Oikein hyvää aamupäivää, ja kiitos, että saan olla täällä kertomassa Fortumista sijoituskohteena. Nimeni on Ingela Ulfves, ja vastaan Fortumissa sijoittajasuhteista ja talousviestinnästä. Kerron tänään aluksi lyhyesti, millainen yhtiö Fortum tänä päivänä on. Lisäksi kerron toimintaympäristöstä, strategiastamme ja siihen liittyvistä konkreettisista tavoitteista sekä siitä, miten allokoimme pääomaa. Lisäksi käyn tietysti läpi tällä viikolla julkaisemamme hienon uutisen Googlen kanssa tehdystä yhteistyösopimuksesta ja siihen liittyvästä PPA-sopimuksesta.

Fortumilla on tänä päivänä kilpailukykyinen ja vankka asema Pohjoismaissa. Tuottamastamme energiasta peräti 99 prosenttia on peräisin päästöttömistä lähteistä eli uusiutuvista energianlähteistä, kuten vedestä, tuulesta ja ydinvoimasta. Olemmekin Euroopassa yksi vähäpäästöisimmistä sähkön tuottajista. Tuottamamme sähkön ominaispäästöt ovat vain 8 grammaa hiilidioksidia kilowattituntia kohti, ja suorat hiilidioksidipäästöt olivat viime vuonna 0,7 miljoonaa tonnia. Meillä on kunnianhimoiset tavoitteet vähentää myös arvoketjumme päästöjä entisestään. Kerron tästä lisää vähän myöhemmin.

Generation-segmenttiimme kuuluvat oman sähköntuotantomme lisäksi kaukolämmön ja kaukokylmän tuotanto ja jakelu. Valtaosa sähköntuotannostamme tapahtuu Suomessa ja Ruotsissa. Viime vuonna vertailukelpoisesta käyttökatteestamme lähes 90 prosenttia tuli Generation-segmentistämme. Sähköntuotannon lisäksi olemme myös Pohjoismaiden suurin sähkön vähittäismyyjä yli 2 miljoonalla asiakkaalla. Vähittäismyynnissä myymämme sähkön ostamme pääasiassa sähköpörssistä. Kuluttajaliiketoiminta raportoidaan Consumer Solutions -segmentissä, joka teki viime vuonna ennätystuloksensa.

Kesäkuussa Fortum otti merkittävän strategisen askeleen, kun ilmoitimme aikomuksesta käynnistää suositellun ehdollisen vapaaehtoisen käteisostotarjouksen kaikista norjalaisen sähkön vähittäismyyntiyhtiö Elmera Groupin osakkeista. Suunniteltu hankinta tukee Consumer Solutions -liiketoiminnan kasvua sekä vahvistaa meidän asemaamme Pohjoismaissa. Odotamme liiketoimintojen yhdistämisen tuovan merkittävää kustannustehokkuutta ja operatiivisia synergiaetuja, jotka hyödyttävät pohjoismaisia kuluttaja- ja yritysasiakkaita. Järjestelyn toteutuminen edellyttää tavanomaisten ehtojen täyttymistä, ja viime viikolla saimme tarvittavat viranomaishyväksynnät. Tarjousaika on tällä hetkellä menossa.

Tässä vielä strategiamme ydin. Haluamme rakentaa energiallamme maailmaa, jossa ihmiset, yritykset ja luonto menestyvät yhdessä. Tämän saavuttaminen edellyttää meiltä uudistumista ja kehittymistä, jotta voimme tuottaa luotettavasti energiaa asiakkaillemme ja edistää teollisuuden dekarbonisaatiota eli hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Ennen kuin menemme tarkemmin strategisiin painopisteisiin ja tavoitteisiin, kerron toimintaympäristöstä, joka vaikuttaa siihen, miten toteutamme strategiaamme.

