Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa videon transkriptin pohjalta. Voit antaa siitä palautetta Inderesin foorumilla. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.
Olen Rolf Jansson ja toiminut Aspon toimitusjohtajana noin viitisen vuotta. Minun esitykseni otsikko. Tänään on kaksi kasvutarinaa, kaksi sijoitusmahdollisuutta, ja tämä viittaa hyvin vahvasti tähän Aspon suunniteltuun jakautumiseen. Me ollaan jo pitkään valmisteltu tätä jakautumista ja arvioitu eri skenaarioita Aspolle. Jo reilu kaksi vuotta sitten viestittiin portfoliovisiosta, mistä eriytetään kaksi yritystä Asposta, Aspo Infra ja Aspo Compoundaria. Siinä heti alusta lähtien todettiin, että arvonluonti on se ensimmäinen ja tärkein kriteeri, kun arvioidaan vaihtoehtoisia skenaarioita. Viime vuoden elokuussa me allekirjoitettiin kauppakirja, missä Leipurin myytäisiin Lantmännenille, ja tämän jälkeen käytännössä meillä oli enää avainkysymyksenä jäljellä, että miten ESL Shipping ja Telco eriytetään toisistaan. Ja silloin marraskuussa 2025 sitten tultiin uutisella ulos, että meillä on enää kaksi vaihtoehtoista polkua, joko Aspon osittaisjakautuminen, missä muodostetaan kaksi erillistä pörssiyhtiötä. ESL Shipping ja Telcoa, tai sitten ESL Shippingin myynti.
Ja nyt tämän vuoden elokuussa Aspon hallitus hyväksyi tämän jakautumissuunnitelman, joka tähtää siihen, että muodostetaan Asposta kaksi erillistä yritystä vuodenvaihteessa 2026. 27. Ennen tätä hetkeä. Me ollaan hyvin systemaattisesti toteutettu liiketoimintojen yhtä lailla Aspon strategiaa. Me ollaan vetäydytty idästä, me ollaan myyty monta yritystä. Kauko, Vulganus. Me ollaan myös myyty Aspon liiketoimintojen omaisuuseriä, siis sellaisia ei-ydinliiketoimintaan kuuluvia eriä. Muun muassa nämä kaksi Supramax-laivaa ESL:stä. OP Infra ja Varma. Ne tulivat mukaan ESL Shippingin vähemmistöomistajiksi. Siitä on jo yli 2,5 vuotta aikaa.
Tämä mahdollisti sen, että ESL Shipping teki investointipäätöksen neljään uuteen Green Handy -laivaan. Ennen sitä ESL Shipping oli jo päättänyt investoida 12 g Oyster-luokan sähköhybridilaivaan. Telco on tehnyt viimeisien vuosien aikana seitsemän onnistunutta yritysostoa, laajentunut Eurooppaan ja yhtä lailla vahvistanut asemaansa etenkin Pohjoismaissa. Myös Leipurin on tehnyt yritysostoja etenkin Ruotsissa viimeisten vuosien aikana, ja tämä mahdollisti oikeastaan sen, että myytiin sitten Leipurin Lantmännenille. Jos katsoo nyt jatkuvia liiketoimintoja, Aspo on liikevaihto vajaat 500 miljoonaa euroa, ESL Shipping siitä vajaa 200 miljoonaa euroa ja Telco noin 300 miljoonaa euroa. Ja me tehdään noin 12 kk rullaavilla luvuilla noin 7 %:n liikevoitto. Jos katsoo viimeisintä kvartaalia. ESL Shipping teki vakaata tuloskehitystä varsin vaikeassa markkinassa, ja etenkin Q2:n aikana nämä telakoinnit rasittivat kuljetettuja. Kuljetettavia volyymejä. Telco taas teki kaikkien aikojen parhaimman kvartaalin tulosmielessä, ja myyntikatteet nousussa. 14 %:n liikevaihdon kasvu, ja markkina toki tuki Telcoa nyt tämän vuoden puolella.
