Trumpin budjettiehdotus oli optimistinen ja tuskin menee läpi sellaisenaan
Presidentti Donald Trumpin julki tullut budjettiehdotus oli kokonaisuudessaan optimistisille talousodotuksille nojaava, mutta pitkälti myös odotettu. Budjetin perustana ovat suuret leikkaukset, yhteensä 3,6 biljoonaa (tuhat miljardia) dollaria, julkisiin menoihin seuraavan 10 vuoden aikana. Erityisesti budjettileikkurin alle joutuisi sosiaaliturva, sillä leikkauksia tehtäisiin niin köyhien sairausvakuutuksena toimivaan Medicaidiin (-610 miljardia dollaria), ruokakuponkeihin (-192 miljardia) kuin köyhien opiskelijoiden koulutustukeenkin. Sen sijaan liittovaltion armeijan budjettia kasvatettaisiin, ja myös Meksikon rajalle suunnitellun muurin rakentamisen aloitukseen on varattu oma osuutensa, 1,6 miljardia dollaria. Kokonaiskustannukseksi on arvioitu 21,5 miljardia.
Trumpin budjettiehdotuksessa menojen leikkauksia tarvitaan kattamaan presidentin lupaamat rajut veroalet etenkin yritysverotuksen puolella. Poliittisesti budjettiehdotus on jopa republikaanivaltaisessa kongressissa vaikeaa käsiteltävää, sillä sitä pidetään jo alkumetreillään tulonsiirtona vähävaraisilta rikkaille amerikkalaisille. Kun ottaa huomioon Trumpin äänestäjäkunnan, joka koostui myös alempien tuloluokkien amerikkalaisista, moni äänestäjä tuntee tulleensa petetyksi, mikä lisää poliittista painetta presidentin ja republikaanien kannatusta kohtaan.
Hämmennystä herättävät myös budjettiehdotuksen perustaksi tehdyt oletukset talouden kehityksestä. Valkoinen talo ennustaa Yhdysvaltain talouskasvun kiihtyvän annualisoituna kolmeen prosenttiin Trumpin ensimmäisen presidenttikauden loppuun mennessä ja pysyvän noissa lukemissa ainakin vuoteen 2027. Oletus on yli kolmanneksen korkeampi kuin kongressin budjettitoimiston tekemä 1,9 %:n ennuste. Valkoisen talon optimistisen ennusteen lähtökohtana ovat veronalennukset, jotka siivittäisivät talouden uudelle kasvu-uralle ja toisivat 2 biljoonan dollarin lisäyksen julkisiin tuloihin seuraavan 10 vuoden aikana.
Talousoletukset voisivat toteutua, mikäli USA:n ja samalla koko maailmantalous säästyisivät shokeilta, korot pysyisivät matalalla tasolla, inflaatio hitaana ja työllisyys lähellä täystyöllisyyttä. Näiden tekijöiden yhdistelmä on jo talousteoriankin perusteella vaikea säilyttää, saati USA:n talouden kaltaisessa tilanteessa, jossa tuottavuus on ollut tasaisessa laskussa ja väestö jatkanut ikääntymistään. Odotammekin ehdotuksen joutuvan kongressissa kovan ryöpytyksen kohteeksi, ja sekä menopuolella että tulopuolella joudutaan tekemään kompromisseja. Venäjä-tutkinta on tuonut oman särönsä presidentin poliittiseen uskottavuuteen, mikä entisestään vaikeuttaa budjettiesityksen käsittelyä. Etenkin rajut - ja markkinoiden toivomat - veronalennukset voivat joutua rajujenkin kompromissien kohteeksi.
