00:00Tervehdys, Vartin katsojat. Yhdysvaltain keskuspankki Fedin koronnosto mietityttää. On loistava hetki puhua jälleen viime aikojen markkinaliikkeestä ja muistuttaa katsojia siitä, mikä niitä korkoja oikein ohjaa, mikä niiden merkitys on osakesijoittajalle? Korkojen nousu pistää suomalaisen asuntovelallisen suupielet alaspäin, mutta kuten tykkään muistuttaa, korkojen nousuhan ei ole pelkästään paha asia, vaikka se euriboreja vähän nostattaakin. Toinen teema markkinoilla tällä hetkellä ovat olleet tekoälyhuolet. Puhutaan niistä myös vähän tässä vartissa. Kuten huomata saattaa, tässä vartissa ei ole lainkaan videokuvaa. Minun piti kuvata alun perin ulkona, mutta sää ei oikein nyt sitä salli erinäisillä laitteilla ja teknologioilla, joten tämä vartti tällä kertaa ilman kuvaa. Tuttuun tyyliin pyydän peukuttamaan varttia, se piristää mieltä sekä algoritmeja.

00:39Fed tosiaan odotetusti eilen nosti ohjauskorkoa. Siitä kommentoi enemmän meidän ekonomisti Marianne Palmu Inderes.fi:ssä, foorumilla ja meidän palvelussa. Kattavampi makrokommentti. Tässä muutama seikka osakesijoittajan vinkkelistä. Osakemarkkinan pitäisi kestää korkeampia ohjauskorkoja ainakin ihan alkuun. Tuossa oikealla näkyy Bloombergilta poimittu kuvaaja yhdeltä tutkimustalolta, mistä näkyy, miten viimeisessä kuudessa eri koronnostosyklissä osakemarkkina on tuottanut joitain kuukausia tai vuosia ensimmäisen Fedin koronnoston jälkeen. Kuten näkyy, vuoden säteellä yleensä aina markkina on itse ollut korkeammalla tasolla. Sen ekan koronnoston jälkeen voisikin ehkä paremmin muotoilla, että koronnosto kertoo vähän kypsemmästä syklin vaiheesta, kuumemmasta syklivaiheesta. Joku voisi ehkä pessimisti sanoa, että kyseessä on lopun alkua, mutta todellakaan siis automaattisesti. Koronnostothan eivät missään nimessä tarkoita sitä, että osakemarkkinoilla välttämättä heti tarvitsisi alkaa mikään lasku. Vaan koronnostothan kertovat myös talouden vahvuudesta, ja taloutta pitää jäähdyttää, ja vahva talous on monesti, ei aina, mutta monesti osakkeillekin ihan jees. Eli tavallaan se, että osakkeet ovat nousseet ekan koronnoston jälkeen, on ihan loogista. Samaan hengenvetoon pitää toki huomauttaa, että aineistoahan on noista kuitenkin aika vähän. Keskuspankkien toimilla on väliä, mutta en menisi niiden merkitystä liioittelemaankaan.

01:53Valtavasti sijoittajakeskustelua X:ssä tai vaikka Inderesin foorumilla pyörii aina siinä, mitä Fed tekee seuraavaksi. Mutta eihän Fedikään ole koira, vaan se on häntä. Keskuspankki. Hän reagoi talouteen ja pyrkii olemaan ennakoitava. Jos inflaatio ja talous kuumenevat, niin kas kummaa, ohjauskorko nousee. Se on itse asiassa todella selvää. Osakkeethan ovat pitkän aikavälin omaisuusluokka, joten niihin vaikuttavat enemmän pitkät korot, ja niitä taas ohjaa talous. Ei keskuspankki. Vaikka totta kai keskuspankki lyhyellä aikavälillä pystyy vaikuttamaan talouden meininkiin just nimenomaan sitä omaa ohjauskorkoa nostamalla. Eli se on vähän niin kuin auton kaasu ja jarru, että välillä voi yrittää vähän jarruttaa ja välillä kaasuttaa. Mutta osakkeet ovat pitkän aikavälin omaisuusluokka, joten jos katsotte korkoja, niin mä katsoisin enemmänkin noita valtioiden pitkien velkakirjojen korkoja. Niistä kohta lisää.