Miten sitten päädyttiin tähän jakautumisskenaarioon? Ensinnäkin Telcon ja ESL Shippingin välillä ei ole operatiivisia synergioita. Kuten tässä aikaisemmin tänään jo puhuttiin, niin nämä liiketoimintamallit eroavat merkittävästi toisistaan. ESL Shipping, jonka tase on erittäin, sanotaan, painava. ESL investoi merkittävästi laivoihin, ja aikajänne. Liiketoiminnan aikajänne sitä kautta on yli 25 vuotta. Telco taas hyvin kevyellä taseella, ja varasto kiertää joissakin viikossa. Me siis uskomme siihen, että itsenäisinä yrityksinä Telco ja ESL Shipping kykenevät paremmin kasvamaan ja toteuttamaan strategioitaan. Samalla tässä me puretaan päällekkäisiä rakenteita. Me räätälöidään nämä rahoitusratkaisut molemmille yrityksille, ja yhtä lailla toivomme, että luodaan tätä kautta selkeämmät investointiprofiilit molemmille yrityksille. Toivottavasti sijoittajilla on matalampi kynnys investoida sekä Telcoon että ESL:ään.
Mitä käytännössä tapahtuu on, että ESL Shippingin osakkeet, varat ja velat siirretään uuteen listattavaan yritykseen ESL Shipping Group, ja samalla tämä vähemmistöomistus, mikä on OP Suomi Infralla ja Varmalla. Se siirretään yhtä lailla tämän ESL Shipping Groupiin osakevaihtosopimuksen kautta, ja täsmälleen sama omistusprosentti jää vähemmistöomistajille, ja sen lisäksi Aspo-nimi muuttuu Telco Group Oyj:ksi. Käytännössä jos omistat yhden Aspon osakkeen tänään, niin jatkossa tämän jakautumisen jälkeen omistat yhden osakkeen Telco Groupissa ja yhden osakkeen ESL Shipping Groupissa. Mitä tapahtuu sitten seuraavaksi? Tällä hetkellä me työstetään tätä listautumisesitettä tai jakautumisesitettä. Meillä on kalenterissa 24. päivä marraskuuta pääomamarkkinapäivä sekä Telcolle että ESL:lle, ja ylimääräinen yhtiökokous 7. päivä joulukuuta. Sitten lopullisesti päättää tästä jakautumisesta, ja jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, niin 31. päivä joulukuuta jakautuminen toteutuu, mikä tarkoittaa, että kaupankäynti uusilla osakkeilla käynnistyy tammikuun alussa. Tämä on edelleen dual track, jolloin mahdollinen ESL:n myynti. Se säilyy toisena vaihtoehtona siinä tapauksessa, että se maksimoisi Aspon osakkeenomistajille arvonluonnin.
Jos sitten käyn läpi nämä molempien yritysten strategiat ja käytännössä asemoinnin markkinoilla, niin ESL on edelläkävijä Pohjanlahden kelluvassa infrastruktuurissa. Me puhutaan paljon infraliiketoiminnasta, ja se on peräisin siitä, että noin 80 prosenttia ESL:n liikevaihdosta on sopimusliikennettä. Siis perustuen pitkiin sopimuksiin asiakkaiden kanssa, missä aidosti puhutaan kumppanuuksista, jaetaan riskiä. Siis esimerkiksi meillä on polttoaineklausuulit, kustannusindeksit, ja täten ESL:n liiketoimintamalli on huomattavasti vakaampi verrattuna, sanotaan, perinteiseen tavalliseen shipping-yritykseen. ESL toimii erittäin mielenkiintoisella Itämeren markkinalla, siis kuljettaa kuivia rahteja metsäteollisuudelle, terästeollisuudelle, lannoitteita ynnä muuta. Ja etenkin tämä Perämeren markkina, missä ESL:n asema on erityisen vahva. Siinä me nähdään merkittävää kasvua tulevaisuudessa. Me arvioidaan noin 50 %:n kasvu vuoteen 2030 mennessä. Tämä johtuu siitä, että Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa on halpaa sähköä, mikä tarkoittaa sitä, että teollisuus investoi uuteen tuotantoon. Tämä markkina, missä ESL toimii, on monella tavalla hyvin ainutlaatuinen. Sääolosuhteet erittäin haastavat. Myös satamien kapasiteetti on hyvinkin rajattua, ja ESL:llä, jolla on noin 40 laivaa, niin siinä on juuri sitä kyvykkyyttä, mitä tämä markkina vaatii. Muun muassa monessa laivassa on nosturit, mikä mahdollistaa sen, että esimerkiksi merellä pystyy siirtämään lastia laivasta toiseen.
