Yksityisyysasetukset
Inderes käyttää evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaisemman palvelun. Hyväksymällä evästeiden käytön voimme kehittää palvelua entistä paremmin ja pystymme tarjoamaan sinua kiinnostavaa sisältöä.
  • Foorumi
  • Premium
  • Osakemarkkinat
    • PörssiReaaliaikaiset kurssit, indeksit ja markkinakehitys
    • AamukatsausPäivittäinen markkinakatsaus ja yön tärkeimmät tapahtumat
    • PörssikalenteriTulevat tulokset, listautumiset ja yritystapahtumat
    • OsinkokalenteriTulevat ja menneet osingot
  • Yhtiöt
    • YhtiötSelaa ja suodata listattujen yhtiöiden listaa
    • Löydä osakkeitaInspiraatiota seuraavaan sijoitukseesi
    • ListautumisetUudet listautumiset ja tulevat pörssiannit
    • YhtiökokouskutsutYhtiökokousten päivämäärät ja osakkeenomistajatiedot
  • Osaketutkimus
    • AnalyysiAsiantuntijoiden osakeanalyysi ja suositukset
    • ArtikkelitUutiset, näkemykset ja markkinakommentit
    • MallisalkkuInderesin mallisalkku
    • FemmeRohkeutta ja itseluottamusta sijoittamiseen
  • Opi sijoittamisesta
    • AnalyysikouluOpi lukemaan ja ymmärtämään osakeanalyysiä
    • SijoituskouluOppaita ja oppitunteja sijoitusosaamisen kasvattamiseen
    • SalkunhaltijatSijoitustietoa jokaiselle tasolle, ensiaskeleista edistyneisiin salkkustrategioihin.
    • inderesTVVideokeskus osaketutkimukselle, analyysille ja asiantuntijakommenteille
    • TranskriptitTulosjulkistusten ja sijoittajatapaamisten tekstimuotoiset tallenteet
    • OsakevertailuVertaa tunnuslukuja ja kehitystä useiden osakkeiden välillä
    • TuloskausiVertaile EPS-ennusteita toteutuneisiin tuloksiin
    • Sisäpiirin kaupatSeuraa yhtiöiden sisäpiiriläisten osto- ja myyntitoimintaa
    • LyhyeksimyyntiKatso, millä pörssiyhtiöillä on ilmoitettuja lyhyitä positioita
    • Virtuaalinen analyytikkochatEsitä kysymyksiä ja saa tekoälypohjaisia sijoitusnäkemyksiä
    • Korkoa korolle -laskuriLaske, miten säästösi kasvavat korkoa korolle -ilmiön ansiosta.
Sosiaalinen media
  • Inderes Foorumi
  • Youtube
  • Facebook
  • Instagram
  • X (Twitter)
  • Tiktok
  • Linkedin
Yhteystiedot
  • info@inderes.fi
  • +358 10 219 4690
  • Porkkalankatu 5
    00180 Helsinki
Inderes
  • Meistä
  • Tiimi
  • Avoimet työpaikat
  • Inderes sijoituskohteena
  • Palvelut pörssiyhtiöille
Sivusto
  • UKK
  • Q&A
  • Käyttöehdot
  • Tietosuojaseloste
  • Vastuuvapauslauseke

Inderesin vastuuvapauslauseke löytyy täältä. Kunkin Inderesin aktiivisessa seurannassa olevan osakkeen tarkemmat tiedot löytyvät kunkin osakkeen omilta yhtiösivuilta Inderes-sivustolla. © Inderes Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään.

Tiivistelmä
Transkripti
  • Endomines keskittyy kullan tuotantoon ja malminetsintään Suomessa, päätoimipaikka Pampalo sisältää avolouhoksen, maanalaisen kaivoksen ja rikastamon; tammi–kesäkuussa liikevaihto kasvoi 61 % ja oli 34,7 MEUR, käyttökate 14,3 MEUR (kasvua 86 %) ja nettotulos 10,4 MEUR (~30 % liikevaihdosta), operatiivinen kassavirta 11,2 MEUR.
  • Yhtiön malminetsintäohjelma on nyt yhtiön historian laajin: tavoitteena noin 500 000 m kairauskampanja tänä vuonna ja pitkän tähtäimen tavoite 1,5–2,0 miljoonan unssin kultavarannosta sekä vuosituotannoksi 70–100 000 unssia noin vuonna 2030.
  • Eteläinen kultalinja ja volframi–molybdeenihanke etenevät: EU:lta haettu kriittisen projektin status, volframiin saatu 1,51 MEUR rahoituspäätös ja hankkeen investointiarvio noin 200 MEUR; yhtiö ilmoittaa jättävänsä ympäristölup

    Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa videon transkriptin pohjalta. Voit antaa siitä palautetta Inderesin foorumilla. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.

Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.

KV
Kari Vyhtinen
00:00 - 16:22

Tervetuloa tänään. Tänään käydään läpi Endominesin viimeisiä tapahtumia. Endomines on kullan tuotantoon ja kullan malminetsintään keskittyvä yhtiö. Me ollaan hyvin Suomikeskeinen yhtiö. Meidän strategia keskittyy vahvasti Suomeen. Meidän päätoiminnot keskittyvät Suomeen. Me toimimme Karjalan kultalinjalla, mikä on tällainen huomattavan potentiaalinen kultavyöhyke Suomessa. Ilomantsin kupeessa se on vihreäkivivyöhyke, 40 kilometriä pitkä, ja siellä meillä on tuotantopaikka nimeltä Pampalo. Siellä on avolouhos ja maanalainen kaivos ja sitten myöskin tällainen tehdas, missä tuotetaan kultarikastetta.

Sitten me tehdään malminetsintää kahdessa pääpaikassa, pohjoisella kultalinjalla ja eteläisellä kultalinjalla. Eteläinen kultalinja, siellä on. Siellä on myöskin volframia ja molybdeenia, ja tätä aluetta kokonaisuudessaan kultaa, volframia ja molybdeenia. Me luvitamme, että me saamme sen tuotantoon noin vuonna 2030. Alueelle on myös haettu tämä kriittisen projektin status Euroopan unionilta, ja sitä päätöstä tässä odottelemme. Tällaiset vihreäkivivyöhykkeet ovat hyvin merkittäviä kullantuotantoalueita maailmassa. Jos ajattelee maailman suurimpia kullantuotantoalueita Kalkulia Australiassa, Abitibia Kanadassa tai Viiterstrandia esimerkkinä Etelä-Afrikassa, niin kaikki ovat tällaisia vastaavia vihreäkivivyöhykkeitä, hyvin potentiaalisia alueita kullantuotantoon ja malminetsintään.

Me olemme selkeä kasvuyhtiö. Se on se meidän pääasia, että me haluamme kasvattaa yhtiöstä merkittävän kokoisen. Jos katsoo meidän ensimmäistä tammi-kesäkuun pääkohtia, taloudellisia pääkohtia, niin liikevaihto kasvoi 61 prosenttia ja oli 34,7 miljoonaa euroa. Meidän käyttökate kasvoi 86 % ja se oli 14,3 miljoonaa euroa ja 1,2 % liikevaihdosta. Huomioitavaa on, että tuotantosegmentissä se oli yli 56 %. Meidän käyttökateprosentti. Nettotuloskin oli lähes 30 % liikevaihdosta, 10,4 miljoonaa. Ollaan saavutettu merkittävä muutos yhtiön toiminnassa. Meillä oli myös vahva operatiivinen kassavirta, 11,2 miljoonaa euroa ensimmäisen 6 kk:n aikana.

Se tulee kahdesta pääasiasta. Se tulee siitä, että me kasvatetaan meidän tuotantoa jatkuvasti, ja tietysti myös kullan hinta vaikuttaa tähän. Me ollaan vuodesta 2020 lähtien, jolloin meidän strategia uudistettiin, ja strategian suurin uudistus oli se, että me keskitytään Suomeen ja keskitytään siihen, että kasvatamme tuotantoa ja teemme aktiivista malminetsintää, niin ollaan hyvin menestyksekkäästi nostettu meidän tuotantovolyymi, ja joka vuosi se on lähes tuplaantunut siitä hetkestä. Ja jos ajattelee tätä ensimmäistä kuutta kuukautta tänä vuonna, niin se kasvoi noin 9,7 % verrattuna vertailukauteen ja 24,2 % verrattuna heinä-joulukuun jaksoon edellisestä vuodesta. Viime vuoden syksyllä me ostimme meidän alihankkijan. Ketä teki maanalaista kaivostoimintaa, ja se näkyy siinä loppuvuoden tuotantomäärissä. Silloin kun integraatio oli käynnissä, mutta nyt toisaalta se on näkynyt siinä, että toiminta on meidän omissa käsissä ja tuotanto on sujunut todella hyvin.

