Korkean. Jussi ja Mikko, Mitä mieltä olit tästä uutisesta, kun Google ilmoitti tästä jättiinvestoinnista, että rakentaa kolme datakeskusta Suomeen? Mitä ajatuksia tämä teissä herätti?

Ihan eka ajatus oli, että se oli tämmöinen validointi. Tässä on aika pitkään puhuttu, että kysyntä kasvaa, sähkön kysyntä kasvaa, investointeja tulossa erilaisia, jotka jotka ja ja ja. Aika painavillakin puheenvuoroilla sitä on kommentoitu Fingridin suusta ja ja ja poliittiselta puolelta ja eri eri. Ja nyt tavallaan tämä ikään kuin kertarysäyksellä validoi, että se on totta. Ja mun mielestä sen huomaa nyt pöhinässä markkinalla, että nyt ikään kuin ikään kuin ne ennusteet. Ja niin niitä luetaan ihan eri eri lailla. Esimerkiksi että 40 prosenttia seuraavan viiden vuoden aikana sähkö ennustetaan kasvavan. Niin niin niin. Okei, se itse asiassa saattaakin olla jopa totta, että nostin.

Luvut on isoja.

Niin loputon. Luvut ei isoja.

Osaatteko te sanoa yhtään mitään pallokenttää, että kuinka paljon näitä datakeskussuunnitelmia Suomessa on tällä hetkellä?

No kai se on aika pyöreä luku, että mun käsityksen mukaan se on noin sata. Noin sata on tällä tällä hetkellä Biedlinessa. Okei joo.

Se on kyllä iso määrä. Onko kuinka monta datakeskus tällä hetkellä ja ihan tuotannossa? App and running niin sanotusti.

Täytyy sanoa, että että ei ole. Ei ole tarkkaa lukua varmaan.

Projekteja on noin sata. Se on iso määrä.

Eri vaiheissa ja ja ja. Fingrid taisi kertoakaan sellaisen luvun, että olisiko noin kolmen gigavatin verran verkkoliityntäsopimuksia allekirjoitettu. Että se se on yksi semmoinen aika kova luku, joka antaa, että silloin todennäköisesti ollaan jo aika lähellä investointipäätöksiä.

Otetaan alkuun sanoa, että mikä Korkia on vähän muistuttaa kuulijoita, mikä Korkia on ja mitä mitä te teette? Joo.

Me ollaan kansainvälinen uusiutuvan energian yhtiö. Eli eli toimitaan Suomesta Suomesta käsin. uusiutuvan energian sijoittaja ja kehittäjä eli eli hyvin kansainvälinen. Se on iso erottava tekijä, että meidän bisneksestä varmaan noin 9 % on ulkomailla. Mutta ihan suomalainen yhtiö, jolla on konttoreita tuolla, tuolla maailmalla, Lontoossa ja Santiago de Chilessä ja Milanossa ja näin edelleen.

Keskitytään nimenomaan alkuvaiheeseen eli eli eli. Käytännössä toimenpiteisiin, luvitukseen, maanhankintaan, suunnitteluun sijoitetaan siihen kaikkeen ja lopputuloksena syntyy käytännössä arvokas pinkka paperia, jonka perusteella kuokka voidaan lyödä maahan ja aloittaa rakentaminen. Tavallaan me tehdään tätä kaikista riskisintä alku alkuvaihetta, mutta mutta. Kun on erikoistuttu siihen, niin me tiedetään miten se tehdään hyvin.

Se on iso erottava tekijä tosiaan monesta muusta uusiutuvan energian toimesta, että monet rakentaa laitoksia. Ne on myös tehty sitä ja se on edelleen meidän paletissa, mutta suurin osa on nimenomaan tätä hanke hanke kehitystyötä. Joo, siinä ollaan tosi iso, että että koko kokoluokki aina vaikea ymmärtää, mutta meillä on niin sanotusti 15 gigabattia. Semmoista myöhäisen vaiheen keski ja myöhäisen vaiheen hankekantaa, eli siellä on tehty jo investointipäätöksiä. Sitten näihin.

Joo, se on 15 giga wattia on merkittävä määrä paljon jos sen suhteuttaa. Vaikka kuinka paljon Suomessa kulutetaan sähköä vuodessa, niin.

Se on about sen verran. Eli näiden piikkipäivät talvella, niin se on suunnilleen se 15 giga wattia. Tämä on tietenkin, että ne kaikki rakennetaan valmiiksi ja ja ympäri maailmaa, että ei vain Suomeen, Mutta Suomessakin meillä on merkittäviä hankkeita. Kyllä.

Ja tämän lisäksi tietenkin uutta tulee koko ajan, että sitten on tällä hetkellä semmoinen karvan alta 10 90 giga wattia. On on tavallaan semmoista varhaisemman vaiheen putkessa olevaa. Ja totta kai sinne tulee uutta uutta tavaraa koko ajan sitä myötä sitten kun tavallaan kypsä tavara valmistuu ja myydään sitten eteenpäin seuraaville tahoille, jotka sitten rakentaa ja operoi niitä.

Kyllä se mitä tällaisena tavan tallaajana on sähkömarkkinoita seurannut, niin on ollut musta jännää, että Suomessa oli aikaisemmin tämä uusiutuvan energian buumi, missä tekijä oli hyvin vahvasti mukana. Mutta sitten kun ei tullut näitä teollisuus teollisuusluokan investointeja merkittävästi, niin Suomessa oli. Oliko viime vuonna Euroopan halvinta sähköä jopa niin sitten. Kiertävätkö nämä syklit tavallaan muissakin maissa? Elikkä tulee välillä uutta kapasiteettia, sähkön tuotantoa ja se ajaa uusia investointeja. Ja sitten taas sähkön hinta liikkuu sillä tavalla sykleissä, että. Oletteko te nähneet tämmöistä samanlaista sykliä mikä Suomessa on ollut käynnissä?

Ehdottomasti siis me ollaan, mitä nyt tällä hetkellä ollaan kahdeksalla eri markkinalla läsnä kunnolla ihan siellä, siellä tavallaan kädet savessa ja ja ja ja. Jokainen markkina on vähän eri vaiheessa, mutta samalla tämän syklisyys on äärimmäisen helppo tunnistaa. Ja meidän kannalta oikeastaan se juju on juuri siinä, että silloin kun sijoitetaan, investoidaan, se ajoitetaan oikein ja yritetään ennakoida, että mitä se markkina, missä se on kahden kolmen neljän vuoden päästä, kun se meidän tuote tavallaan kypsyy ja ja mitä se markkina tarvitsee silloin? Eli eli me tavallaan nimenomaan. Oikeastaan se se syklisyys on, se on fakta. Ja nämä markkinat menevät sykleissä ja ja ja. Se on osa tätä meidän tekemistä ja ammattitaitoa sitten ajoittaa näitä, että milloin investoidaan ja milloin on sadonkorjuun aika.

Tässä on tavallaan kahdeksaan vuoteen, mitä me on oltu, keskitytty ja tehty uusiutuvaa energiaa. Niin on mahtunut aika paljon, että aluksi me oltiin siellä tuotannossa. Nimenomaan, että tehtiin erityisesti aurinkovoimaa, joka on ollut se meidän Bredanbacher ja sitten sitten tuulivoimaa. Sitten tultiin voimakkaasti akkuihin ja nyt sitten data centerit. Ehdottomasti tässä kolmantena nyt työn alla. Ja tämmöinen niin sanottu powered land konsepti, josta Mikko varmaan kertoo lisää tuossa myöhemmin.