02:40Me ei pystytä mittaamaan inflaatiota tarkasti, kuten vaikka pääjohtaja Warsh on tuonut viimeaikaisissa puheissaan sitä hyvin ilmi. Saati sitten talouttakaan. BKT-luvuthan korjautuvat vielä vuosiin niiden ensijulkaisun jälkeen, niin onko itse se joku 25 korkopisteen muutos ohjauskorossa edes mikään dramaattinen juttu? Eli keskuspankin toimet ovat toki tärkeitä, mutta ei pidä mennä niiden merkitystä liioittelemaan. Talouden vahvuus oikeuttaa korkeamman korkotason markkinalla, oikeuttaa periaatteessa korkeamman tuon keskuspankin ohjauskoron, mitä voidaan politiikalla säätää, rahapolitiikalla siis, mistä päättää ainakin toistaiseksi keskuspankki, vaikka tässähän on ehkä ollut viime aikoina vähän sellaista painetta pistää Fed takaisin valtiovarainministeriön tossun alle. Mutta se on eri keskusteluaihe, mitä on käsitelty aiemmin muissa varteissa.

03:20Mutta jos puhutaan noista markkinakoroista, joita katsoisin mieluummin osakkeiden yhteydessä, ne ovat kuitenkin vielä isompi omaisuusluokka, nuo korot, kuin osakkeet. Ja tavallaan markkinakorot ovat semmoinen painovoima, joka vaikuttaa siihen, kuinka paljon sijoittajat vaativat korvausta osakkeista otetusta riskistä. Ja tosiaan, kuten monissa varteissa huomauttanut, niin vaikkapa Yhdysvaltain 10-vuotinen korko on itse asiassa aika kiltisti. Seilaa yleensä talouskasvun vauhtia ja odotetun talouskasvun vauhtia. Tällä hetkellä tilanne Yhdysvaltain taloudessa on se, että nimellinen BKT:n kasvu on itse asiassa kiihtymään päin. Se on tällä hetkellä noin 6 %. Eli siis talous kasvaa hirveällä vauhdilla osin ihan hyvin, kiitos noiden esimerkiksi tekoälyinvestointien. Ja jos tuo talouskasvu jatkaa kiihtymistään kuten viime aikoina on käynyt, niin painetta esimerkiksi. Juuri 10-vuotisella korolla, joka on leijunut paljon uutisissa sen takia, että se on saavuttanut noin 5 prosentin tason, on todellakin itse asiassa painetta pikemminkin nousta ylöspäin. Mutta ainakin toistaiseksi se reflektoi sitä vahvempaa taloutta, eikä välttämättä itsessään ole osakkeille paha asia.

04:19Yksi teema, mistä on myös paljon puhuttu, on että sijoittajat eivät enää halua lainata Yhdysvalloille. Mäkin sanoin jossain vartissa, että sijoittajat ovat vähän nihkeämpiä, ja mun mielestä se on ehkä itse asiassa vähän parempi ilmaisu, koska nihkeä ei tarkoita sitä, etteikö kuitenkin lainaisi. Koska jos te katsotte niitä huutokauppoja missä noita kaupataan, niin kyllä se sijoittajakysyntä edelleen piisaa Yhdysvalloille. Ja tässä on vähän teoreettisempi käppyrä. Selitän tämän hyvin pintapuolisesti, mutta voidaan periaatteessa eri metodein erotella noista koroista se osuus, mikä on ihan puhdasta riskilisää. Esimerkiksi hyvin kansankielisesti laitettuna niin, että mietitään teoriassa, että sijoittajahan voisi sijoittaa vaikka kolmen kuukauden mittaisiin Yhdysvaltain Billseihin, ja sitten hän vain rullaisi niitä. Sijoittamalla ne rahat uuteen kolmen kuukauden Billsiin seuraavat 10 vuotta. Mikä tavallaan on noissa korkoeroissa tai riskilisäero suhteessa siihen, että lämäisi rahaa vaan yksinkertaisesti kymmenvuotiseen korkoon. Koska jos sä lainaat jollekin 10 vuodeksi rahaa, niin onhan se totta kai riskisempää kuin lainata jollekin rahaa kolmeksi kuukaudeksi aina uudelleen kolmen kuukauden välein. No näistä nyt voidaan suunnilleen haarukoida, mikä se riskilisä on. Olisikohan se, pyörii itse tällä hetkellä noin prosentin luokassa. Se on noussut toki nollasta sinne muutamassa vuodessa. Sinänsä häkellyttävä nousu, mutta jos katsoo tätä pidemmän aikavälin 35 vuoden historiaa, niin tämä nykyinen prosentin riskilisätaso tai term premion taso, näin hienosti ilmaistuna, ei ole itse lähimainkaan samalla tasolla missä se oli vaikka 2000-luvun alkupuolella tai vielä tuossa ysärillä. Eli kyllä sijoittajat ehkä hermoilevat vähän enemmän. Se olisi ehkä oikeampi muotoilu, mutta kyse ei missään nimessä ole siitä korkojen nousussa, että sijoittajia överisti huolestuttaisi Yhdysvaltain velkaantuminen vielä. Eihän kukaan siis tiedä sitä pistettä, missä alkaa oikeasti huolestuttaa, mutta toistaiseksi siihen pisteeseen ollaan ehkä vasta matkalla, mutta siinä pisteessä ei suinkaan olla vielä perillä.