Kultamarkkina on hyvin mielenkiintoisessa vaiheessa. Kullan hintahan on ollut. Hintakehitys on ollut hyvin nouseva. Jos katsoo vuodesta 24 lähtien, niin se on noussut hyvin huomattavasti. Alkuvuonna kun alkoi tämä Iranin sota, niin silloin kullan hinta laski ja se. Se johtui siitä, että nämä korkonäkymät muuttuivat radikaalisti. Oli ennusteet, että korot tulevat laskemaan, ja sitten johtuen inflaatiosta tämä muuttui siihen, että näin ei tapahtuisi. Nyt kullan hinta on taas tasaantunut. Se kävi tuossa jo 4:ssä 000 dollarissa per unssia heinäkuussa, mutta nyt ollaan tasolla 4 304 1400.

Näkymä on hyvin vahva, ja se johtuu lähinnä Yhdysvaltojen taloustilanteesta, valtavasta velkamäärästä, korkeista koroista, mitä sille velalle maksetaan, ja toisaalta tekoäly- ja datakeskusinvestoinnit. Investoi hyvin vahvasti Yhdysvaltoihin, Yhdysvaltoihin, ja sitä kautta nähdään, että tämän velan rahoittaminen on tulevaisuudessakin kallista. Keskuspankit ostavat hyvin vahvasti kultaa, Kiina etunenässä. Myös Puola on ostanut hyvin paljon, ja tämän keskuspankkien ostojen odotetaan jatkuvan. Ja sekin johtuu siitä, että nähdään, että monet maat haluavat irtautua Yhdysvaltain dollaririippuvuudesta ja siihen kulta on hyvinkin toimiva turvasatama. Kullan hinta. Tässä tammi-kesäkuussa se oli 4 1697 dollaria per unssi, ja nyt tällä hetkellä tosissaan ollaan siellä 4 304 1400 dollaria unssi eli lähellä sitä tasoa, mikä se oli alkuvuonna. Keskiarvona.

Meillä oli hyvin paljon muitakin merkittäviä tapahtumia alkuvuonna. Jos ajattelee pelkästään tuotantoa ja taloudellista menestystä. Mutta meillä oli muita kehitysaskeleita. Meillä oli erinomaisia kairaustuloksia. Meillähän se strategia perustuu siihen, että me tuotetaan kultaa. Mistä me saadaan kassavirtaa? Mikä me sijoitetaan malminetsintään, että kasvatetaan meidän kultavarantoja ja sitä kautta tehdään yhtiöstä suurempi. Meillä oli loistavia tuloksia, ja erityisesti nämä Ukko-esiintymän tulokset nousivat sieltä esille. Me saimme EU:lta ja valtiolta rahoituspäätöksen 1,51 miljoonaan euroon koskien meidän volframin kehityshanketta täällä eteläisellä kultalinjalla, mitä myöskin luvitamme.

Sitten me jälleenrahoitimme meidän rahoituspaketin. Meillä oli 12 milj. euron rahoituspaketti. Meidän jälleenrahoitimme sen 21 miljoonaan. Tästä se idea on se, että se tuo meille turvaa ja mahdollisuuksia tulevaisuuden kasvuun. Että meillähän on kassavirta kuitenkin hyvinkin vahvasti positiivinen operatiivinen kassavirta, ja tämä tuo sen joustavuuden ja turvan tulevaisuuteen. Jälleenrahoitus tehtiin myös sen takia, että saatiin paljon paremmat ehdot kuin ne olivat aikaisemmin. Sitten me julkaisimme volframin ja molybdeenin. Tuloksia ajatellen sieltä kultalinjalta eli tältä alueelta, mitä luvitamme, ja ne osoittavat sen, että näitä esiintyy alueella hyvinkin laaja-alaisesti.