Ja sen lisäksi on myös jonkun verran myös lähdetty varsinaisen greidi infran mukaan. Meillä on myös ensimmäisiä keissejä, joissa on on, on on on kehitetty ja on jo pitkällä. Esimerkiksi liityntäpisteitä. Siis siis muun tai asemia, substationeita ja tällaista. Eli tavallaan jos on havainto, että jostain puuttuu verkkoinfrastruktuuria, jotta se järjestelmä tarvitsee niin niin myös myös tämmöiseen eli eli eli tuotanto, varastointitasapainotus, kriittinen liityntäpisteinfrastruktuuri. Ja nyt viimeisimpänä sitten myös tämä kysyntäkulutuspuoli, eli vaikka data centerit, niin tämä on se semmoinen tasapainoinen taas me pyritään. Nimenomaan me nähdään. Meidän tehtävämme on tasapainoisesti tukea ja edistää tämän sähköjärjestelmän kasvua kehittymistä ja sen takia me. Me tavallaan hallitaan nämä kaikki elementit ja niiden kehittäminen. Me ei vaan ikään kuin tehdä yhtä, vaan vaan sitä. Niin, niin.

Onko? Jos haluat tavata vähän näitä liitäntäpaikkoja hieman, niin onko näin? Puhutaanko me samasta asiasta? Esimerkiksi jossakin Kouvolassa ollut vaikka paljon paperiteollisuutta. Kun siellä ei ole enää paperikoneita, niin sitten siellä on niitä liityntäpaikkoja merkittävästi. Niin tavallaan rakennut, että tämmöisiä vastaavanlaisia paikkoja mihin vaikka nämä data centerit, joka vaatii valtavasti sähköä että he pääsevät sinne.

Joo siis liityntäpiste siis muuntajan asema.

Asema.

Kai suomeksi niin on, eli eli sähköverkko. Ja jotta siihen sähköverkkoon sitten voi liittyä, jotta sinne. Sieltä saa sähköä tai sinne voi syöttää sähköä, niin se vaatii tämmöisen liityntäpisteen. Niin totta kai näitä on vanhastaan verkot täynnä Suomessa ja muualla. Siihen se perustuu. Mutta johtuen tavallaan tästä voimakkaasta kasvusta sekä tuotantotarpeen kasvusta, kysynnän kasvusta, niin niin niin niin niitä tarvitaan lisää.

Niin tämä datakeskusta paperilla tulossa.

Niin nimenomaan näitä myös sitten on. Me on jossain tapauksessa lähdetty myös kehittämään, kun on todettu, että että muuten tässä olisi täydellinen paikka mihin saadaan tuotanto varastointi sähkön kysyntä, mutta siitä puuttuu se liityntäpiste. No tehdään sekin, kehitytään sekin.

Eli tavallaan ja millä se kehitetään? On ehkä vielä tärkeää sanoa tavallaan korkeasta, että tämähän on kaikki tehty suomalaisten sijoittajien rahalla.

Nimenomaan.

Merkillistä. Totta tosiaan, meillä on rahastoja, joihin suomalaiset voisi sijoittaa ja ja niillä sitten on tätä kehitystyötä tehty ja ja sijoittajat saavat siitä sitten hyvää riskituottoa.

Joo, Mikko kirjoitti elokuussa näin, että sähkö on pääomaa ja se koearkentaa sähköntuotantoa rakentaa valtaa niin halkaiseva vähän avata kuulijalle tuota ajatusta.

Joo se vanha sanontahan menee että että tieto on valtaa ja nykypäivänä se varmaan kääntyy siihen, että tiedon käsittelykyky on valtaa. Ja tämä on ihan varmaan kaikille aika selkeä tämmöinen iso geopoliittinen pohjavirta. Tästähän paljon asioita maailmalla tämän ympärillä pyörii, mutta käytännössä mitä tiedonkäsittely itse asiassa on? Se on. Se on yhtä suuri kuin sähköä. Eli eli eli. Ilman sähköä ei ole tiedonkäsittelykykyä ja tästä tulee tämmöinen valtava kilpajuoksu. Jos mietitään sitten vaikka Yhdysvaltain Eurooppa, Kiina, Intia. Tavallaan tämmöiset niin kuin jotka keskenään kilpailevat niin sähkön ja sähkön tuotantokapasiteettiin. Se on ihan ihan keskiössä siinä ja ja ja ja ja. Tämä lisättynä siihen, että että muutenkin yhteiskunta sähköistyy, niin meillä on. Meillä on siis valtava kilpajuoksu menossa ja itsen on. Ja meidän on myös yhtiönä vaikea nähdä, että tämä tulisi mitenkään hiipumaan tai loppumaan. Päinvastoin. Tämä tulee vain tämän tiedonkäsittely kilpajuoksun myötä vaan kiihtymään. Tarve sähköistää ja tuottaa sähköä ja jaella sähköä. Eli se eli eli eli. Eli siinä mielessä tämä koko sähköinfrastruktuuri on on ehkä enemmän keskiössä kuin koskaan aikaisemmin.

Minä uskon itsen kanssa, että me ollaan keskellä ihan valtavaa taloudellista murrosta ja jälkikäteen tullaan vasta ymmärtämään, kuinka isossa oli.

Niin ihmisen on vaikea, vaan ihmisen. Ihmisen mieli on vaikea hahmottaa sitä korkoa korolle efektiä tai semmoista parabolista kasvua. Juu, kasvua.

En tiedä onko tämä ihan höyrykone, mutta ei kovin kaukana siitä. Räjähdysmäinen sähköntarpeen kasvu.

Kyllä joo. Sä kirjoitit myös, että korkealla puhelin soi kiihtyvään tahtiin. Kun nämä datakeskukset etsii sähköä, niin ketkä soittaa ja mitä he kyselevät?

Joo, tämä ja tämä on ihan ihan tälläkin viikolla. Mikä nyt on tiistai? Niin eilen tuli ja niitä tulee. Ihan siis tämmöisiä niin sanottuja kylmiä soittoja tai yhteydenottoja tahoilta, joita ei tunneta aikaisemmin ottaa yhteyttä eri kanavia pitkin. Joskus ihan suoraan kirjaimellisesti soittamalla, että hei että että onko teillä sähkökapasiteettia jossain saatavilla ja mitä nämä tahot ovat niin niin niin enemmän ja enemmän ne on yhdysvaltalaisia jollakin lailla tähän datacenter arvoketjuun liittyviä toimijoita. Ne ei ole googlet ja ne ei ole Amazonit. Nämä kaikista isoimmat. Ne ei soittele. Mutta mutta. Siinä varhaisemmin siinä arvoketjussa olevat eli muita hankekehittäjiä, jotka sitten tavallaan esimerkiksi investoi sit siihen fyysiseen infraan vaikka sen datakeskuksen ympärillä. Tai sitten coal location kumppanit, jotka käytännössä ovat yhtiöt, jotka investoi siihen infraan ja vuokraa sitten palvelinkapasiteettia. Se on aika kirjava joukko ja niitä on paljon.

Reviivit ja äärinit ja tämmöiset nimenomaan.

Niin, tämmöisiä on isompia ja pienempiä. Niin ne etsii kuumeisesti ja. Ja Yksi syy tähän varmaan on se, että Yhdysvalloissa on on ruvennut tavallaan jo markkinat menemään tukkoon. Siis tämmöinen markkina inertia tavallaan, että ensin kun lähdetään hirveällä voimalla tekemään asioita, niin sitten se vaan tulee hitaammaksi. Arvoketjujäykkyydetmuut tulee vastaan niin nyt ne etsii sitten. Missä? No Euroopasta löytyisikö sieltä löytyy ja mennään sinne ja ja. Toki se ei ole vain yhdysvaltalaiset, vaan myös eurooppalaiset toimijat ja ja ja ja. Tässä joukossa tietenkin myös perinteiset infrasijoittajat. Jotkut tulee infropuolelta, jotkut tulee kiinteistöpuolelta nekin. Eli tämä on tämä sellainen ilmiö. Mitä mitä esimerkiksi me ei ole aikaisemmin tässä meidän taipaleella koettu, että kyselyitä tulee todella paljon.