Katsotaan ensin, miltä tämänhetkinen ennustettu sähkön kysynnän kasvu näyttää. Äsken mainitsemani teollisuuden dekarbonisaatio ja yleinen yhteiskunnan sähköistyminen näkyvät selvästi kysyntäennusteissa sekä suunnitelluissa hankkeissa. Pohjoismaiden kantaverkkoyhtiöiden viime vuonna julkaistun arvion mukaan sähkönkulutus voi nousta nykyisestä noin 400 terawattitunnista noin 550 terawattituntiin jo vuoteen 2030 mennessä ja vuoteen 2050 mennessä jopa lähes 1000 terawattituntiin. Kysynnän kasvu jakautuu monelle sektorille. Datakeskukset, erilaiset teollisuushankkeet, sähköajoneuvot ja sähköistyvä kaukolämpö luovat uutta kysyntää. Jos ajatellaan näiden eri hankkeiden aikajanaa, sähköautot ja sähköistyvä kaukolämpö ovat jo lisänneet kysyntää, ja tällä hetkellä erityisesti datakeskukset ovat merkittävä kysynnän ajuri. Kun taas katsotaan vähän pidemmälle vuodesta 2030 eteenpäin, erityisesti energiaintensiivisten teollisuusalojen, esimerkiksi terästeollisuuden, akkutuotannon, kemianteollisuuden ja vihreiden metallien, odotetaan kasvattavan kysyntää merkittävästi, kun ne sähköistävät prosessejaan. Ajoituksen suhteen liittyy epävarmuutta erityisesti vetyyn, ja on vaikea ennakoida, milloin investointeja tehdään pitkällä tähtäimellä.

Miksi sitten datakeskustoimijat ja isot teollisuushankkeet tulisivat juuri Pohjoismaihin? Yksinkertainen vastaus on, että Pohjoismaat tarjoavat erinomaiset olosuhteet tälle uudelle kysynnälle. Pohjoismaissa vesivoima ja ydinvoima tuottavat runsaasti joustavaa ja vakaata sähköä edullisin kustannuksin, mikä näkyy kuluttajille ja yrityksille kilpailukykyisinä hintoina. Kuten kartasta oikealla näkee, sähkön hinta on Pohjoismaissa jopa alle puolet Keski-Euroopan tasosta. Pohjoismaissa käytännössä lähes koko sähköntuotanto pohjautuu päästöttömiin energianlähteisiin, vesi- ja ydinvoimaan sekä viime vuosina kasvavassa määrin tuuleen. Tämä tarkoittaa sitä, että teollisuusyritykset voivat vähentää tuotantonsa hiilijalanjälkeä merkittävästi sijoittumalla tänne. Pohjoismaissa suhtaudutaan teollisiin investointeihin myönteisesti. Lisäksi meillä on vakaat yhteiskunnalliset olot, osaavaa työvoimaa sekä vahva sähköverkko ja infrastruktuuri tukemassa suuria investointeja. Viileä ilmastomme on datakeskuksille etu, koska täällä voi hyödyntää hukkalämpöä ja jäähdytys on tehokkaampaa. Se, että Pohjoismaat ovat houkutteleva ympäristö, tarjoaa Fortumille erinomaisia pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia. Meidän vahvuutemme perustuu syvälliseen asiakasymmärrykseen, kykyyn toimia teollisuusasiakkaiden kumppanina sekä valmiuteemme tuottaa vähäpäästöistä energiaa laajassa mittakaavassa kunkin asiakkaan tarpeen mukaan.

Etenkin datakeskukset ovat olleet paljon julkisuudessa viime aikoina. Tässä kartassa näkyy vain osa Suomen suunnitelluista hankkeista, eli hankkeita on tosi paljon. Datakeskuksia houkuttelevat monet samat tekijät kuin teollisuutta yleisemminkin, mutta datakeskuksille erityisen houkuttelevia asioita ovat lisäksi esimerkiksi kylmä ilmasto ja suhteellisen lyhyt markkinoilletuloaika.

