USA:n verouudistus läpi molemmissa kamareissa, osakeralli taukosi
USA:n verouudistus hyväksyttiin varhain eilisaamuna senaatissa ja se meni odotetusti läpi myös edustajainhuoneen uusintaäänestyksessä, johon päädyttiin, kun sisältö ei kaikilta osin vastannut vaatimuksia aikaisemmassa tiistai-illan äänestyksessä. Näin ollen verolainsäädännön muutokset on viety läpi molemmissa alahuoneissa ja se on enää presidentti Trumpin allekirjoitusta vailla, eli verouudistus tulee voimaan vuoden 2018 alusta.
Osakemarkkinalla reaktio verouudistuksen läpimenoon oli vaimea, mikä kertoo siitä, että odotukset uudistuksen toteutumisesta ovat jo pitkälti sisällä osakeindekseissä. Verouudistusodotukset ovat vahvan talouskehityksen ohella siivittäneet pääindeksejä loppuvuonna uusiin ennätyslukemiin, minkä ansiosta S&P 500 on kivunnut marraskuun puolivälin jälkeen 4,5 %. Sen sijaan eilen pääindeksit jäivät pitkälti lähtötasoilleen, kun markkinalla pohdittiin uudistuksen lopullisia vaikutuksia ja niiden kohdentumista sekä arvioitiin, mikä voisi olla seuraava ajuri osakkeille.
Uudistus on joululahja etenkin amerikkalaisyrityksille, jotka ovat sen selvästi suurimpia hyötyjiä. Uudistuksessa on monta elementtiä jotka vaikuttavat positiivisesti yrityksiin. Päällimmäisenä on yritysveroasteen lasku 21 %:iin nykyisestä 35 %:sta. Lisäksi yritykset saavat huojennuksia ulkomailta kotiutettaviin voittoihin sekä 100-prosenttisen vähennysoikeuden investointeihinsa saman vuoden puolella, tosin jälkimmäinen on määräaikainen (viiden vuoden määräaika).
Sen sijaan kotitalouksien osalta muutokset ovat pienempiä, tosin riippuen tuloluokasta. Alun perin tuloverotuksen portaita piti vähentää nykyisestä seitsemästä neljään, mutta asteikko jäi lopullisessa versiossa ennalleen. Sen sijaan ylintä tuloveroastetta laskettiin 37 %:iin aikaisemmasta 39,6 %:sta. Riippumattoman veroyksikön laskelmien mukaan tuloverotuksen kevennykset keskituloisille olisi 900 dollaria ensi vuonna, mutta rikkaimmalle prosentille amerikkalaisia etu olisi 51 000 dollaria.
Verouudistuksen talousvaikutukset ovat lyhyellä aikavälillä epäilemättä positiivisia, mutta niitä on vaikea vielä kohdistaa. Onkin mielenkiintoista nähdä, missä suhteessa yritysveron merkittävä lasku näkyy kansainvälisen verokilpailun kiristymisenä, sillä verouudistuksen jälkeen USA sijoittuu kansainvälisessä vertailussa kärkipään sijaan keskivaiheille (ks. kuvio alla).
Muutoinkin taloudellisten vaikutusten kohdistumista on vaikea vielä hahmottaa, ennen kuin uudistus astuu ensi vuonna voimaan. Koska yritysverotukseen liittyvät kevennykset ovat luonteeltaan pitkälti pysyviä, niiden ajallinen kohdistaminen voi osua useille vuosille, jolloin myös vaikutukset talouskasvuun tasoittuvat. Lisäksi on vaikea arvioida, aiheuttaako investointien poisto-oikeus investointipiikin vai tasoittuvatko niihinkin liittyvät vaikutukset. Joka tapauksessa velkarahoitteisuus on ongelma pidemmällä aikavälillä, sillä pelkästään verouudistus tulee lisäämään julkista velkataakkaa (nyt 20 000 miljardia dollaria) selvästi, yli seitsemällä prosentilla seuraavan kymmenen vuoden aikana.