ESL panostaa tuloksen kasvattamiseen. Mainitsin laivainvestoinnit. Se on merkittävä osa sitä. ESL on sitoutunut nettonollapäästöihin vuoteen 2040 mennessä. Ja tämä nimenomaan tarkoittaa sitä, että ESL:n pitää omaa laivastoa uudistaa. Uusilla seuraavan sukupolven laivoissa on merkittäviä kilpailukykyetuja. Pystyt kuljettamaan suurempia volyymejä, sinulla on pienemmät opex-kustannukset, ja myös nämä lastitilat sopivat paremmin erityyppisille tavaroille, jolloin tämä tuo joustavuutta. Myös ESL:n ansaintalogiikka on hyvin mielenkiintoinen ja vahva. ESL tekee vakaata kassavirtaa, ja velanottokyky huomioiden kassavirran ja huomioiden nämä itse omistetut laivat on erittäin hyvä, ja sitä kautta oman pääoman tuotto kasvaa merkittävästi. Jos katsoo ESL:n tulevaisuutta, niin me tavoitellaan yli 40 miljoonan euron liikevoittoa vuonna 2030, ja suurin osa tästä liikevoiton kasvusta tulee nimenomaan uusista laivoista ja yhtä lailla siitä orgaanisesta kasvusta, joka on kytketty näihin investointeihin, ja sen lisäksi ESL:llä on merkittävä kannattavuuden parantamisohjelma, missä ehkä etenkin keskitytään oman laivakapasiteetin parempaan hyödyntämiseen. Ja kuten esim. täyttöasteisiin, että maksimaalisesti hyödynnetään sitä kalustoa. Muita tavoitteita. Oman pääoman tuotto yli 20 % ja omavaraisuusaste yli 35 prosenttia, ja tavoitteena on, että jaetaan noin 50 % tuloksesta omistajille, kuitenkin niin, että lähivuosina nämä merkittävät investoinnit vaikuttavat osingonmaksukykyyn.
Sitten Telco on kumppani kemikaaliratkaisuissa. Telcolla on vajaan 120 vuoden historia, erittäin vahvat asiakassuhteet paikallisesti, erittäin tyytyväisiä asiakkaita, ja Telco hakee merkittävää orgaanista kasvua. Se tulee osittain siitä, että nämä kemikaalien tuottajat enenevissä määrin ulkoistavat sitä paikallista myyntiä, ja syy on se, että ne haluavat välttää kiinteitä kustannuksia. Ja Telco on hyvässä asemassa siinä, että koska pystyy palvelemaan useampia toimittajia, niin pystyy sen paikallisen jakelun ratkaisemaan tehokkaasti. Ja Telcolla on myös vahvat asiakassuhteet. Toinen orgaanisen kasvun lähde on se, että vaikkakin me ollaan 18 maassa, niin keskimäärin liikevaihto per maa on hyvin matala, mutta jokaisessa maassa on merkittävää osaamista, ja sitä osaamista meidän pitää kopioida naapurimaihin paremmin tulevaisuudessa. Siis esimerkiksi Tanskassa meillä on erikoispolymeeriosaamista. Ruotsissa meillä on lisäarvopalveluja, pakkaamista, sekoittamista ynnä muuta, niin tätä pitää hyödyntää laajemmin Telco-konsernissa. Yritysostot. Mainitsin, että me ollaan tehty seitsemän yritysostoa. Tämä tarina tulee jatkumaan. Panostetaan synergioihin. Panostetaan siihen, että me laajennetaan meidän osaamista nykymarkkinoilla lähinnä, ja sitä kautta ollaan hyviä ostajia näille yrityksille.