Keskiviikkona Fortum ja Google julkistivat historiallisen pitkäaikaisen strategisen kumppanuuden, joka on paljon enemmän kuin kaupallinen sopimus. Kyseessä on ainutlaatuinen kumppanuus, joka tukee paitsi Fortumin myös Suomen kasvua, kilpailukykyä ja pitkän aikavälin vaurautta. Strateginen kumppanuussopimus koostuu kahdesta osasta: pitkäaikaisesta sähkönostosopimuksesta eli PPA-sopimuksesta sekä aiesopimuksesta. PPA-sopimus liittyy Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttöiän pidentämiseen, ja sen kesto on 22 vuotta. Sopimus alkaa vuonna 2028 pienemmällä kapasiteetilla, ja vuosina 2030–2049 se kattaa noin 50 % voimalaitoksen kapasiteetista. Tämä sopimus antaa Fortumille pitkäaikaista näkyvyyttä ja taloudellista varmuutta, joita tarvitaan noin miljardin euron investointiin. Voimalaitoksen käyttöiän pidentämiseksi ja sen suorituskyvyn parantamiseksi. Kyseessä on Pohjoismaiden ensimmäinen laajamittainen ydinvoimaa koskeva PPA-sopimus. Sopimus on myös ehdottomasti Fortumin suurin koskaan tekemä myyntisopimus.

Kilpailusyistä emme ole julkistaneet tämän PPA-sopimuksen hintaa, mutta voimme kuitenkin todeta, että sopimus tukee Fortumin kannattavuustavoitteita, ja sen odotetaan kasvattavan konsernin vertailukelpoista sidotun pääoman tuottoa eli RONAa noin 1,4 prosenttiyksikköä yli ajan, kun 50 % voimalaitoksen kapasiteetista on sopimuksen piirissä. Tämän lisäksi olemme sopineet aiesopimuksesta useista muista yhteistyöalueista kestävän kasvun mahdollistamiseksi. Fortum kehittää Googlelle tulevaisuuden energiaratkaisuja, jotka liittyvät uuteen uusiutuvaan energiaan, energiavarastoihin sekä joustoratkaisuihin, kuten akkuihin ja pumppuvoimaan. Selvitämme yhdessä myös erilaisia malleja Googlen energiaportfolion hallintaan ja optimointiin Suomessa. Ensimmäisenä askeleena Fortum on allekirjoittanut Googlen kanssa sopimuksen uuden 94 megawatin akkuvaraston optimoinnista Kajaanissa. Selvitämme myös yhdessä mahdollisuuksia uuden ydinvoiman rakentamiseksi pidemmällä aikavälillä Loviisaan, jossa Fortum on jo tehnyt valmisteluja ja hankkinut lisämaata mahdollisia tulevia hankkeita varten. Tämä sopimus on hyvä esimerkki siitä, miten voimme palvella asiakkaitamme kokonaisvaltaisesti strategisessa energiakumppanuudessa. Kumppanuus ei hyödytä ainoastaan Fortumia ja Googlea, vaan myös koko Suomea. Olemme jo vuosien ajan puhuneet sähköistymisen ja digitalisaation luomista mahdollisuuksista. Uskomme, että Suomesta voi tulla yksi näiden vahvojen maailmanlaajuisten kehityssuuntausten suurimmista hyötyjistä.

Markkinoilletuloaikaan liittyen pyrimme auttamaan asiakkaitamme muun muassa nopeuttamalla hankkeiden alkuvaihetta. Pystymme tarjoamaan asiakkaille ja kumppaneille jo alkuun kehitettyjä teollisuusalueita etenkin uusille vähäpäästöistä energiaa hyödyntäville teollisuustonteille, teollisuusinvestoinneille, ja lyhentämään näin niiden markkinoilletuloaikaa merkittävästi. Meillä on useita teollisuuskäyttöön soveltuvia alueita, joissa on teollisuuden vaatima sähköliittymä, usein Fingridin sähköaseman läheisyydessä. Lisäksi monet kohteet ovat satamien vieressä, mikä on erityisen tärkeää osalle teollisuudesta. Tarjoamme näille kohteille tietysti myös PPA-sopimuksia sekä asiakkaan tarpeen mukaan muita palveluita, kuten kokonaisvaltaista energianhallintaa.