Niin, tämä Googlen investointihan oli Suomen historian suurin. Tämmöinen teollisuusinvestointia. Tämä antaa ehkä mittakaavaa, että tämä oli yksi niistä. Ja sitten sanoit aikaisemmin Jussi, että näitä on sata paperilla Suunnitelma suunnitella tällä hetkellä ja teille kysellään jatkuvasti, että mistä saadaan sähköä, niin tämä on vaikea ehkä pienen ihmisen ymmärtää, että kuinka paljon sitä kysyntää tänne sektorille tulee.

Tämä ei ole vain Suomessa, tämä on tämä, tämä on. Jokaisella markkinalla missä ollaan läsnä niin on ihan sama tilanne. Eli eli tavallaan tämä sama tsunami, sähkön kysyntä. Tsunami vyöryy niin kuin jokapuolella, ei vain Suomessa.

Tuossa on yksi mielenkiintoinen pointti on tavallaan se, mistä sun kanssa juteltiin. Siitä just, että se ei ole, vaan se, että ne tulee niihin maihin, joissa hyvin edullista sähköä. Myös ne maat jossa on kallista sähköä, niin siinäkin tehdään kyläkeskuksia, että se tavallaan se on hyvin laaja alaista, että se ei hakeudu vaan nyt Suomeen tai Pohjoismaihin, koska täällä on halpaa sähköä, vaan niitä tarvitaan joka puolella.

Me aloitettiin näiden oikeastaan ja nyt tullaan tavallaan siihen. Aikaisemmin kysyit, että onko markkinat syklisiä? Näin? Niin niin, siinä on semmoinen. Puolitoista kaksi vuotta sitten kun me aloitettiin tavallaan tämän datacenter Skenen tai kulman tutkiminen monella meidän markkinalla eli eli se, että me nyt ollaan mukana tässä, niin se ei ole syntynyt yli yön, vaan se on niin kuin puolitoista. Kaksi vuotta sitten nähtiin, että olisiko tästä jotain tulossa ja lähdettiin tekemään töitä sen eteen silloin, silloin tuota. Osana sitä prosessia mä kävin puolitoistavuotta sitten tuolla Piilaaksossa muutamassa tapahtumassa ja juttelin siellä suoraan ihmisten kanssa. Ja aika moni niistä oli sitten näistä isoista Microsoftilta tai Googlelta tai muutamia ja ja se narratiivi rupesi siellä muuttumaan silloin. Eli eli. Eli he itse sanovat, että aikaisemmin. Kriteerit oli kustannustehokkuus ja. Ja esimerkiksi vaikka alhainen sähkön hinta oli, että mihin he sijoittuvat. Mutta he itse sanoivat jo silloin puolitoista vuotta sitten, että se ei enää pidä paikkaansa. Että nyt se on vaan, että kunhan saadaan jostain sähköä. Access to power ja speed to power, niin sinne me mennään. Ei se, ei se sähkö, se sähkön hinta on siellä kriteeristössä. Niin on se siellä jossain. Mutta ei se ole enää ratkaiseva, vaan kysymys on siitä, saako ylipäänsä sähköä. Ja sinne mennään missä saa.

Niin näillä datakeskuksilla asettaa. Yhtiöillä on on kilpa joka siihen, että kuka saa kapasiteettien linjoille, jotka ainakin nämä tulospuheluissa. Nämä isot herrat sanovat, että siellä takaisinmaksuaika saattaa olla jopa vuosi näillä datakeskusinvestoinneilla, niin sitten se että sähkö on vähän kalliimpaan, sillä niin merkitystä laittaa.

Nimenomaan nimenomaan tämä muutos on siis tapahtunut ja ehkä tässä meillä oli tämä datakeskustukikeskustelu täällä Suomessa. Niin ja mietittiin, että vaikuttaako se investointi ympäristöön esillä oikeasti merkitystä. Se olisi ollut kiva bonus, mutta ei se niin kuin nähdään. Ei se, ei se, ei se. Tämmöiset tekijät ei enää ole ohjaavia kriteereitä, kun ne miettii, vaan se on enemmän se, että kuinka nopeasti, kuinka läpinäkyvästi, kuinka luotettavasti pääset osaksi sitä sähköjärjestelmää. Saat sen kapasiteetin. Ne on tärkeitä asioita. Kyllä.

Meillähän on Elähän operaatioita monilla eri mantereilla, monessa eri maassa. Mutta jos mietitään Suomea, niin miksi Suomi on houkutteleva paikkana Datakeskus Investoinneille? Onko se se ilmasto ja halpa maa vai missä jo on?

Varmaan ilmasto, ilmasto ja ja ja. Halpa maa on suhteellinen käsite. Kyllä ne suunnilleen saman verran muuallakin investoinnit kokonaisuutena maksavat, mutta mä luulen, että se. Mutta mä luulen, että se on kuitenkin tavallaan se. Eihän se, jos miettii sitä itse maata, Eihän se. Sen osuushan on ihan pisara meressä siinä kokonaisuudessa. Se ei varmaan ole se ohjaava tekijä, vaan vaan kyllä se on. Kyllä se on selkeä, avoin, ennustettava, läpinäkyvä järjestelmä saada luvat, saada se verkkoyhteys. Se, että täällä on kauppasiteetti ja täällä on Fingrid on. Meillä on ollut fiksu, fiksu toimija Fingrid ja ja koko järjestelmä ympärillä, että on on etunojassa uskallettu investoida ja kehittää. Monissa muissa maissa on tilanne jo paljon huonompi, että että ihan ihan verrokkina Ruotsissa menee neljä vuotta ainakin, että saat sähköliittymän Suomessa. Se aika on paljon lyhyempi, että tämmöiset tekijät tukevat Suomen.

Ja kyllä tietenkin pitää nostaa sekin, että onhan meillä sitten sitä uusiutuvaa energiaa aika monella näillä, näillä, näillä muilla tai päästötöntä energiaydinvoimaa, niin on sillä merkitystä, että näillä on kuitenkin ambitioiset tavoitteelliset tavoitteet koskien tätä vihreää siirtymää myös näillä Datakeskus illa.

Ja se, että se olisi juuri näin hyvä. Kiitos jos ja kun nostit. Itse asiassa ei ole vain vihreästä siirtymästä kyse, vaan on ihan kyse siitä, että että sen sähkön saa ja sitten sen lisäksi, että se on tuotettu mahdollisimman fiksusti ja kestävästi, on on sitten vielä bonus siihen päälle. Ja tästä ehkä tullaan tähän niin kuin Bring your own power power.

Ja avatkaa tätä termiä.

Joka, jota nyt esimerkiksi vaikka Google käytti, mutta sitä sitä käyttää moni muukin. Tavallaan tämmöinen sieltä datakeskusarvoketjusta sähköjärjestelmää lähestyvä lähestyvä toimija. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että että aikaisemmin ajatus oli se heillä, että kunhan kunhan saan sähkön niin se riittää. Nyt he ymmärtävät ja nyt tavallaan on. Se sähköjärjestelmä ei enää kestä tätä, jolloin jolloin asioita pitää ajatella tasapainoisemmin. Että jotta saan sähkön, jotta voin liittyä tähän järjestelmään, niin niin pitää osaltaan huolehtia siitä, että tulee lisää tuotantoa. Tulee tulee tasapainotusta esimerkiksi energiavarastojen kautta ja ja ja ja. Mahdollisesti sitten vielä vaikka tulee tätä niin kuin. Sitten ehkä sen Datas keskuksen omien sähköjärjestelmien tai varajärjestelmien kautta. Mahdollisesti esim. Tulee sitten sitten vielä tämmöistä säätövoimaa siihen verkkoon. Niin niin, ajatus on on mennyt ja tämä on se valtavirta. Oikeastaan se millä miten markkina toimii, pitää asioita ajatella kokonaisuutena. Ja tämä on myös se mistä. Jos mietitään miksi me ollaan nyt tultu tähän, Koska me me ymmärretään se tuotantopuoli, Me ymmärretään se varastointipuoli, me osataan myös niitä tiettyjä verkkoelementtejä kehittää ja nyt se se tuotantopuoli, niin kysyntäpuoli siinä. Niin meidän lähestymistapa on nimenomaan, että me nähdään, että me kyetään olemaan ammattimainen, tasapainoittava mahdollistaja.

