00:00Kehittyvien markkinoiden indeksi on edelleen nimeltänsä sama, mutta sen sisältö on tyystin muuttunut. Vuonna 2007 sait Brasilian öljyä, Venäjän kaasua ja kiinalaisia pankkeja. Nyt ostat etupäässä Taiwanin ja Etelä-Korean puolijohteita. Indeksin koostumuksen muuttuminen on hyvin raju. Raaka-aineet ja pankit ovat väistyneet tekoälyn tieltä. Taiwanin paino on liki kolminkertaistunut. Emerging Markets -indeksissä noin 27 %:iin. Etelä-Korea ja Kiina ovat indeksissä noin 20 prosentin painolla, ja Venäjän tarina päättyi Ukrainan hyökkäyssotaan. Sota teki markkinasta ulkomaalaiselle sijoittajalle saavuttamattoman, ja Venäjä sai kaviokuvaa persuksilleen. Kehittyvien markkinoiden indeksistä pian sodan jälkeen käytännössä nollahintaan ns. sijain toimesta.

00:44Tästä graafista nähdään, millä painoarvolla eri maat ovat tällä hetkellä. Emerging Markets -indeksissä. Kuten me huomataan, Brasilian paino on tippunut noin 10 prosenttiyksikköä. Vielä vuonna 2007 Brasilia oli yksi suurimmista kehittyvien markkinoiden maista, mitä tässä indeksissä oli. Intian paino on noussut hieman 20 vuoden aikana, mutta huomionarvoista tässä kuvassa on se, että näiden muiden maiden, jotka eivät ole tässä kuvassa listattuna, niin niiden kokoluokka tässä indeksissä on tippunut noin 14 prosenttiyksikköä. Neljä suurinta maata edustaakin 80 prosenttia kehittyvien markkinoiden indeksistä tänä päivänä, kun vielä 20 vuotta sitten se oli noin 50 prosenttia. Vuonna 2007 kehittyvät markkinat olivat sijoittajan ykkösnimi.

01:25Indeksi tuotti tuona vuonna noin 40 prosenttia, kun S&P 500 jäi 5,5 prosenttiin. Sitten alkoikin menetetty vuosikymmen. Raaka-aineiden supersykli päättyi, Kiinan kasvu hyytyi ja dollari vahvistui vuosina 2011–2024. Kehittyvien markkinoiden indeksi tuotti vain 38 prosenttia, kun samalla ajanjaksolla S&P 500 tuotti yli 500 prosenttia. Se oli Nvidian, Microsoftin ja Applen aikakausi, eli tuottoero on aivan massiivinen tuolla ajanjaksolla. Vuonna 2025 kehittyvien markkinoiden indeksi tuotti noin 34,4 % ja S&P 500 17,9 %. Eli siinä on noin 16 prosenttiyksikön ero, mikä on massiivinen, ja tänä vuonna kehittyvien markkinoiden indeksi on jättänyt S&P 500 -indeksin jälkeensä. Tästä kuvasta me nähdään kehittyvien markkinoiden eli Emerging Marketsin tuottovertailuja suhteessa S&P 500:aan.

02:19Nämä luvut ovat total return -lukuja, jotka sisältävät myös osingot. 20 vuoden aikavälillä. Kehittyvät markkinat ovat voittaneet S&P 500 -indeksin 8 kertaa. Mutta kuitenkin tuottoerot ovat suhteellisen massiiviset, eli Emerging Markets -indeksin keskimääräinen tuotto 20 vuoden aikavälillä on 6,1 % ja S&P 500 -indeksin 11,1 %. Intuitiivisesti nämä tuottoluvut saattavat tuntua matalilta ottaen huomioon, millainen markkina meillä on tässä viimeisen 10 vuoden aikana ollut. Mutta näitä ehkä intuitiivisesti matalampia tuottoja selittää finanssikriisivuosi 2008, kun kehittyvien markkinoiden indeksi puolittui ja S&P 500 laski 37 %. Merkittävimpiä tuottoeroja viimeisten vuosien aikana selittää vuosi 2021, kun S&P 500 tuotti liki 30 % ja kehittyvät markkinat olivat samana vuonna. Miinusmerkkinen tuotto eli 2,2 % miinusta vuonna 2021, ja sen jälkeen huomataan, että S&P 500 on performoinut hyvinkin selkeällä marginaalilla, mutta sitten 25.