Päivitimme viime vuoden lopulla pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteemme sekä strategiset tavoitteet ja niihin liittyvät keskeiset suoritusmittarit. Olemme asettaneet selkeät tavoitteet kolmelle strategiselle painopistealueelle, jotka näkyvät kuvassa pystysuunnassa. Liiketoiminnoille, kaupallistamiselle sekä kehittämiselle. Näin haluamme varmistaa parhaan mahdollisen suorituskyvyn ja riskien hallinnan liiketoiminnallisesti. Tavoitteemme on saada irti täysi arvo ydinliiketoiminnoistamme. Siksi mittaamme erityisesti tuotantolaitostemme vuotuista käytettävyysastetta. Haluamme pitää ydinvoiman käytettävyysasteen yli 90 prosentissa ja vesivoiman yli 95 %:ssa. Viime vuonna saavutimme vesivoimassa lähes tavoitetason, mutta valitettavasti ydinvoimassa jäimme kauas tavoitteesta. Oskarshamnin ydinvoimalan pitkittyneen seisokin vuoksi.

Käytettävyyden ohella toinen liiketoiminnan mittari on optimointimarginaali. Optimointimarginaaliin vaikuttaa monia tekijöitä, joista merkittävin on vesivoimatuotannon joustavuus. Vesivoimavaramme ovat meille vahva kilpailuetu, jolla tuotamme lisäarvoa. Saavutimme tässä viime vuonna erinomaisen tuloksen 9,7 euroa per megawattitunti, joka vastasi melkein 400 miljoonaa euroa vuoden tuloksesta. Tälle vuodelle ohjeistuksemme on 8–10 euroa, ja pitkällä aikavälillä olemme ohjeistaneet optimointimarginaalin tasolle 6–8 euroa per megawattituntia koko sähköntuotannollemme.

Kaupallistamisessa eli kuvan keskipalstalla keskitymme tulovirtojen vakauttamiseen ja asiakkaiden palvelemiseen. Pienentääksemme sähkön hintariskiä suojaamme sähköntuotantoa varmistaaksemme ennustettavaa ja vakaata kassavirtaa. Tavoitteemme on lisätä pitkäaikaisten sähkösopimusten osuutta teollisten toimijoiden kanssa tehdyistä sopimuksista. Tästä sopimus Googlen kanssa on hyvä konkreettinen esimerkki. Olemme asettaneet tavoitteeksi suojata vuoden 2028 loppuun mennessä vähintään 25 prosenttia pohjoismaisesta tukkusähkön sähköntuotannosta rullaavalla 10 vuoden jaksolla. Viime vuoden lopussa olimme suojanneet 19 prosenttia tuotannostamme vuosille 26–35. Myös asiakastyytyväisyys on nostettu strategiseksi mittariksi, ja siinä saavutimme viime vuonna tavoitetasomme.

Kehittämisessä valmistamme Fortumia tulevaisuuden kasvuun. Kehitämme kysyntälähtöisesti uusiutuvan energian hankkeita eli käytännössä maatuulivoimaa ja aurinkovoimaa, jotta meillä olisi vähintään 1,2 gigawattia rakennusvalmiita hankkeita vuoden 2028 loppuun mennessä. Meillä on Pohjoismaissa lupaprosessissa noin kahdeksan gigawattia tuuli- ja aurinkoprojekteja. Lisäksi kehitämme uusia joustoratkaisuja. Tavoitteemme on luoda 2,5 gigawattia uutta käyttövalmista joustoa, kuten kysyntäjoustoa, sähkövarastoja tai muita säätömahdollisuuksia. Vuoden 2028 loppuun mennessä, ja viime vuoden lopussa meillä oli 730 megawattia uutta joustokapasiteettia.