Tälle kaikelle. Tähän tuli nyt tiedote tästä datakeskusinfrastruktuurista. Niin haluatko sä vähän avata, että mistä tässä on kyse? Vähän tarkemmin vielä.

Oikeastaan oikeastaan juuri tästä. Että jos mietitään Jussi kuvastossa aikaisemmin, niin niin niin me aina hyvin tarkasti on haluttu miettiä, että mitä mitä mitä sähkö järjestelmä tarvitsee. Ja meidän tehtävä on olla aktiivinen sijoittaja, joka tuottaa hyviä asioita sähköjärjestelmään ja. Ja se on. Se tarkoittaa tuotantoa. Se on ollut kestävällä lailla tehtyä tuotantoa. Se on energiavarasto, ja nyt se on ollut niitä verkkoliityntäpisteitä. Ja nyt se on sitten vielä yksi legopalikka lisää. Eli eli nyt sitten verkkoon niin kuin valmiiksi tehtyjä alustoja. Powered Land on se konsepti, johon sitten datakeskus tai muu miksei muukin teollisuus voi sitten liittyä. Kysyntä sähkön kysyntä reunasta. Mutta me nimenomaan rakennetaan nämä tasapainoisesti ja ja pidetään huoli siitä, että että meillä on tarjota tämmöiselle liityntä vaikka datakeskukselle, että siinä mukana mukana tulee tavallaan tasapainoinen kokonaisuus. Tämä on se juttu ja tälle on tilausta ja näin tämän on vain toimittava tämän markkinan, jotta tämä kyllä kykenee toimimaan.

Business booming.

Ei tämä nyt huonolta näyttää.

Kyllä Kyllä. ja mennään tuohon teidän portfoli ja booth ja teillä on 15 giga wattia myöhäisen vaiheen suunnitelmissa,9 giga wattia aikaisessa vaiheessa hankkeita, niin miten giga gigawattit käytännössä tarkoittaa? Kuinka iso osa tuosta menee oikeasti linjoille?

Joo no kyllä me lähdetään siitä, että se 15 gigavatti on kaikki semmoista, joka voi voi toteutua niissä. Tavallaan meillä on konferenssia, luottamusta siihen. Me on tehty jo investointipäätöksiä sijoittajien sijoittajien rahoilla niihin, niihin hankkeisiin. Kyse on siitä, että ne pitää myydä sellaisille toimijoille, joka ne toteuttaa. Mutta se on kaikki putkessa. Se on kaikki putkessa, että niissä on sitten tietty onnistumisprosentti, joka on meillä ollut poikkeuksellisen hyvä. Eli eli meillähän on se liiketoimintamalli semmoinen, että ne on käytännössä meillä duunissa, ne hankekehittäjät tuolla tuolla maailmalla 75 henkeä ja he on itse committoitunut siihen, että ne viedään maaliin asti. Meillä on hyvä läpimenoprosentti, niistä en tiedä mitä me Mikko uskalletaan luvata, mutta 15 giga Mattia on mahdollinen ja ja on se sitten jotain 13 tai 15 gigavatin välillä, niin se kokoluokka on kuitenkin valtava. Nehän ei ole kaikki tulossa tänä vuonna eikä ensi vuonna, että se jakautui useammalle vuodelle. Mutta kyllä meillä on Pipe Linessa niin iso iso määrä hankkeita vielä moneksi moneksi vuodeksi.

Silloin kun me puhutaan tavallaan tuosta kypsästä 15 giga wattia, nyt tavallaan se kypsä kypsä hankekanta, niin se tarkoittaa, että kyllä silloin iso osa näistä hankekehitykseen liittyvistä riskeistä on jo taklattu.

Voisit sanoa mitkä ne on tavallaan ne pää.

Niin no siis tyypillisesti tietenkin on. On maanhankintaan liittyvät asiat. Sitten on on erinäköisiin lupa asioihin liittyvät ja siinä on aika iso kirjo.

Ympäristövaikutusten arviointi on se ympäristö.

Voi on yksi. Ja. Ja sitten on.

Ympäristövaikutuksista. Vaikka. Jos siellä vaikka joku liito orava asustelee, ja se vaikuttaa siihen.

Esimerkiksi tämän tyyppiset ja kaikki kaikki meluasiat ja pohjavesiasiat. Ja joissakin maissa Suomessa tätä ei ole. Mutta sitten esim. Tällaiset historialliset arkeologiset asiat, että siellä pitää aina katsoa, että löytyykö muinaispikareita ja muita tämmöisiä. Ja sitten on siihen tavallaan verkkoliityntään liittyvät asiat. Ja jokaisessa, jokaisessa tässä lohkossa tai ulottuvuudessa on on on satoja ja satoja tavallaan alakohtia, jotka pitää yksi kerrallaan saada ratkaistua. Ja sitä se käytännössä on. Sitten kun puhutaan tästä 15 gigawatista, niin suurin osa näistä ja ja tyypillisesti ne mihin liittyy ehkä eniten riskiä on Jo on jo ratkennut, että sitten on jo aika suuri todennäköisyys että se se valmistuu se tuote.

Tuossa oli esimerkki yksi yksi hanke tuolla Iso-Britanniassa. Niin se lopputulema oli siis 4000 sivua paperia. Se aine. Se on se mitä me myydään, että siitä voi lähteä rakentamaan, että se seuraava, joka tekee sen, sen investoinnin hän lyö vain akkua maahan. Me on tehty se paperi. No ei ihan näin, mutta. Mutta se kuvastaa sitä työmäärää, mikä siihen. Sen takia se kestää useamman vuoden, että siinä on paljon viranomaisia. Siinä on se maavuokrasopimus tietenkin kaikkein tärkein. Tai maan osto. Riippuen maasta, mutta usein vuokrasopimus. Niin niin se maanomistajan kanssa. Neuvottelujakin voi kestää tovin. Kun siellä sitten mietitään, että laitetaanko nämä sukumaat vuokralle vai ei.

Tästä tuli muuten yksi asia mieleen. Ja taas tullaan tähän markkinoiden syklisyyteen. Niin niin, kyllähän ensin. Nyt jos miettii tämmöisiä stressitekijöitä vaikka nyt sähköjärjestelmälle, niin ensin on. Ensin tuli tavallaan tuotantopuolen uusiutuvan energian aalto. Ensinnäkin se, että se tuotantoprofiili oli erilaista kuin aikaisemmin.

Mutta selitän vielä mitä tarkoittaa tuotanto.

Päivällä paistaa niin se. Se että se. Se että se sähköntuotanto riippuu.

Esimerkiksi se, että tasaista.

Ei ole tasaista riippuu esimerkiksi luonnonilmiöstä versus se, että sinulla on ydinvoimala tai hiilivoimala, jota tai jota voidaan ajaa tasaisesti tai on helpompi säätää, että tuli tällaista tuotantoa mukaan. Mutta, mutta. Myös hanke lukumäärä monin moninkertaistui, Jos aikaisemmin oli yksi iso voimala ja nyt se sama sama teho tai sama kapasiteetti tuli sitten esim. Vaikka 20:stä tai tai jotain, jolloin ja ja nyt. Ja nythän sama on tavallaan kysyntäpuolella myös näiden datakeskukset.