03:21Ja 26. Vuosi on tuonut muutoksen tähän, että kehittyvillä markkinoilla on tullut selkeä rebound. Näissä tuotoissa yleensä, kun seuraa sijoituskeskustelua kehittyvistä markkinoista, niin tuntuu, että yksi iso syy miksi ihmiset sijoittavat kehittyville markkinoille on se, että sijoittajat haluavat globaalia hajautusta Yhdysvaltojen ulkopuolelle. Eli sijoittajat haluavat sijoittaa Latinalaiseen Amerikkaan, kehittyvään Aasiaan. Mutta kun katsotaan, mitä tämä kehittyvä markkinaindeksi on syönyt sisällään, niin sijoittaja itse asiassa ei saa enää globaalia hajautusta, koska Taiwanin ja Etelä-Korean paino tässä indeksissä on melkein 50 %. Eli puolet rahoista menee Etelä-Koreaan ja Taiwaniin, jotka eivät välttämättä intuitiivisesti ole kehittyviä markkinoita.

04:01Mutta syy siihen, miksi Taiwan ja Etelä-Korea yleensä lasketaan kehittyviksi markkinoiksi, niin se johtuu valuutasta. Eli esimerkiksi Etelä-Koreassa on pitkään ollut olemassa tällainen Korea discount, eli nämä valuutat eivät ole niin helposti vaihdettavissa, vaikka nämä ovatkin hyvin kehittyneitä valtioita. Mutta silti nämä yhtiöt on perinteisesti laskettu kehittyviin maihin. Sijoittaessa kehittyvien markkinoiden indeksiin sijoittaja ei saa enää hajautusta kehittyviin maihin, vaan kehittyvien markkinoiden indeksit sijoittavat Aasian puolijohdesykliin. Jos omistat esimerkiksi S&P 500 -indeksiä, maailmaindeksiä tai jenkkiteknoja, niin sinulla on jo valmiiksi hyvin korkea paino tässä puolijohdesyklissä. Ja tämä kehittyvien markkinoiden indeksi itse asiassa vain korostaa, se kasvattaa tätä painoa puolijohdesykliin ja ylipäätänsä tähän tekoälyteemaan. Kehittyvien markkinoiden indeksissä on myös hyvin korkea maariski. Koska Taiwanin painoarvo kehittyvien markkinoiden indeksissä on 27 prosenttia, se on hyvin massiivinen ylipaino. tässä indeksissä.

04:59Eli myös geopolitiikka vaikuttaa. Eli mikäli Kiina päättäisi hyökätä Taiwaniin, niin kukaan ei pysty sanomaan, mitä Taiwanin valtiolle tapahtuisi. Mitä Taiwanin osakemarkkinoille tapahtuisi? Mitä Taiwanin yhtiöille tapahtuisi, koska TSMC on 15 %:n painolla tässä indeksissä ja TSMC:llä on aivan massiivinen vaikutus koko maailman talouteen. Koko tähän puolijohdesykliin, koko AI-sykliin. TSMC valmistaa puolijohdesirut. Mitä kaikki nämä isot maksavat? Esimerkiksi Nvidian GPU:t TSMC valmistaa. Nämä kaikki, joilla on TSMC:llä, on hyvin kriittinen rooli koko maailman taloudelle. Kiinan hyökkäyksellä Taiwaniin voisi olla merkittäviä vaikutuksia maailmantalouteen.

05:42S&P 500 -indeksille tämä olisi todennäköisesti taas ihan game over -tilanne koko osakemarkkinoille, koska TSMC on näiden maksuiska yhtiöiden hovihankkija. TSMC on valmistajana puolijohdesiruille. Mutta toisaalta markkinatalous on siitä jännä mekanismi, että markkinatalous kyllä keinot keksii. Eli mikäli TSMC:lle sattuisi tapahtumaan jotakin, niin maailmassa laitettaisiin ihan valtavasti resursseja siihen, että pystyttäisiin valmistamaan itse näitä puolijohdesiruja, jolloin tämä riippuvuus TSMC:stä laskisi. Mutta samaan lauseeseen, jos TSMC:lle tapahtuisi jotakin, olisi sellainen game over -tilanne osakemarkkinoille ainakin lyhyellä aikavälillä ennen kuin muut toimijat saisivat osaamista tai kapasiteettia valmistaa näitä puolijohdesiruja. Toki on hyvä huomioida, että TSMC:llä on myös tehtaita muissakin maissa, eli tämä ei ole pelkkä Taiwan-play, joskin hyvin merkittävässä asemassa. Kehittyvien markkinoiden indeksin 9 suurinta yhtiötä kattaa 37,5 % koko indeksistä. Ja kun me katsotaan tätä listaa, niin huomataan hyvin selkeästi, että nämä puolijohdeyhtiöt jyräävät tällä sektorilla.