Katsotaan sitten tarkemmin Fortumin pääoman allokaation periaatteita. Prioriteettimme liittyvät siihen, miten käytämme tasettamme. Teemme investointeja ja jaamme osinkoja osakkeenomistajille. Kuten kuvassa alhaalla vasemmalla näkyy, keskeisenä tavoitteena on edelleen varmistaa, että luottoluokituksemme on vähintään BBB. Kuten olemme sanoneet, velkaantuneisuusaste eli nettovelan suhde vertailukelpoiseen käyttökatteeseen voi olla enintään 2,5. Tällä hetkellä taseemme on vahva ja luottoluokituksemme on BBB+ vakain näkymin.

Pääoma-allokaation logiikka on, että jos sijoitusmahdollisuudet ovat rajalliset emmekä tee suuria investointeja, jaamme enemmän pääomaa osinkona osakkeenomistajille. Sen sijaan, jos ja kun meillä on kannattavia investointihankkeita, kohdennamme vähemmän pääomaa osingonmaksuun ja enemmän lupaaviin projekteihin. Arvioimme jo päätettyjen investointien ilman yritysostoja olevan noin 2 miljardia euroa vuosina 26–30. Lisäksi meillä on mahdollisuus noin 2,5 miljardin euron lisäinvestointeihin vuoteen 30 mennessä, jos houkuttelevia investointimahdollisuuksia ilmenee. Investoinneissa on aina kyse kannattavien megawattien rakentamisesta. Kuten edellä totesin, rakennamme kuitenkin investointivalmiutta ollaksemme valmiita vastaamaan kysynnän kasvuun. Haluamme tietysti käyttää pääomaa tehokkaasti, ja tähän liittyy taloudellinen pitkän aikavälin tavoitteemme eli 14 %:n vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, RONA.

Tavoitteella haluamme varmistaa, että jokainen euro tuottaa omistajilleen riittävästi arvoa, ja osinkopolitiikkamme mukaan maksamme 60–90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta. Osinkoja. Osingonjakosuhdetta käytetään siten, että vahvan taseen ja vähäisten investointien tilanteissa sovelletaan jakosuhteen vaihteluvälin ylälaitaa ja vaihteluvälin alalaitaa tilanteissa, joissa on korkea velkaantuneisuus ja tai teemme merkittäviä investointeja. Viime vuoden osinko oli 90 % vertailukelpoisesta tuloksesta.

Palataan sitten meille tärkeään teemaan eli kestävyyteen ja ennen kaikkea ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviin tavoitteisiimme. Sitouduimme viime vuonna kansainväliseen Science Based Targets -aloitteen eli SBTi:n hyväksymiin lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteisiin sekä vuoden 2040 nettonollatavoitteeseen. Lisäksi luovumme kaikesta hiilestä toiminnassamme vuoden 27 loppuun mennessä. Viime vuonna Fortumin sähköntuotannosta 99 % oli peräisin uusiutuvista lähteistä eli vedestä, tuulivoimasta tai ydinvoimasta. Saavutimme ominaispäästöihin liittyvät kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet jo vuonna 2025, mikä vahvistaa asemaamme toimialan ilmastojohtajana.

Sitten muutama sana luonnon monimuotoisuudesta eli biodiversiteetistä. Noin 95 prosenttia biodiversiteetti- vaikutuksista liittyy ilmastonmuutokseen. Eli niin. Ei niinkään suoriin maankäyttö- tai luontovaikutuksiin, vaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin ekosysteemeissä. Siksi pystymme parhaiten estämään luontokatoa vähentämällä päästöjä ja edistämällä ilmastotavoitteita. Tämän lisäksi meillä on erikseen luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet, joita päivitimme viime vuonna. Laadimme myös ensimmäisen biodiversiteetin siirtymäsuunnitelman, joka sisältää konkreettisia toimia tuleville vuosille. Julkaisimme myös ensimmäistä kertaa. Maanpäällistä biodiversiteettiä koskevan jalanjälkemme.