Että ei ole enää pelkästään yksi terästehdas Raahessa tai Torniossa.

Niin tämmöiset. Jokainen näistä oikeastaan melkein koosta riippumatta, niin ne ne ne vaatii suurin piirtein sen saman paperipinkan ja ja ja. Tämä aiheuttaa järjestelmiä nimenomaan ehkä viranomaisjärjestelmille. Aika aika aika suurta stressiä, koska yhtäkkiä paperipinojen määrä heilläkin siinä pöydällä kirjaimellisesti on moninkertaistunut ja ja ja. Kyllä me nähdään. Fakta on se ja me nähdään tämä joka markkinalle. Kyllähän nämä tämmöiset läpimenoajat aina tämmöisen. Kun tulee tämmöinen stressijärjestelmä, niin ne ne tuppaavat pidentymään, vaikka moni tekee ja tekeekin parhaansa, että pysyttäisiin luvatuissa käsittely ajoissa muissa ja Suomesta tässä ollaan aika hyvällä tolalla. Mutta kyllä mä silti sanoisin, että keskimäärin kun me katsotaan meidän eri maita ja portfolioita, niin niin asiat niin kuin se pitää tuppaa venymään, mutta se pitää sitten vaan laskea siihen, laskea siihen ja yleensä tämän seurauksena sitten tulee markkinauudistuksia myös. Sitten vähän uudistetaan pelisääntöjä ja sekin kuuluu tähän. Se on ihan normaalia.

Joo, osassa maista niin teillä on operaatiota seitsemässä eri maassa, kolmessa eri mantereella mantereella, niin minkälainen teillä on nykyinen Hankevirta On.

Niin, jos katsotaan siis tai kahdeksan maata Suomi Ruotsi, Iso-Britannia, sitten on Italia, Kreikka, Romania. Kanadassa ollaan Albertassa, Provinssissa ja sitten on vielä Chile. Nämä on tämän. niin nämä on tämän hetken ja sitten Espanjassa. Meillä on niin historiasta, mutta siellä ei ole. Siellä ei ole muuta muuta aktiviteettia. Eli käytännössä voi sanoa, että 8 missä ollaan, ollaan tosi aktiivisia. Niin niin, kyllähän siis jos hankevirtaa mietitään, sehän kuuluu meidän olemukseen ja DNAhan, että me haluamme koko ajan tuottaa uutta ja kehittää uutta. Sellaista infrainfraa, jota sähköjärjestelmä parin, kahden, kolmen neljän vuoden päästä tarvitsee. Niin, semmoisia me laitetaan koko ajan tulille, kylvetään siemeniä maahan ja ja sitten vähän niin kuin puutarhanhoitoa. Niitä kastellaan ja viljellään ja kitketään rikkaruohoja. Ja sitten muutaman vuoden päästä sitten kypsä sato voidaan sitten sitten niin, niin voidaan sitten kaupata, kaupata eteenpäin. Eli eli. Eli koko ajan on hankevirtaa ja ja jotkut. Sitten se tullaan vähän siihen On markkinasykliin että jossakin ollaan enemmän siellä sadonkorjuussa, jossakin ollaan enemmän siellä viljelyvaiheessa ja näin se. Näin se vaihtelee.

Tällä hetkellä projekteja on yli 160. Tämä on aktiivisten rahoitettuja rahoitetaan, että se on hyvin hajautettu, se korkean portfolio ja tosiaan usealla eri markkinalla.

Mikä on sijoittajan näkökulmasta miettii niin erittäin keskeistä.

Totta kai.

Joo kyllä. Sadonkorjuusta puheenollen, niin te myitte Pohjois-Italiassa näitä. Oliko aurinkovoimaprojekteja? Niin minkälainen? Tässä on tavallaan tämä ostajaprofiili, että onko se niin kuin italialaisia, jotain energiayhtiöitä vai monikansallisia? Tuleeko se jenkeistä vai mistä ja minkälainen profiili näissä ostajissa yleensä on?

Hyvä kysymys. Ostaja on tosi monenkaltaisia. Eli eli jos lähdetään ihan siitä, että paikalliset energiayhtiöt. Sitten meillä on ihan uusi tavallaan sijoittajajoukko, joka on tämmöinen independent power producer sjoe ppt, jotka ovat keskittyneet oikeastaan uusiutuvaan energiaan, Tuotantoa puoleen ja ja ja siihen puoleen sijoittamiseen. Ne on isoja ostajia. Sitten meillä on ihan perinteiset infrastruktuurirahastot ja sitten meillä on tietynlaiset isot. Esimerkiksi Family offiiset ostavat myös Italiassa. Meillä oli Family Office ja muun muassa jotka ostivat osti tämmöisiä settejä, että. Hyvin laaja kirjo, hyvin laaja kirjo. Että että nämähän alkavat olla valtavan kokoisia nämä isot infrastruktuurirahastot, että kymmenistä satoihin miljardeihin. Ja heillä on tietenkin paljon pääomia. Nimenomaan nämä capital expendacture eli capexiin eli siihen varsinaiseen rakentamiseen ja pitkäaikaiseen omistamiseen, jota me ei sitä tehdä.

Niin miten tämä arvoketju näkyy teillä, kun te olette hankekehittäjiä vaikka näissä italialaisissa aurinkovoimaprojekteissa? Kun tähän datakeskusbuumin myötä tänne alalle tulee enemmän rahaa, niin miten tämä näkyy teillä päivittäisessä operaatiossa nyt versus vaikka kolme vuotta sitten, kun näistä datakeskuksista ei puhuttu niin paljon?

No tuota. Näkyyhän se, Näkyyhän se oikeastaan se. Se tulee suorana ja epäsuorana vaikutuksena. Suora vaikutus on se, että että että että osa siitä. Esimerkiksi jos meillä on vaikka tämmöisiä sähköntuotanto tai tai varasto assetteja, jotka jotka sitten on lähellä jotain mahdollista Datakeskus, joka ei välttämättä siis meidän itsekehittämä, vaan jonkun muun. Niin kyllähän semmoiset kiinnostaa ihan suoraan sen toimijan toimesta, että voisiko siitä ostaa sähköä tai jopa ostaa ne assetit itselleen ja ja ja saada sitten sitä kautta ikään kuin sitten vielä varmistettua tietyn tietyn sähköntuotannon tiettyyn hintaan. Mutta ehkä se isompi vaikutus on epäsuora vaikutus sitä kautta, että sähkön kysyntä kasvaa ja kun sähkön kysyntä kasvaa ja ja meidän assetit joko tuottaa sähköä tai sitten liittyvät sen sähkön niin kuin verkon optimointiin ja varastointiin ja tämmöiseen, niin niin, niin se lisää sitä kysyntää. ja silloin sijoittajat, jotka ehkä luontaisemmin tai tyypillisesti on kiinnostunut näistä tuotanto ja varastointi asseteista, niin heidän mielenkiintonsa kasvaa, kun he näkevät, että heidän business case paranee tai tai heidän asiakkaat Asiakkaiden asiakkailta tuleva kysyntä kasvaa, että tällöin se ihan konkreettisesti näkyy koko markkinapiirissä. Niin se niin niin niin. Juuri näin. Hyvin tiivistetty.

Siellä on leipää elementaarioilla niin sanotusti.

Niin kun kerta.

Mennään sitten Amerikan mantereelta. Teillä on musea Chilessä ollut kaksi eri projektilla hybridiprojektista Akkuvarasto hanke, Niin mitä tälle projektille näille projekteille kuuluu?

