Trumpin kauhuviikko heijastui osakkeisiin, Kreikka jälleen euroryhmän agendalla
Viime viikko oli osakemarkkinalla pitkälti punaisella, ja mm. Euroopassa Eurostoxx-indeksin kehitys oli heikointa puoleen vuoteen. Viikon pääpuheenaiheena oli presidentti Trumpin poliittisen uskottavuuden horjuminen Valkoiseen taloon liittyvässä Venäjä-tutkinnassa ja pahimmillaan odotukset liittyvät siihen, onko Trumpin teoilla edellytyksiä jopa virkasyytteelle. Etenkin Euroopassa osakemarkkina sai kuitenkin loppuviikolla tukea hyvin sujuneesta tuloskaudesta (80 % eurooppalaisyhtiöistä on raportoinut tuloksensa ja 65 % ylittänyt markkinaodotukset, käy ilmi Reutersin luvuista) ja Kreikan parlamentin päätöksestä hyväksyä uudet julkisen talouden leikkaukset.
Kohu Trumpin vaalikampanjan Venäjä-yhteyksiin liittyvästä tutkinnasta ja etenkin presidentti Trumpin puuttumisesta tutkinnan etenemiseen on herättänyt kysymyksiä presidentin poliittisen imagon vakaudesta ja poliittisen uskottavuuden säilymisestä paitsi kansan, myös muiden republikaanien silmissä. Kohu tuli markkinoille huonoon aikaan, sillä presidentin pitäisi viedä kongressiin esitys verouudistuksesta ja mm. yritysverotuksen merkittävästi keventämisestä (35 %:sta 15 %:iin). Viimeisin kohu on omiaan vaikeuttamaan esityksen läpimenoa varsinkin, kun kongressin republikaanit ovat jo valmiiksi jakautuneita.
Talouspolitiikan muutosten läpiviemiseen tarvittaisiin nyt vahvaa presidenttiä, mutta itse politiikan sijaan Trumpin aika on kulunut skandaaleista selviämiseen eikä hänen viestintänsä senkään suhteen ole ollut kovin vakuuttavaa. Muun muassa Goldman Sachs on viimeaikaisten tapahtumien seurauksena laskenut ennusteitaan USA:n talouspoliittisista uudistuksista ja odottaa ensi vuodelle selvästi maltillisempia talouspoliittisia uudistuksia (yritysveron lasku 28 prosenttiin). Markkina on nyt herkkä Trump-uutisille ja talouspoliittisten odotusten poisvetäminen aiheuttanee tarkistuksia alaspäin myös talousennusteissa. Odotamme turbulenssin Trump-uutisten ympärillä jatkuvan.
Kreikan parlamentti hyväksyi viime viikon lopulla kuukausien väännön jälkeen uuden paketin julkisen talouden leikkauksia, jotka ovat edellytyksenä maan seuraavalle lainaerälle. Kreikalta erääntyy heinäkuussa lainoja 7,3 miljardin euron arvosta ja maa tarvitsee päätöksen uuden lainaerän maksusta ennen sitä, tai se on jälleen vararikon partaalla. Tuoreiden tietojen mukaan Kreikka on toteuttanut toimet julkista taloutta vakauttaakseen, joten pullonkaula rahoituksessa on Kreikalle myönnettävissä velkahelpotuksissa. Joukko euroryhmä maita Saksa kärkipäässä vaatii, että Kreikka-rahoituksen ulkopuolelle jäänyt IMF tulee mukaan uudelle kierrokselle. Samalla maat eivät ole valmiita tarkkoihin yksityiskohtiin sopimuksissa Kreikan verohelpotuksista, kun taas IMF vaatii konkreettista ja yksityiskohtaista sitoutumista ollakseen mukana sopimuksessa. Kreikka siis on pitkälti tehnyt oman osuutensa ja voi nyt vain toivoa, että sen rahoittajat pääsevät omalta osaltaan sopuun. Neuvotteluista on odotettavissa vaikeat, mutta odotamme kompromissin löytyvän ennen pitkää.