Lopuksi vielä hyvin tiivis yhteenveto siitä, miksi sijoittaa Fortumiin. Ensinnäkin tarjoamme hyvää ja ennustettavaa omistajatuottoa. Lisäksi vahva taseemme mahdollistaa strategisen joustavuuden sekä kasvun. Toiseksi meillä on erittäin kilpailukykyinen tuotanto ja ensiluokkaiset toiminnot. Perustana ovat vakaa ydinvoima ja joustava vesivoima. Lisäksi meillä on mahdollisuus rakentaa tarvittaessa uutta kapasiteettia. Kolmanneksi meillä on vahva ja vähäpäästöinen tuotantoportfolio, jonka avulla voimme tukea laajalla skaalalla teollisuutta dekarbonisaatiossa ja sähköistämisessä. Ja lopuksi meillä on erittäin vahva asema pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla asiakaslähtöisellä ja kattavalla tarjoamallamme. Kiitos oikein paljon kiinnostuksesta. Vastaan mielelläni kysymyksiin.

Kiitos, Ingela. Tervetuloa jatkamaan tuonne sohvalle, kiitos. Tosiaan mennään ihan suoraan asiaan, tähän ajankohtaiseen. Eli tosiaan aivan megalomaaninen investointi Suomeen, ja tekin tästä hyödytte. Mitä mieltä sinä olet siitä, että onko tämä nyt alkusysäys? Odotatteko, että tällaisia diilejä tulee lisää teille tai muille?

Mehän ollaan systemaattisesti nyt tehty tätä työtä pari vuotta jo, ja kyllä se, mitä me nähdään meidän asiakkaiden aktiviteeteista, tukee sitä, että tämä olisi alku. Niin kuin kerroin ja niin kuin näkyy kysynnän kasvun ennusteista, niin kyllä Pohjoismaissa tällä hetkellä on paljon aktiviteettia. Kysymys on sitten, millä aikajanalla ne toteutuvat ja miten niitä investointipäätöksiä sitten tehdään.

Hypätään tässä kohti yleisökysymysten pariin, ja muistutus tässä vaiheessa myös katsojille, että niitä saa edelleen laittaa. Niitä on Fortumista tullutkin jo ihan mukavasti, ja muistakin yhtiöistä mahtuu kysymyksiä mukaan. Otetaan täältä ensin tämmöinen. Jos yhdistelee paria kysymystä, niin sähkön hinta on se, mikä nyt kovasti kyllä kiinnostaa. Näettekö, että nyt kun tulee tämä Google-deali ja se nostaa sähkön kysyntää, niin nouseeko sähkön hinta kuluttajille?

Niin kuin kerroin tässä, niin mehän valmistaudutaan myöskin siihen, että kun kysyntä nousee, niin sitten jossain vaiheessa pitää tuoda uutta tuotantoa markkinoille. Pohjoismaat ovat edelleen ylikapasiteetissa, eli viime vuonna 400 terawattitunnista vietiin Keski-Eurooppaan yli 40 terawattituntia. Joten sähköä riittää Pohjoismaissa. Mutta toki pyrimme vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin ja siihen kysyntään sitä mukaa, kun sitä kysyntää tulee markkinoille. On hyvä ymmärtää myös näihin datakeskuksiin liittyen, että ne kapasiteetit eivät tule kaikki kerralla, vaan niitähän rakennetaan pikkuhiljaa, ja sitä mukaa mekin nyt esimerkiksi näitä tuulihankkeita kehitämme, että vuoteen 2030 mennessä voidaan sitten tarjota näitä. Näitä tuulihankkeita on sitten kehitetty niin, että olemme valmiita tekemään investointipäätöksiä, jos on tarvetta.

Ehkä voisin tuon lisäksi: tosiaan puhuttiin tästä, että tähän Googlenkin kanssa solmittuun aiesopimukseen liittyi tämä ydinvoiman rakentaminen. Mahdollisesti, niin minkälaisella aikataululla tällainen mahdollisesti voisi edetä, ja ehkä yleisesti minkälaisella nopeudella tällä hetkellä ydinvoimaa yleisesti rakennetaan? Jos miettii, että Olkiluotoa tehtiin 20 vuotta, niin tuleeko tämä sitten sen Googlen sopimuksen loppupäässä, tällainen ydinvoimala, jos siitä nyt päätettäisiin?