Näille projekteille kuuluu ja hyvä hyvä, Mutta ne on nyt ehkä sitten niin kuin sanottu, 160 hanketta noin ja ne on nyt sitten muutama siinä siinä joukossa, että ehkä ehkä tota yleisemmin voisi sen sen Kommentoidaan yksittäisiä hankkeita. Niin niin ja jos chilestä puhutaan, niin se on. Meillähän on siellä Chilessakin sekä tuotanto että Akkuvarasto assetteja muutaman gigavatin edestä eri vaiheissa ja ja ja. Tällä hetkellä itse chilien markkina on vähän samankaltaisessa tilanteessa kuin Suomi sattumoisin. Ei siellä ole sinänsä mitään mitään yhteyttä, mutta että muutaman sellaisen vähän tasaisemman vuoden jälkeen, että sähkön kysyntä ei ole hirveästi kasvanut, niin nyt yhtäkkiä mennään hirveää haipakkaa ylöspäin ja sitä kautta koko markkina on sähköistynyt kirjaimellisesti ja ja ja ja ja. Aktiviteetti nousee. Ja siinä nyt taas kerran, että me aloitettiin siellä tämän nykyisen Assetti portfolion kehittäminen pari kolme vuotta sitten, kun oli hiljaisempaa ja nyt sitten se valmistuu ja on valmis just oikeaan hetkeen. Että että että jos tätä kautta vastaan, että että sieltä kun on näitä uutisia aina tullut, että hanke on edennyt ja on kypsynyt, niin hyvää kuuluu ja ja ajoituskin näyttäisi osuvan ihan ihan aika hyvin kohdilleen.

Aivan mielenkiintoista. Te mys myös myitte Sievissä olevan tämä Akkuvarasto hankkeen ihan tässä hiljattain. Niin, minkälainen tämä projekti itsessään oli ja voiko kommentoida vähän, että minkälainen tuottonäkökulma tämmöisissä hankkeissa on, jotka myydään?

Joo no siis Akkuvarasto Hankkeet. Sehän oli nimenomaan pelkkä Akkuvarasto iso sellainen 125 megawattia ja ja ja tota eli eli järeän kokoinen. Jos vertaa vaikka että Google nyt ilmoitti, että he osana tätä isoa kokonaisuutta. Se on ainoa kohta, joka mua ehkä vähän nauratti siinä heidän ilmoituksessaan, että he mainitsivat 94 megawatin akun tekevät siihen.

Sehän on aika pieni verrattuna tähän.

Niin ja siis sehän on. Ei se ole. Mutta oli miten oli, niin niin niin. Tällaisen akun business case on itseasissa aika moninainen, että akkuhan palvelee verkkoa eli eli eli kykenee tavallaan tuottamaan tällaisia verkkoja tasapainottavia ja taajuussäätöpalveluita verkolle. Silloin asiakas ei voi esimerkiksi olla vaikka Fingridin. Tavallaan se verkko operaattori. Mutta akullahan sitten tämän lisäksi voi voi tehdä myös liiketoimintaa hyödyntämällä sähkön hintaeroja. Vuorokauden, tunnin, jopa varttitunnin sisällä. Eli eli. Eli lataa halvemmalla ja myy kalliimmalla. Ja sillä lailla sitten osallistuu myös sen. Ehkä sitten sen koko markkinan hinnanmuodostukseen ja ja tasaamiseen. Mutta. Puhutaan arbitraasista, että nämä on ehkä semmoiset karkeasti kaksi tyypillistä ulottuvuutta, jolla akulla, josta se akkueinvestoinnin business case muodostuu tällaisista tulokomponenteista.

Onko nämä kuinka houkuttelevia? C Google teki niin pienen akkuvaraston, niin miksi se ei tehnyt isompaa? Sitten sanoin, että tämä tiedote. Tiedote kohta nauratti sua. Nyt se tekee näin pienenä. Sitten jos tässä on nimi.

Tiedetään, varmaan.

Mahdoton kommentoida. Mutta mutta. Sanotaan, että suhteessa ehkä sen verran voi sanoa, että suhteessa niihin oletettuihin. Hän ei myöskään kertonut tarkkoja kapasiteettimääriä näille datakeskuksille. Mutta jos nyt jotain voi päätellä, niin varmaan puhutaan sadoista ja sadoista megawateista kuitenkin. Niin niin, kyllä siellä paljon enemmän myös akkukapasiteettia tullaan tarvitsemaan. Mutta ehkä tämä nyt sitten oli johonkin välittömään tarpeeseen tehtävä.

Niin ja varmaan aika näyttää. Voidaan tehdä ehkä lisää, jos on jotain mahdollisuuksia näin tai ne oli pitkä investointisuunnitelma Suomeen käytännössä.

Mutta jos jos Suomesta puhutaan vielä ja ja Akkuvarasto ista, niin Suomen näkymä Suomessa myös tällaisille ihan Akkuvarasto investoinneille on on edelleen hyvä. Vaikka niitä paljon on jo tehtykin ja niitä on lisää lisää putkessa, niin kyllä me nähdään, että niille kaiken tämän kasvun myötä, niin tilausta on vielä lisääkin.

Voi sanoa, että kaikkea tarvitaan. Meillä on kyllä sellainen tilanne, että kaikkea tarvitaan ja ehkä tämän päivän uutiseen haluaisin sen verran ottaa kantaa. Sieltähän tuli tämä Steady Energy. Niin mahdollinen listautumisuutinen esimerkiksi niin hyvä esimerkki.

On mahtava uutinen.

Ihan mahtava uutinen. Kertoo tavallaan miten toimialalla menee ja on rohkeutta. Ja myös rahoittajalta löytyi valtavasti rahaa jo jo yhtiöön tässä vaiheessa. Eli sehän on sitten niitä tulevaisuuden askeleita, joihin Korkia kin ottaa sitten kantaa, että ollaanko me mukana siinä jotenkin vai ei. Tällä hetkellä ei vielä tehdä SMRRää, mutta katsotaan missä maailma makaa.

On sitä seurattu juu. Fakta on kuitenkin se, että kun katsotaan tällaista energiajärjestelmää, niin se tarvitsee usein useammanlaisia komponentteja. Tavallaan tämmöiset yhden tai kahden totuuden niin kuin viestit on, ei ole keskimäärin väärässä. On keskimäärin väärässä. Ei ole uskottavia, että. Että taas kerran tullaan ehkä siihen meidänkin lähestymistapaan, että me halutaan olla meidän sijoitustoiminnan kautta tasapainottava tekijä. Eli eli eli eli olla mukana ratkaisuissa, jotka on mahdollisimman puhtaita. Molemmat hyviä, mutta myös tukevat ja edistävät Sensen järjestelmän tasapainoa. Silloin se myös se bisnes on kestävää ja pitkäjänteisesti kestävällä pohjalla.

Niin, tehän olette myös liikkunut tässä ajan saatossa eri nurkkiin, eri arvoketjun asemiin tässä koko sähkömarkkinassa, jos näin voi sanoa. Näin voi sanoa. Mutta mikä markkina on teidän mielestä tällä hetkellä kaikista houkuttavia? Jos puhutaan näistä, kun teillä on operaatioita useissa eri maissa? Mä kysyin tätä viimeksi, mutta onko tämä tilanne muuttunut, kun näitä uutisia uutisvirtaa tulee niin tiuhaan tahtiin tällä hetkellä?