05:57On hyvä myös muistuttaa, että rahaolothan ovat tosi löysiä, eli vaikka korot nousevat, niin eiväthän korot ole ainoa asia mikä vaikuttaa ihmisten lainaushimoon. Tässä näkyy rahoitusoloarvio Yhdysvalloissa Bloombergin toimesta. Tuo indeksi, aina kun se on yli nollan, niin rahoitusolot ovat pikemminkin löysät kuin kireät. Ja itse asiassa tällä hetkellä nuo ovat lähes historiallisen löysät. Rahoitusolojen indeksejä on useanlaisia. Ne yleensä yhdistelevät dataa osakemarkkinasta, credit spreadeistä, velkakirjamarkkinasta ynnä muusta. Ja ne kuvaavat sitä, kuinka helposti on saatavilla rahoitusta yhtiöille. Tällä hetkellä esimerkiksi tekoäly. Investointeihin rahaa riittää ihan roppakaupalla pankeilta ja sijoittajilta lainaamiseen, eli raha on tosi löysässä, vaikka korkotaso olisikin korkeampi. Kuten mietitte, korkeasta absoluuttisesti vähän korkeammasta korkotasosta ja tavallaan suomalaisittain intuitiivisesti ajattelisi vähän kuin euriborkorkojen kautta, että korkeat euriborit tappavat himon lainata, niin täytyy muistaa kuitenkin se, että maailmassa on tällä hetkellä noin 350 000 dollaria velkaa. Ja jos vaikka oletetaan, että keskipituus sillä velalla tai maturiteetti on viisi vuotta, niin se tarkoittaisi, että joka vuosi pitää ihan sama mikä korkotaso on uusia 70 000 dollaria eli 70 biljoonan dollarin edestä niitä lainoja. Ihan sama mikä korkotaso. Eli tässä mielessä maailma ei ole välttis enää niin herkkä koroille kuin aiemmin, koska me ollaan enemmän taloudessa, missä uudelleenrahoitetaan vanhaa lainaa jatkuvasti ennemmin kuin että nostettaisiin varsinaisesti uutta lainaa vaikka investointeihin ja siihen tulevaisuuden kasvuun. Eli absoluuttinen korkotaso itsessään ei välttämättä kerro vielä mitään kireydestä, vaan siitä kertovat sitten nämä muut. Likviditeettiä, rahaoloja mittaavat mittarit, ja ne ovat tosiaan nyt löysiä. Eli jos haluaa koroista kiristävää voimaa talouteen, niin ne todellakin saavat sekä markkinalla että sitten Fedin ohjauskoron voimalla nousta.

07:32Muutama sananen vielä näistä viime aikojen tekoälyhuolista. Markkinoilla on näkynyt vähän sellaista ryppyisyyttä muun muassa puolijohdeosakkeissa, koska nämä suuret kärkilaboratoriot, frontier-labsit, OpenAI ja Anthropic ovat vaatineet alalle enemmän sääntelyä. Pelkona on tekoälykehityksen karkaaminen ihmisten käsistä itse itseään kehittävien mallien myötä. Kuten vaikka tuossa kesällä nähtiin eräs hakkerointitapaus agenttien toimesta. Minun on vaikea kommentoida tuohon sinänsä enempää, koska me ei nähdä mitä nuo laboratoriot näkevät, mitä siellä sisällä tapahtuu, joten tähän vain muutama yleinen kommentti. Ensinnäkin, jos tämmöinen hidastus tulisi tekoälykehitykseen, niin kun puhutaan jo biljoonaluokan investoinneista, niin kyllähän niiden hidastuminen olisi melkoinen töyssy. Esimerkiksi jos puolijohdeosakkeille, varsinkin Nvidialle, joka kas kummaa vastustaa tuommoista sääntelyä, koska niissä on oletuksena sisällä jo semmoinen vuosien, ehkä pidemmänkin ajan investointibuumi, joka pikemminkin pitäisi vain kerätä lisää kierroksia, ei ottaa missään nimessä mitään paussia. Samalla kannattaa muistaa, että sääntelyhän hyödyttää niitä yhtiöitä erityisesti, jotka ovat jo kehityksen kärjessä.