Joo, nythän on paljon keskustelua Pohjoismaissa, Ruotsissa ja Suomessa varsinkin uuden ydinvoimalan rakentamiseksi. Nehän ovat pitkän aikavälin hankkeita, ja rakennusajat ovat 10–15 vuotta varmaan, joten valmisteluita pitää tehdä nyt jo. Se, mitä me nyt olemme tehneet Loviisassa, tietysti edesauttaa tätä vakaata sähköntuotantoa, kun pidennetään näiden reaktoreiden elinikää. Tämä oli nyt ensimmäinen eliniän pidentäminen, mutta kyllähän nämä muutkin ydinvoimatoimijat miettivät sitä samaa. Ja sitten pidemmällä aikavälillä tietysti se uuden rakentaminen. Siihen liittyy edelleen paljon kysymyksiä, jotka pitää ratkoa, mutta myöskin tämän viikon ilmoitus siitä, että Google on kiinnostunut meidän kanssa nyt yhdessä miettimään tätä. Tuo tietysti erilaista selkänojaa, jos siinä on se asiakas takana, joka sitten on valmis ottamaan sitä kulutusta, sitä tuotantoa.

Ehkä. Tästä Google-diilistä vielä sen verran, että tietenkään yksityiskohtia ette kommentoi. Mutta missä kohtaa tämmöinen PPA-sopimus alkaa näkyä teillä lukujen tasolla? Että onko se sitten siinä kohtaa, kun se datakeskus on pystyssä?

Sen se tulee näkymään. Tuon sähkön toimitukset lähtevät alkuun vuonna 2028, ja niin kuin ollaan sanottu, vuoden 2030 eteenpäin on sitten se 50 prosenttia Loviisan kapasiteetista siinä toimituksessa, sen sopimuksen piirissä, toimituksessa.

Ehkä voisin väliin kysyä vähän tämmöisiä sijoittajakeskeisiä kysymyksiä. Tosiaan, te olette isosti valtionomisteinen yhtiö, ja siinä mielessä Fortumin osingot kiinnostavat myös laajasti kansalaisia, koska se vaikuttaa valtion budjettiin. Teillä on kuitenkin myös muitakin omistajia, ja kiinnostaisi tietää, että onko sijoittajakentältä kuulunut toiveita, että Fortum joskus käyttäisi rahaa myös omien osakkeiden ostoihin?

No tästä on ollut. Tästä on säännöllisesti keskustelua sijoittajien kanssa, mutta me olemme tehneet sellaisen linjauksen, että me fokusoidaan käteisosingonmaksuun. Eli tällä hetkellä me emme harkitse takaisinostoja.

Onko tämä suuromistaja valtion toive vai?

Kyllä tämä on meidän johdon ja hallituksen linjaveto, ja perustuu tietysti laajasti keskusteluihin eri sijoittajien kanssa. Kyllä suurin osa on sitä mieltä, että preferoi käteisosinkoja.

Ehkä osingoista vielä sen verran, että myös osinkojen pilkkomisesta on tullut ehkä vähän trendi joissain päin. Mutta onko tämä sitten semmoinen, mitä Fortumin sijoittajat ovat toivoneet? Tai onko tästä koskaan ollut keskustelua, että osinkoa voitaisiin mahdollisesti pilkkoa?

Me nähdään näin, että suora vastaus on, että ei kovin paljon, ja me nähdään, että jos osinkoa pilkotaan, niin silloin se linkkautuu lähinnä siihen kassavirran manageeraamiseen. Ja meillä on vahva kassa. Meillä on vahva tase, joten me emme näe, että meidän pitää pilkkoa sitä. Tällä hetkellä me maksamme sen kerralla. Tällä hetkellä.