No ensin pitäisi miettiä, että houkutteleva. Millä lailla mun mielestä tullaan taas siihen syklisyyteen. Eli eli joku markkina voi olla houkutteleva siinä mielessä, että on oikea hetki kylvää siemeniä. Eli eli eli eli investoida sinne, laittaa, laittaa hankkeita käyntiin ja sit joku markkina voi olla erittäinkin kuuma ja ja ja ja mielenkiintoinen sadonkorjuun kannalta. Eli että on oikea hetki myydä ja ja ja ja. Molempia on on meillä tällä hetkellä. Italia nyt on kun sieltä on uutisiakin kerrottu, että siellä on. Se on yksi semmoinen exit. Niin se on. Se on semmoinen markkina, jossa nyt on erittäin hyvä hetki myydä ja se tavallaan kauppa käy, käy aika kuumana. No sitten sitten. Ehkä. Ehkä sitten jos ottaa ottaa tuota toisen esimerkin, että otetaan vaikka Suomi, niin Suomi on ollut viimeiset muutamat vuodet aika hiljainen. Uusi tuotanto on etenkin sähköntuotantoon liittyvissä uusinvestoinneissa akuissa kasvavaa kyllä, mutta nyt varmasti tässäkin käänne näkyy. Eli taas kerran sitten kaksi kolme vuotta sitten tehdyt siemenkylvöt, niin nyt nyt sitten on, kun rupeaa tulemaan taas sadonkorjuun aika. Eli eli siinä mielessä Suomi on nyt varsin varsin hyvässä asennossa tällä hetkellä. Ja niin kuin sanottu, Chile on hyvin vastaavassa tilanteessa kuin Suomi. Ja sitten ehkä sitten joku, vaikka meidän Kanada tai tai tai tai. UKn markkina on siinä pikkasen ehkä siinä välissä. Eli eli nähdään, että se ollaan siinä sen kylvön ja sadonkorjuun jossain hetkessä välimaastossa.

Niin jos sinä olet kommentoinut aikaisemmin, että markkina korjaa itse itsensä, niin mitä sinä tarkoitat tällöin?

No no, ehkä kapitalistien perusteita. Tarjonta ja kysyntä jossain vaiheessa kohtaa, kun hintapiste löytöjä ja. Ja ehkä semmoinen tämä on tämä Googlen diili, josta me nyt paljon jo tässä jauhettu. Niin onhan se esimerkki. Eli tavallaan se, mitä Mikko sanoi aluksi, että kun tulee. Sitä tässä on odotettu. Kysyntää. Tuolla on ihan valtava määrä hankkeita. Pelkästään aurinkoenergiahankkeita on putkessa 26 gigaa muistaakseni. Niin kuin tuolta tuolta tilastoista. Eli eli kyllähän tämä on odottanut sitä, että se sähkön kysyntä lähtee ja tulee konkreettista validointia. Mikko käytti hienoa sanaa niin tulee markkinalle ja sehän nyt tässä tapahtuu. Ja se tarkoittaa sitä, että me tiedetään että kysyntää tulee, niin silloin pitää tulla myös sitä tarjontaa. Nyt me uskomme, että myös ne tuotantoinvestoinnit, uusiutuvaa energiaa ja kaikki muukin energiaan lähtee, lähtee käyntiin ja ja se tarkoittaa myös BKT Kasvu ohjaa osittain myös. Kyllähän nämä kaikki taas jos Suomesta puhutaan, niin iloiset uutiset pitäisi. Suomessa kuitenkin on. Eli eli kaikki ekonomistit ennustaa, että kasvu on ehkä odotuksia kovempaa, niin kyllä se tulee lisäämään myös osaltaan ihan lyhyellä aikavälillä varmaan jo sitten kaikenlaista.

Siellä tehdään jo maatöitä, tehdään siellähän infrahommat tehtynä, vaikka tämä ei ollut uutiskynnystä vielä ylittänyt. Mutta siellä Muhoksella käy, niin siellähän ollaan. Siellä on jo kirves isketty maahan, siellä vähän peltoa lanataan ja sun muuta tehdään. Mutta voidaanko tällä uusiutuvalla energialla ratkaista tämä sähkön tuleva kysynnän kasvu? Jos miettii, että jos ei tuule tai aurinko paista, niin mites sitten käy? Jos sitä dataa keskuksesta tulee hirvittävän paljon, niin millä se aukko tai miten tämä kysymys ratkaistaan?

Ei pelkästään kasvamassa määrin kyllä, mutta ei pelkästään niin kuin tuossa aikaisemmin todettiin. Ja siksi vaikka tämmöinen Sted Energy esimerkkinä on. On niin kuin on on hyvä uutinen ja palikka, jota jota tarvitaan ja ja tulevaisuudessa tarvitaan, että että. Ja sen takia se meidänkin lähtökohta on se, että me tehdään. Halutaan olla se tasapainottava tekijä järjestelmään ja tehdä niin paljon kuin mahdollista, mutta se ei tarkoita, että se on 100 %iin asti mahdollista. Halutaan tehdä niin kuin mahdollisimman puhtailla puhtailla ratkaisuilla, mutta se järjestelmä kyllä tarvitsee muitakin komponentteja, oli se sitten ydinvoimaa tai tai olisi jotain jotain muuta. Se vain on näin ja ja ja. Se on mun mielestä ihan terve tosiasia niin kuin todeta.

Ehkä tuohon lisäisin vielä, että kun puhuin siitä hintapisteestä, niin tässä on tosiaan ollut se, että investoinnit ei ole lähtenyt käyntiin, kun sähkön hinta on ollut niin hirvittävän matalalla. Meillä oli tuossa pari vuotta sitten iso määrä nollatunteja tai miinustunteja, eikö vaan sähkön hinnassa, niin eihän se sitten sitä investoria houkuta. Eli eli tavallaan kuluttajan näkökulmasta, niin meillä edelleen voi olla tosi halpa sähkö. Meillä on murto osa siitä mitä se on Keski-Euroopassa. Mutta mutta. Se pitää olla myös semmoisella tasolla, että niitä investointeja tehdään. Eli jonkun pitää tehdä kuitenkin rahaa, Ei niitä kukaan huvikseen rakenna niitä laitoksia. Eli eli se sen pisteen löytäminen on sitten se, missä me kuluttajina. Tai sitten hyödytään. Ehkä silleen, että että Suomeen tulee talouskasvua ja ja ja hyviä uutisia ja kulutettava käytettävissä oleva rahamäärä kasvaa. Mutta sitten me maksetaan ehkä vähän enemmän sähköstä. En ala ennustamaan sähkön pitkän aikavälin hintoja. Siihen on paljon parempi.

Ihan muut kaverit.

Siihen on ihan muut kaverit vaan. Mä olen vaan rahastomies. Mutta niin että sitä tarkoitin sillä, että kapitalismissa se korjaantuu itsekseen ajan kanssa.

Joo, se korjaa itse itseensä. Meillä oli aikaisemmin puhetta siitä näistä luvituksista ja muista, että kun näitä hankkeita tulee näin paljon, niin se kuormittaa tätä koneistoa. Luvituskoneistoja. Niin miten politiikka ylipäätänsä vaikuttaa uusiutuvaan energiaan? Nythän esimerkiksi Yhdysvalloissa on nämä välivaalit tulossa ja siellä jos demokraatit voittavat, he ovat lähtökohtaisesti enemmän suosivat näitä uusiutuvia energia Uusiutuvaa energiaa, kun taas Trumppi on tällainen drill baby trail. Ehkä se öljyteollisuuden juttu. Niin miten te toivotte, että vaaleissa käy? Varmaan se on, että demokraatit voittaisivat, koska he suhtautuvat positiivisemmin tällaisiin vihreisiin hankkeisiin ja se on varmaan hyvä koko toimialalle.

Joo, ehkä Mikko saa jatkaa, mutta totean vain, että meillä ei ole Yhdysvalloissa toimintaa. Ei se meihin ihan niin paljon vaikuta.

Voiko olla heijastevaikutuksia?