Me ollaan Telcossa myös kestävyyden edelläkävijä. Panostetaan siihen, että jatkuvasti kehitetään meidän tuote- ja mixejä ja myös panostetaan tämän toimitusketjun kehittämiseen. Liiketoimintamalli. Ansaintalogiikka. Hyvin mielenkiintoinen, kevyt tase. Hyvä liikevoittoprosentti ja sitä kautta merkittävää tuottoa. Telco tavoittelee puolen miljardin euron liikevaihtoa vuonna 2030, yli 8 %:n liikevoittoa, erinomaista 20 %:n oman pääoman tuottoa, ja tähän päästään sekä orgaanisen kasvun kautta, yritysostoin, ja sitten myös tulosparannusohjelman kautta. Jos vielä vetää yhteen, historiassa onnistunut transformaatio, Aspon tuloskehitys on kehittynyt hyvään suuntaan. Nyt meillä on selkeä suunnitelma, jonka Aspon hallitus on hyväksynyt. Jakautumissuunnitelma. Ja jos suunnitelma toteutuu, vuodenvaihteesta lähtien meillä on kaksi erillistä pörssiyhtiötä. Kiitos.
Kiitos Rolf esityksestä. Tervetuloa peremmälle, niin jatketaan kysymysten parissa. Kyllä, heti ihan alkuun. Puhutaan vähän jakautumisesta. Tai mä luulen, että tässä puhutaan aika paljonkin jakautumisesta tässä sessiossa. Onko tää nyt toimitusjohtajalle kova paikka, kun valtakunta pienenee ja sulla ilmeisesti roolikin on muuttumassa, niin kerrotko vähän näistä suunnitelmista?
Mä toimitusjohtajana tykkään siitä, että yrityksessä tapahtuu, ja tämä on se yhteinen nimittäjä. Jos mä katson mun historiaa, niin mä suorastaan nautin tästä, että on valtava konsernitason transformaatio ja yhtä lailla on kaksi yritystä, joilla on erittäin selkeät kasvustrategiat, mitä me toteutetaan, niin päinvastoin tämä on erittäin mielenkiintoista.
Joo, ja mites sun rooli jatkossa sitten? Vai jotain luin sieltä.
No näillä näkymin jatkaisin ESL Shippingin hallituksen puheenjohtajana, sitten Telcon toimitusjohtajana.
No niin, siinä tulee tuplaro. Oli sitten heti kerralla.
Tähän väliin muistutan katsojia, että voi esittää yleisökysymyksiä Rolfille, ja täällä itse asiassa on tullutkin muutamia kysymyksiä. Anna, annanko palaa? Joo, yksi kysymys liittyy juuri tuohon, että mitä Rolf aikoo tehdä, kun tämä jakautuminen on valmis. Mutta siihen tulikin vastaus. Joo, täällä on useampi kysymys liittyen ESL:ään. Ja tuota. Esityksessä sanoit, että tuo myyntioptio on vielä auki. Onko näin? Eli toisin sanoen ostajaa ei ole löytynyt. Että sitten lopulta ehkä mennään siihen listaamiseen. Näinkö?
Luonnollisesti en voi kommentoida keskusteluja, mitä on käyty tai käydään, mutta onhan tämä jakautuminen nyt päävaihtoehtona, ja siinä ollaan edetty. Se on hyvin systemaattinen prosessi, missä on tietyt milestonet, jolloin se, että Aspon hallitus hyväksyi tämän jakautumissuunnitelman, oli hyvinkin kriittistä, että sitten pystytään sovitussa aikataulussa viemään tätä hanketta eteenpäin.
Kyllä, sitten täällä on pari kysymystä ESL:n ihan bisneksistä. Merimies-nimimerkki kysyy, että mikä on ESL:n bulk case? Miten rahtihinnat voisivat nousta?
No oikeastaan ensinnäkin, koska ESL on niin kiinni näissä pitkissä sopimuksissa, niin se tuo tiettyä vakautta ESL:lle. Mutta jos sitten miettii tällaista laajempaa markkinaa, niin totta kai itse toivoisin, että Pohjoismaiden perusteollisuus vetäisi erittäin hyvin, mukaan lukien erityisesti metsäteollisuus.