Ehkä sitten liittyen näihin datakeskuksiin ja yleisesti energiapolitiikkaan, niin tämä Googlen investointihan laukaisi myöskin tosiaan tätä huolta sähkön hinnasta, mikä näkyy täällä yleisökysymyksessäkin. Ja hallitus reagoi tähän nopeasti sanomalla, että valmistajilla olisi hintakatto sähkölle tai sähkön hinnalle. Niin miten Fortum tähän suhtautuu?

No niin kuin tuosta esityksestäkin kävi ilmi, niin meillähän on suhteellisen alhainen sähkön hinta Pohjoismaissa, jos vertaa muihin markkinoihin. Tämän tason sähkön hintaa ei varmaan ole muualla. Se, mikä tietysti meillä on: meillä on erittäin volatiili sähkön hinta, vaihtelut ovat isot, mikä johtuu uusiutuvista. Mutta kyllähän me nähdään, että jos sitä uutta kapasiteettia pitää tuoda markkinoille, niin sitä tuotantoa ei voi rakentaa näillä hinnoilla. Sitten se tietysti vaatii vähän korkeampaa hintaa. Viitaten tuohon sähkökattoon. Ymmärtääkseni se liittyy lähinnä tämmöiseen kriisitilanteeseen, mitä me nähtiin vuonna 2022. Eli jos sellaista tulisi, niin silloin voisi käyttää hintakattoa. Mutta kyllähän meidän sähkön hinta on edelleen erittäin hyvällä tasolla.

Tuossa oli muitakin tämmöisiä poliittisia päätöksiä viime aikoina, että yksi tämmöinen datakeskuksille suunnattu verotuki, joka oli suunnitteilla, peruttiin, ja sitten aikaisempi otettiin pois käytöstä. Niin tätä muun muassa Energiateollisuus ry, jonka jäsenenä tekin olette, kritisoi. Miten tällaiseen ailahtelevaan. Onko sinun mielestä energiapolitiikka Suomessa liian ailahtelevaa? Ja onko tämä sellainen asia, mistä nämä kansainväliset hyperskaalaajat tai muut datakeskusyhtiöt ovat huolissaan tällä hetkellä?

No kyllähän me ollaan koko ajan sanottu sitä, että jotta tänne voi saada hyviä investointeja ja isoja investointeja, niin pitää olla sitä näkyvyyttä siinä regulaatiossa myöskin, että muutoksia ei voi tulla yllättäen, varsinkin isoja, niin että ne muuttaisivat sitten sitä tai vaikuttaisivat siihen investointien kannattavuuteen, että toimijoille pitää luoda sellaiset edellytykset, että sitä näkyvyyttä on. Meillä on Pohjoismaissa mielestäni hyvä tilanne siinä, mutta toivotaan, että tähän ei tule hirveästi muutoksia.

Meillä on aika alkaa käydä loppu. Mutta ihan lyhyesti vielä loppuun. Niin tosiaan puhuit tuossa mahdollisista investoinneista. Teillä olisi kaksi miljardia ja mahdollisesti 2,5 miljardia eli melkein vajaat 5 miljardia kuitenkin vuoteen 30 mennessä, niin minkälaisia olisivat houkuttelevat kohteet.

No kyllähän me lähdetään siitä, että pitää olla kannattavat ja että ne vastaavat myöskin meidän kannattavuustavoitteitamme. Se, mitä me olemme sanoneet, että toki aina kiinnostaa ydinvoima ja vesivoima. Ja sitten niin kuin me nyt teemme, niin valmistaudumme myöskin uusiutuvien rakentamiseen tarpeen mukaan. Mutta myöskin joustoratkaisuja kehitetään, joten siinä on varmaan isosti. Ja sitten tietysti menossa oleva Consumer Solutionsin yrityskauppa nyt Norjassa. Niin, tässä näkyy se. Se kenttä, millä me katsotaan investointeja.

Eli ehkä Uniperin vesi- ja ydinvoimat sitten kohta, jos näin toimii. Mutta kiitos tosi paljon, Ingela. Me siirrytään nyt seuraavaan osuuteen ja toivotamme tervetulleeksi Enersensen toimitusjohtaja Kari Sundbäckin. Ole hyvä, Kari.