpiirissä, vaikka Zew-raportissakin mainitaan valuuttakurssien ja maailmankaupan riskien (protektionismi) kasvaneen. Laajempaa tietoa euroalueen talousympäristön muutoksista saadaan torstaina, jolloin julkaistaan maaliskuun ostopäällikköindeksit ja Saksan elinkeinoelämän luottamusta kuvaava Ifo-indeksi. Markkinaodotuksissa on pieni lasku helmikuun lukuihin ja pettymys luvuissa lisäisi epävarmuutta lähikuukausien kehityksestä.

Kokonaisuudessaan euroalueen taloutta on leimannut notkahdus talousyllätyksissä (toteutuneiden ja odotusten talouslukujen erotus), jotka alkuvuonna ovat painuneet selvästi negatiivisiksi. Tämä kehitys voi jatkuessaan aiheuttaa painetta kuluvan vuoden talousennusteille, joita on viilattu viime aikoina lähinnä ylöspäin.