Kyllä, tämä vielä liittyy tähän. Nimimerkki Bisnes kysyy, että miten ESL voisi saada uutta rahtia. Mainitsit sen Perämeren.
Perämeren. Siinä me ollaan erittäin vahvoja, mutta on erittäin paljon kasvumahdollisuuksia. Mä mainitsen muutaman. Projektikuljetukset. Ne on hurjassa kasvussa. Tällä hetkellä me tuodaan näitä tuulimyllyjen siipiä ja runkoja Pohjoismaihin. Sitten nämä merkittävät investoinnit Pohjois-Ruotsiin, toivottavasti myös yhtä lailla Suomeen. Stegra on hyvä esimerkki. SSAB on investoinut merkittävästi, yhtä lailla metsäyhtiöt. Siinä on kasvumahdollisuuksia. Sitten jos vähän maalaa isommalla pensselillä, niin onhan meille Grönlanti ja monta muuta mahdollisuutta siinä, ja siinä on myös kovat jääolosuhteet.
ESL:llä kyllä. Olot on kovat, mutta niinhän merimiehetkin kyllä. Ja veneet. Eli laivat. Kyllä joo.
Sä oot jossain yhteydessä sanonut, että vielä kaksi vuotta sitten tämä jakautuminen ei olisi ollut mahdollista. Ilmeisesti tämä Leipurin myyminen. Löysitte sinetin tälle, niin kuvaatko vähän tätä? Minkä takia se Leipurin piti myydä, että saatiin eväät tähän jakautumiseen?
Joo, erittäin hyvä kysymys. Leipurin käytännössä vahvisti Telcon tasetta merkittävästi. Ilman sitä 61–63 miljoonan euron tuloa, mitä siitä saatiin, niin Telcon tase olisi ollut erittäin heikko. Oikeastaan se Leipurin myynti vähän vastaa sitä, että ESL sai vähemmistösijoittajaksi sekä OP Infran että Varman, niin nyt molempien yritysten tase on kunnossa. On mielestäni riittävää näyttöä molempien yritysten kasvustrategioista. Toinen on investoinut merkittävästi laivoihin ja toinen on tehnyt yritysostoja ja investoinut orgaaniseen kasvuun. Siinä mielessä on herkullinen tilanne.
Eli nyt molemmilla olisi mahdollisuuksia pärjätä itsellisinä yhtiöinä. Oliko se se pointti?
Joo, se pointti.
Kyllä, sä mainitsitkin mitä sijoittaja on. Miten sijoittaja on hyötymässä tästä jakautumisesta? Siellä tavallaan sijoitustarina selkeytyy, kun molemmat yhtiöt on niin erilaisia. Onko mitään muita hyötynäkökulmia?
Mielestäni varsin paljon tiettyä sellaista suboptimointia liittyy helposti konglomeraattiin, että joudutaan seuraamaan tiettyjä tunnuslukuja, mikä sopii konsernille, mutta ei välttämättä täydellisesti liiketoiminnoille. Helposti käy niin, että luodaan vähän päällekkäisiä kustannusrakenteita. Jos miettii rahoitusta, niin uskon, että nyt erillisinä yrityksinä me voidaan säätää velkatasoja. Me voidaan miettiä, että kuinka pitkää rahoitusta me tarvitaan. Keneltä me sitä otetaan? Tämän tyyppisiä etuja. Mutta ehkä kuitenkin se selkein on se, että johdolla on sitten vahva fokus yhtä lailla kuin hallituksella siihen yhteen bisnekseen, niin siitä on varmasti hyötyä.
Ja maistuu velkarahoituksen niissä. Ilmeisesti sitä tarvii nimenomaan tämä ESL Shipping, joka on investoinut vahvasti tähän laivastoon.
Kyllä, ja luonnollisesti yhtä lailla sitten Telco just tekee yritysostoja. Mutta nyt nämä rahoituspaketit on olemassa molemmille yrityksille, kun lähestytään tätä jakautumista.