Voi olla. Heijastevaikutuksia on ihan varmasti. Kyllähän me nähtiin se niin kuin tuossa tavallaan EsG maailmassa. Jos saasteinability maailmassa nähtiin vähän se, että sitten kun Trumppi tuli valtaan, niin siinä otettiin pientä pakitusta, koska koska sieltä tuli ihan lainsäädäntöä, joka kielsi jopa amerikkalaisia varainhoitoyhtiöitä tietyllä tavalla ottamasta sitä huomioon, joka on tietenkin ihan päätöntä tälle eurooppalaisen edistyneen sivistysvaltion kansalaisen näkökulmasta. Mutta mutta. Kyllähän politiikka vaikuttaa. Energiala on paljonkin, voi sanoa.

Mutta siitä huolimatta sanoisin, että se vaikuttaa usein ehkä sitten vähemmän, kun ajatellaan niin. Eli esim. Myös Yhdysvalloissa nyt kaikista näistä retoriikasta ja konkreettisista toimenpiteistä, joilla on vaikutusta, niin silti ruohonjuuritasolla investointeja tapahtuu. Rahaa virtaa ihan jäätäviä määriä koko ajan myös uusiutuviin energiahankkeisiin ja syy on siinä, että kaikki sähkö tarvitaan, mikä vain on saatavissa. Ja tässä me tullaan tähän, niinkuin tähän fundamentti ilmiöön, minkä keskellä me kaikki nyt elätään ainakin länsimaissa ja Kiinassa ja monessa muussakin paikassa, että että kaikki sähkö tarvitaan ja ja ja ja. Ja silloin tavallaan se retoriikka, että jos vähän, että tämä on nyt parempi kuin tuo toinen, niin se se ei välttämättä sitten siellä reaalimaailmassa ihan ihan siltä näyttäydy. Mä sanoisin, että se on ehkä Yhdysvalloissa ollut niin päin, että sen sen lisäksi että uusiutuvaa tehdään niin paljon kuin siellä kyetään, niin siihen rinnalle on tullut, että tavallaan tehdään myös kaasua ja tai kaasupohjaista ja hiiltä ja mitä ikinä vaan saadaan, koska sitä energiaa sähköä tarvitaan niin paljon, että se on ehkä ehkä näin ja uskon, että sama, sama sama meillä täällä Suomessa ja ja ja ja muuallakin. Että totta kai politiikka antaa tiettyjä signaaleita, mutta kun on joku niin iso ilmiö menossa kuin nyt on, niin se toivottavasti ei kovin moni poliitikko tästä loukkaannu. Mutta se vaikutus on se Ohjausvaikutus on kuitenkin rajallinen.

Siihen ehkä haluan vielä tarkentaa sen verran, että tartun siihen. Trail May Be Grilliin kyllä, laittaa se. Sehän vaikutti ihan suorasti ja. Ja siinä on tietenkin pitää muistaa se, että Yhdysvallathan on nykyään käytännössä öljyssä omavarainen. Niin on iso, isompi poraajia ja. Ja sitten voi miettiä. Geopolitiikasta voisi puhua ikuisuuden, mutta se Venezuelankin, esimerkiksi vallanvaihto, mitä he he lähtivät toteuttamaan, niin sielläkin on aika isoja energiaintressejä. Eli Yhdysvallat ei ole omavarainen itse asiassa siinä raskaassa öljyssä, joka on pikkasen erilaista kuin se mitä jenkeissä on, että siellä on tosi isoja ajureita jotka vaikuttaa politiikkaan. Että että mikä olisi jenkkien bensan hinta nyt, jos heillä ei olisi tätä seiloilijaa ja annettu kräkkää kunnolla ja ja poraa, että Trump olisi varmaan vielä pahemmassa pulassa.

Mutta joo, se on toisen keskustelun aihe. Mutta siirrytään keskustelun loppupuolelle. Miksi korkean rahastot ovat hyviä sijoituskohteita?

Tämä on just se sun. Tää on mun. No joo.

Ehkä yleisesti voi sanoa se, että me ollaan. Me ollaan aika uniikessa positiossa sillä, että me on onnistuttu tavallaan rakentaa loistavan riskienhallintamalli siihen, että tähän hankekehitykseen yleensäkään voi sijoittaa. Ja meillä on aika kova track recordin ote. Eli tämä on nyt viides rahasto, tämä Korkia Global Renewables. Mitä me tarjotaan suomalaisille sijoittajille tällaiseksi suljetuksi rahastoksi, mikä se on, niin se on myös aika lyhyt eli 5 plus kaksivuotinen rahasto. Aika moni niistä on 10 vuotisia tai tosi pitkiä pitkiä rahastoja. Ja ehkä semmoinen iso erottautumistekijä on kanssa se, että meillä on se oma pipeline. Meillä on se oma hankevirta eli tavallinen rahasto, joka sijoittaa me puhuu excel sijoittajista, joutuu etsimään maailmalta niitä sijoituskohteita aikamoisen työn kautta, eikä ole koskaan lähellä niitä hankkeita tai projekteja mihin se sijoittaa, että joutuu tekemään valtavan määrän työtä päästäkseen käsityksessä yhtään lähemmäs sitä hanketta. Meillä on omat miehet siellä niin meillä on 125 ihmistä, jotka työskentelee koko ajan näitten meidän sijoitusten hyväksi, sijoittajien sijoitusten hyväksi ja se on varmaan se iso erottava tekijä.

Me nähdään joka ikisestä meidän 160:stä noin hankkeesta joka ikinen hetki. Kaikki tieto mikä siinä on, se on meillä järjestelmässä. Me seurataan mitä räkätään. Me tavallaan ja alusta saakka tiedetään, että se on niin kuin silloin tiedetään mikä se laatu on ja ja ja milloin sitten. Ehkä joku pitää sitten tappaa, koska se ei ole enää sitten oikeassa tai tai tai. Se nimenomaan nostaa Saksassa reittiä. Se nostaa laatua kyllä.

Miten kuulijan kannattaisi seurata korkeaa?

Joo no tietenkin seuraamalla teidän teidän loistavia podeja.

Joo kyllä. Tosiaan. Korkean sisällöthän ovat mukana Inderesin sivustolla. Käykää ottamassa korkean sivut seurantaan. Inderes pistettiin. Kyllä.

Mutta sitten meidän verkkosivuilta voi tilata hyvän newsletter, joka tulee säännöllisesti ja me ollaan tosi aktiivisia erityisesti LinkedIn kanavassa. Eli linkkarissa kannattaa seurata, että me mentiin just yli 5500 seuraajan, joka on ihan kohtuullinen määrä. Sitten suomalaiselle meidän meidän kaltaiselle yhtiölle. Niin niin, ne on hyviä kanavia.

Itse esimerkiksi ainakin linkkarissa tykkään kun tuolla siis hoidan, vastaan tästä meidän koko globaalista portfoliosta. Ja tärkeä osa sitä on, että pitää mennä myös sinne missä tapahtuu ja tavata kumppaneita. Eli sillä lailla tulee tasaisesti kierrettyä tuolla kohteessa. Niin niin, ainakin tämmöisiä matkaraportteja aina, aina vapaalla käsi käsivaralla niin kuin kuvan linkkailen. Sieltä ainakin saa. Jos ei muuta niin tuntuma että missä oikeasti joku markkina menee.

Joo, laitetaan kanavat seuraavaksi laitetaan myös videon kuvaukseen linkit ja newsletteriin ja vaikka LinkedIn profiiliin. Kiitos oikein paljon kun pääsette vielä toistenkin.

Oli mahtavaa! Kiitos.

Kiitos myös katsojille videon katselemisesta. Mikäli selvisit tähän saakka, niin muista laittaa peukalo videolle. Kiitos paljon! Kiitos.