08:36Ja tuossa onkin oikealla ihan hyvä, ehkä vähän tuollainen mustan huumorin meemi, mutta kuitenkin. Tuossa on tuo legendaarisesta elokuvasta "myy minulle tämä kynä", ja sitten Anthropic myy sitä kynää sanomalla: tämä kynä tappaa itse asiassa kaikki. Niin, tuohan on mitä paras tapa luoda sellaista myyttisyyttä oman tuotteen voittamattomuudesta. Kas kummaa, kun Anthropickin on kuitenkin tässä samaan aikaan valmistelemassa muun muassa omaa pörssilistautumistaan. Kaikki sääntely, kuten lupaprosessit, mallien kehityksen hidastaminen, lakimieslegioonat, jotka pläräävät papereita ja aiheuttavat kaikennäköisiä harmaita hiuksia kaikille muillekin. Ja muut toimet, nehän myös blokkaavat kilpailua, koska pienempien haastajien on vaikeampi saada noita frontier-labsien malleja tuollaisessa skenaariossa kiinni. Niillä ei ole välttämättä varaa palkata legioonittain lakimiehiä sinne pläräämään niitä papereita, joten tuossahan käytännössä kilpailu kuihtuisi jonkin verran pois. Monien yritysten ultimaattinen tavoite on kuitenkin lopulta saavuttaa monopoliasema, ja jos ei se onnistu aina parhaalla tuotteella, niin viimeistään suotuisalla sääntelyllä he voivat yrittää sementoida oman johtoasemansa. Taloustieteessä onhan ihan sellainen käsite kuin regulatory capture. Eli siis tavallaan yritetään kaapata niin sanotusti säätelijät, jos pystytään itse vaikuttamaan siihen sääntelyyn omaksi suotuisaksi, niin voidaan sitten sementoida se oma asema. Eli noissa kaikissa on tavallaan tekoälykehityksen jarrutuspuheissa. Niissä voi olla ihan aitoa huolta ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta. Voi olla vaikea sanoa edelleen ulkopuolelta, mutta niissä voi olla myös hyvinkin itsekkäitä intressejä yksinkertaisesti vain blokata kilpailijat pois tästä pelistä ennen kuin tulee liikaa uhkaavaa kilpailua. Sen lisäksi on ehkä hyvin epätodennäköistä ikinä saada Kiinaa tai jotain muita mukaan tämmöiseen sääntelyyn. Siinäkin mielessä tuo kuulostaa vähän hassulta.

10:13Tuohon vielä toinen lähes meemimäinen kuva. Eräs kaverin kollega vinkkasi tuosta X-postauksesta, että jos oikeasti kärkitekoäly-yhtiöiden johtajat uskoisivat pieneenkään mahdollisuuteen siitä, että tekoäly tulisi aiheuttamaan jonkun hirveän katastrofin tai ihmiskunnan suoranaisen tuhon, niin kuin jotkut pelkäävät tällä hetkellä, niin todennäköisesti he keskittäisivät kaiken energian tällä hetkellä sen uhan blokkaamiseen. He tuskin olisivat tällä hetkellä valmistelemassa kaikkien aikojen suurimpia pörssilistautumisia, mitkä vievät johtajilta aina paljon aikaa valmistella. Ainakin minun näkökulmastani ihmiskunnan pelastaminen tuntuisi tärkeämmältä tehtävältä kuin oman pörssilistauksen eteenpäinvieminen. Tai toinen. Dario, Anthropicin toimitusjohtaja, oli juuri esiintymässä tuolla Salesforcen tilaisuudessa, jossa Salesforcen toimitusjohtaja Marc Benioff sanoi, että tervetuloa Dario tosiaan tähän Dreamforce-teamiin. Eli tosiaan siis Anthropicin Claudea ollaan integroimassa noihin Salesforcen sales-toimintoihin. Eli sä tuskin integroit johonkin sales-softaan sun supertekoäly-kielimalleja, jos samaan. Samaan aikaan uskot siihen, että tekoäly tulee disruptoimaan kaiken huomenna ja aiheuttaa maailmanlopun ylihuomenna. Eli siis vaikka totta kai pitää huolet ottaa varmasti vakavasti. Ja kuten aluksi sanoin, on tosi vaikea sanoa ulkoapäin, mikä tilanteen vakavuus on oikeasti. Sen tietävät vain ihmiset noiden laboratorioiden sisällä. Samaan aikaan kun tietysti suhtautuu vähän kriittisesti. Tuommoisilla ihmisillä on myös aika iso intressi luoda tuommoista myyttistä kuvaa, luoda uhkakuvia ja luoda sääntelyä, jotta he pystyvät blokkaamaan kilpailua.