Joo, jos näitä kahta yritystä vielä vertaa toisiinsa sijoituskeissejä, niin kummasta olisi tulossa sitten osinkoyhtiö ja kummasta kasvuyhtiö? Voiko tällaista rajanvetoa vetää?
Jos haluaa pelkistää, niin ESL varmasti tulee pitkällä aikajänteellä maksamaan paremmin osinkoa sen takia, että siinä on juuri se infra-tyyppinen liiketoimintamalli, mutta hetkellisesti sitten, jos tekee isoja investointeja, niin se voi vaikuttaa osingonmaksukykyyn. Telco. En näe järkevänä, että Telco maksaisi merkittävää osinkoa sen takia, että siinä on hivenen sitä korkoa korolle -efektiä, mitä saa yritysostoista, niin kannattaa panostaa erityisesti kasvuun.
Kyllä. Lumipalloefekti. Kyllä, tästä oli pari kysymystä Telcosta. Tuota. Ja onko Telcolla sitten olemassa listattuja verrokkiyhtiöitä? Ruotsissahan tällaisia, niin kuin yritysostajia, on enemmän.
Telcolla on. Löytyy listattuja yrityksiä, ja ne on. Yleensä ne on tällaisia 5–10 miljardin euron yrityksiä. Brenntag, IMCD, Azelis. Se mikä tekee Telcosta todella mielenkiintoisen on se, että me ollaan nyt 300 miljoonan euron yritys ja kasvatetaan se puoleen miljardiin. Tämä on juuri se. Jollakin tavalla se sweet spot, että jos me ostetaan 20 miljoonan euron yritys, se on suhteellisesti aika merkittävä meille. Ja me ollaan edelleen tällaisia ketteriä ja kaupallisia ja yrittäjämäisiä. Ja tässä mun mielestä piilee Telcon mahdollisuus, että ollaan vähän muita nopeampia.
Kyllä, sitten mua kiinnostaa myös tuosta Telcosta nämä hyvät marginaalit. Sä itsekin mainitsit, aika hyväkatteista bisnestä. Parikymmentä pinnaa oli vissiin EBIT-marginaali vai onko?
Se oman pääoman tuotto on se 20, mutta liikevoitto on nyt Q2:lla vajaat 10 %.
Joo joo, justiinsa niin. Mihin tää perustuu? Ja kuitenkin vaan tavallaan myytte eteenpäin tuotteita, niin miksi?
Vähän kliseemäinen vastaus on se, mistä kaikki puhuu, että ihmiset. Telcossahan ei ole juurikaan muuta. Me ei omisteta varastoja. Me ei omisteta juurikaan rekkoja, me ei omisteta mitään, mutta siellä on 350 hurjaa osaavaa kaveria, ja ne pystyvät luomaan lisäarvoa siinä toimittajien ja asiakkaiden välissä ja tietävät, että mitä tuotteita sopii mihinkin tarkoitukseen, ja pystyvät yhdistämään nämä, niin siinä piilee se erittäin hyvä liikevoittoprosentti ja sitä kautta erityisesti se hyvä tuotto.
Ihmisbisnestä ilmeisesti. Kyllä. Sitten noista tavoitteista vielä. Eli nyt jos molempien yhtiöiden kohdalta puhutaan, niin mä vaan poimin pari sieltä. Telcolla yli 500 milj. euron liikevaihto, kun se viime vuonna oli 285 miljoonaa euroa, ja sitten taas ESL Shipping yli 40 miljoonan euron vertailukelpoinen EBITA. Kun katsoin, tuossa oli 14,4 viime vuonna. Niin joo. Aika todella kovat tavoitteet on.
Jos mä aloitan siitä ESL:stä, niin me ollaan kommunikoitu, että näistä uusista laivoista tulee yli 30 miljoonaa euroa käyttökatetta, mikä suurin piirtein vastaa yli 20 miljoonaa euroa liikevoittoa. Nyt jo ollaan huomattu. Mainitsin tuossa esityksessä, että ne edut sen seuraavan sukupolven laivoissa, ne on erittäin kilpailukykyiset. Uudet laivat verrattuna vanhoihin. Se on se ydin siinä. Siinä ESL:n tarinassa ja Telcon tarinassakin meidän pitää panostaa siihen osaamiseen ja orgaaniseen kasvuun ja sitten täydennetään yritysostoilla. Meillä on jo näyttöä siitä, että me päästään siihen 8 %:n liikevoittoon, ja parhaimmat yritykset sillä toimialalla pääsee 11 ja 12 %:iin. Jos katsoo liikevoittoa, niin siinä on erittäin iso mahdollisuus.