06:45Eli TSMC:n paino on 15 %. Samsungilla, tämä muistivalmistaja, 8 %. SK Hynix, toinen eteläkorealainen muistivalmistaja, 5,5 %. Sitten on nämä Kiinan teknojätit Tencent, Alibaba. Näillä on vähän pienempi paino, mutta joskin merkittävässä asemassa. Sitten on Mediatek-yhtiö, joka on kanssa taiwanilainen yhtiö. Tämä liittyy myös puolijohteisiin, kuten myös Delta Electronics. Ja ehkä yksi hauska huomio tässä listassa on se, että China Construction Bank on ainoa pankki 9 suurimman yhtiön listalla, ja tässä kehittyvien markkinoiden indeksissä on melkein 1200 yhtiötä. Eli tämä lista on massiivinen 24:stä maasta, joskin 9 suurinta yhtiötä on 37,5 prosenttia. Taiwan. Etelä-Korea kattaa noin 50 prosenttia tästä indeksistä. Kehittyvien markkinoiden indeksi, kuten myös vaikka S&P 500.

07:34Nämä ovat markkina-arvopainotteisia indeksejä, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että mitä isommaksi yhtiön markkina-arvo nousee, niin sen suurempi paino. Tässä indeksissä on. Eli jos meillä olisi vaikka S&P 500 -indeksi, niin siinä näillä isoimmilla yhtiöillä on varmaan joku 40 prosentin paino top kympillä tällä hetkellä. Mutta jos olisi equal weight -rahasto, niin siinä on S&P 500. Siinä on 500 yhtiötä, joilla on. Jokaisella yhtiöllä on puolen prosenttiyksikön paino siinä indeksissä. Tällä tavalla pystyy taistelemaan vastaan näitä isoja painotuksia tietyissä yhtiöissä. Brasilian paino tässä kehittyvien markkinoiden indeksissä on vajaa 4 %, ja Brasilia on itse asiassa aivan erinomainen esimerkki siitä, miten markkina-arvopainotteinen indeksi toimii. Eli markkina-arvopainotteinen indeksi, eli kaikki ne perusindeksit mitä tulee vaan mieleen, niin ne ostavat niitä yhtiöitä, joiden kurssit nousevat, eli niitä joiden markkina-arvot nousevat, ja niiden yhtiöiden, joiden osakkeet laskevat eli markkina-arvo laskee, niin niiden kokoluokka pienenee näissä indekseissä.

08:32Eli vuonna 2008 sijoittaja omisti hyvin paljon Brasilian öljyä tuolla huipulla, kun Brasilian paino oli noin 13–14 %. Nyt Brasiliaa omistetaan hyvin vähän, se on vajaa 4 %, koska Brasilian osakemarkkinat eivät menneet yhtään mihinkään kahteenkymmeneen vuoteen. Eli käytännössä miten markkina-arvopainotteinen indeksi toimii on siten, että jos me otetaan vaikka jokin leikkimielinen indeksi, jonka markkina-arvo on 100 miljardia euroa, ja sitten yhtiön A markkina-arvo on 1 miljardi, jolloin yksi miljardi sadasta miljardista, niin tämän yhtiön A:n paino tässä indeksissä on 1 %. Sitten tehdään skenaario, missä tämän yhtiön A:n osakekurssi tuplaantuu, eli markkina-arvo tuplaantuu ja kaikkien muiden yhtiöiden arvot pysyvät ennallaan. Eli mitkään muut yhtiöt eivät liiku mihinkään, mutta yhtiön A arvo tuplaantuu. Jolloin tämän yhtiön A paino tässä uudessa indeksissä on siis 2 miljardia jaettuna 101 miljardilla, eli se on vajaa 2 %, noin 1,98 prosenttia. Eli tällä tavalla markkina-arvopainotteinen indeksi toimii, eli se ostaa niitä osakkeita, joiden osakekurssit nousevat. Ja jos osakekurssi laskee, niin sen painoarvo näissä indekseissä tulee alaspäin. Mutta tästä ei kaikki tällä kertaa. Kiitos paljon videon katselusta! Muista tykätä videosta. Kommentoi videon alle, mitä mieltä olit tästä videosta? Sä voit myös ehdottaa mulle tulevien videoiden aiheita. Lukekaa analyysiä. Ehkä hyviä osakepoimintoja.