11:34Tämä on hyvä muistutus myös ylipäätään siitä, mitä olen tuonut useissa varteissa, että tiedän, että monia sijoittajia aina kiihottavat tällaiset uudet teknologiset mullistukset, niin samalla tavalla kuin me. Ei ihan vielä tarkalleen tiedetä, mikä taloudellinen vaikutus kielimalleilla oikeastaan lopulta on talouteen. Se tiedetään, että koodarit nopeutuvat, mutta moni muu asiahan on vielä kysymysmerkki. Niin, samalla tavallahan yksi riskihän teknologisen kehityksen alkuarvaamattomuuden lisäksi varsinkin alkumetreillä on yleensä se, miten sääntely tulee kehittymään. Ja viime aikojen sääntelyhermosteluhan on hyvä esimerkki siitä, että jos tuleekin vaikka kovaa sääntelyä ja kehitys hidastuu, niin se voi tarkoittaa monelle yhtiölle melko negatiivistakin.

12:07Markkina ei ainakaan näytä uskovan nopeaan tekoäly- Disruptioon. Viime vuosina on ollut tällainen hauska vastakkainasetteleva teema. Eli siis puolijohdeosakkeet eli ns. rauta, näytönohjaimet, muisti ynnä muut, ne asiat mitkä ovat fyysisinä siellä datakeskuksissa versus nämä ns. aineettomat eli ohjelmistoyhtiöt. Ja kuten monet tietävät, ohjelmistoyhtiöt pannuttivat rajusti alkuvuodesta, koska pelättiin että kielimallit disruptoivat softabisneksen melkein yön yli, ja toisaalta sitten taas nämä kaikki puolijohdeosakkeet nousivat ihan pystysuoraan ylöspäin, koska ajateltiin, että investointibuumilla ei ole mitään rajoja. Mutta itse asiassa kesän jälkeen puolijohdeosakkeet ovat edelleen laskeneet jonkin verran alaspäin, ja mitä tässä on tapahtunut, niin tällä hetkellä esimerkiksi IGV:n ETF, joka sijoittaa maailman suurimpiin ohjelmistoyhtiöihin, muun muassa Microsoftiin ja Palantiriin. Adobeen ynnä muuhun. Niin se lähestyy jälleen kerran kaikkien aikojen huippuaan. Eli jos markkina on sinne päinkään oikeassa, mitä se ei välttis saa aina tietystikään ole, mutta kuitenkin sijoittajat kollektiivisesti kuitenkin suht fiksuja, niin voisi argumentoida, että tällä hetkellä ei pelätä ainakaan mitään välitöntä disruptiota ohjelmistosektoriin.

13:09Yleisesti ottaen kiitos vartin katsomisesta. Toivottavasti antoi sinulle muutamia ajatuksia näihin viime aikojen kehityksiin liittyen. Tässä on viikon toinen meemi. Citizen J -nimimerkiltä. Öljy on 100 dollaria. Sano se. Iran haluaa tehdä diilin ja luokkahurraa. Eli öljyn hintakin on noussut aika paljon. Ja markkinahan luonnollisesti vaikuttaa myös poliitikkojen haluihin jatkaa hassuja kampanjoitaan siellä sun täällä päin maailmaa. Ehkä tuohonkin konfliktiin jossain vaiheessa saadaan jokin ratkaisu. Kiitos vartin katsomisesta, lukekaa analyysit, ettekä pelkkiä osakepoimintoja. Tehkää myös hyviä osakemyyntöjä, jos myyntipakko ilmenee.