No niin, siellä oli hyvä. Haluatko sä vai kysynkö mä?
Täällä on, kysyn.
Anna tulla sitten.
En mä tiedä. Toimitusjohtajalla ei ole varmaan hirveästi sanottavaa tähän, mutta miksi Aspon kurssi on kehittynyt näin heikosti?
No joo, kurssikehitykseen ei voi olla tyytyväinen. Ja sitten pieni positiivinen asia on se, että siitä lähtien, siis taisi olla kolmas päivä elokuuta, kun tiedotettiin tästä. Q2:n tuloksesta ja jakautumissuunnitelmasta, niin silloin kurssi on lähtenyt hyvin kasvuun. Nyt pitää tehdä kaikki sen eteen, että hyvä trendi jatkuu.
Kyllä joo, vähän noista yritysarvoista vielä. Olenko mä nyt oikein ymmärtänyt, että molempien, siis ESL Shippingin ja Telcon, yritysarvo olisi noin 230 miljoonaa? Vai onko tää ihan. Oonko mä väärin katsonut jostain?
En tunnista noita lukuja.
Aha. No missä ne yritysarvot liikkuu ja mihin suuntaan? Miten ne kehittyy tässä seuraavien vuosien aikana? Miten teillä on ennusteet?
Jos miettii tätä Aspon valuaatiota ja yritysarvoa, niin se on. Tyypillisesti puhutaan tällaisesta sum of partsista ja lasketaan eri liiketoimintojen arvot yhteen. Meillä on tavoitteena se, että kasvustrategioiden kautta ja tulosparannustoimenpiteiden kautta me luodaan sitä arvoa, ja se. Tällaisessa jakautumisessa on mielenkiintoista. Se, että kukaan ei tiedä, millä tasolla ne osakekurssit ovat sitten tammikuun alussa. Että sehän eroaa siinä mielessä IPO:sta, missä sulla on tietty hinta, mitä lähdet myymään, niin tässä on todella mielenkiintoisia kuukausia edessä. Näkee sitten, miten nämä yritykset pärjäävät. Mulla on kova usko, että molemmat yritykset pärjäävät hyvin.
Ja Telcolla on kova kasvustrategia.
Kyllä on ehdottomasti, ja nimenomaan näiden yritysostojen. Ehkä siinä voi kommentoida sitä, että kun tässä ollaan paljon painotettu sitä, että se mitä maksat siitä yrityksestä on tärkeintä, niin ehkä olen hivenen eri mieltä siitä, että minä mielelläni maksan yrityksestä, jolla on vahva markkina-asema ja hyvä track record siinä, että tekee hyvää tulosta. Ja sitten ehkä kolmantena vielä se, että yrityskulttuurit sopivat yhteen. Jos katson nämä 10 yritysostoa, mitä me ollaan tehty, niin oikeastaan se yrityskulttuuri on ihan tärkeimpiä, millä varmistetaan se, että saadaan hyvää aikaiseksi. Jos katson vaikka Swed Handlingia ja El Trexiä, niin nämä kaverit, jotka myivät ne yritykset, ovat kriittisissä rooleissa Telcossa edelleen. Tänä päivänä toinen kaveri vetää yhtä liiketoiminta-aluetta, ja sitten business unitien vetäjiäkin on näitä kavereita, jotka ovat myyneet yrityksiä meille.
Näitä pitää sitten sijoittajille vielä kertoa eteenpäin, että hyvin on mennyt sillä saralla. Hei, kiitos Rolf Jansson tästä näin oikein paljon.
Toimitusjohtaja Rolf Jansson kertoo Asposta sijoituskohteena.