Saatoimme loppuun Idahon kolmen kultaesiintymän myynnin. Tämä oli merkittävä asia meille. Meillä oli merkittäviä kuluja Idahossa, ja sen takia tämä on meille iso asia, että se yksinkertaistaa meidän rakennetta myöskin. Sitten me teimme aiesopimuksen itävaltalaisen Wolfram Bergbau und Hütten -yhtiön kanssa, mikä on osa Sandvik-konsernia, ja tämä koskee volframiyhteistyötä. Ja meille se ajatus siinä on, että me saamme teknistä tukea, että varmistamme sen, että meidän volframin tuotteesta tulee kaupallisesti menestyksekäs. Kultainen matka etenee kohti uusia ulottuvuuksia.

Vastuullisuus on meille kaikkein tärkein asia, ja jos ajattelee ympäristöpuolella, siellä kaikkein tärkein asia meille on vesi. Me haluamme sen, että kaivokselta pois lähtevä vesi on puhdasta, yhtä puhdasta tai puhtaampaa kuin luonnonvesiä, ja uskomme siihen, että sellainen kaivostoiminta on se tulevaisuuden kaivostoiminta, mikä edellytetään Suomessa. Suomalaiset rakastavat vettä ja järviä, ja se on äärimmäisen tärkeä asia, että luonnosta pidetään huolta. Meillä on myös ilmastopuolella tavoite fossiilivapaa kullan tuotanto 2035 mennessä. Alkuvuoden aikana meidän päästöt pienenivät 70 %. Hyvin merkittävä päästöpienennys per unssi. Ja sitten kolmas. Kolmas tärkeä asia on biodiversiteetti. Luonnon monimuotoisuus. Tehdään jatkuvaa ennallistamista. Ollaan selvillä luontoarvoista ja vaalitaan luontoarvoja alueella, missä toimitaan.

Henkilöstö on se kaiken ydin. Me halutaan, että meillä on turvallinen ja miellyttävä työpaikka. Saimme alkuvuonna Suomen innostavimmat työpaikat -tunnustuksen johtuen korkeasta työtyytyväisyydestä, ja olen siitä hyvin tyytyväinen, että ihmiset tykkäävät olla meillä töissä, ja tämä tämän tunnustuksen kautta myös tuli esille. Yhteisö. Me tehdään paljon töitä paikallisen yhteisön kanssa meillä. Meillä oli juuri avoimet ovet, missä ihmiset pääsevät tutustumaan kaivokseen ja näkevät, miten asioita tehdään. Pidetään paljon tupailtoja ja tiedotustilaisuuksia paikallisesti, ja käydään läpi yhdessä meidän suunnitelmia ja miten niitä voidaan kehittää ja miten voidaan varmistaa se, että ne suunnitelmat ovat paikalliseen alueeseen sopivia. Sitten hyvä hallinto, eettiset toimintatavat, tehdään asiat oikein, tehdään mitä sanotaan ja toimitaan eettisesti oikein.

Malminetsinnässä me aloitimme malminetsinnän vuonna 23. Se on ollut hyvin menestyksekästä noin kolmessa vuodessa. Meidän kultavarannot eli se määrä kultaa, mikä tiedetään, että maassa on, niin se on yli kolminkertaistunut. Huomioitavaa tässä on se, että me kolmena vuonna kairasimme yhteensä 52 500 metriä, eli kairausten kautta nämä varannot kasvavat nyt tänä vuonna. Meidän suunnitelma on kairata tänä vuonna yhdessä vuodessa 500000, lähes yhtä paljon kuin kolmena vuonna on tehty yhteensä näinä kolmena vuonna. Aikaisemmin saimme tosissaan varannot kolminkertaistettua. Malminetsintä eli kairaukset kohdistuu kahdelle alueelle. Ne kohdistuvat pääasiassa eteläiseen kultalinjaan, mitä me luvitetaan tuotantoon, mutta sitten myös pohjoiseen kultalinjaan. Siellä on myös merkittävää potentiaalia.

Erityisesti tämä Ukkoesiintymä on ollut se, mikä on ollut hyvin merkityksekäs. Se, että tämä oli esiintymä, mikä löytyi viime vuonna, ja mikä tekee tästä poikkeuksellisen, on se asia, että tämä on kultaesiintymä, missä kulta esiintyy rautamuodostelman yhteydessä. Mikä siinä on poikkeuksellista, on se, että rautamuodostelma näkyy tällaisissa vaikka drone-mittauksissa. Jos droneja lennätetään alueella, niin se näkyy. Ja tässä karttakuvassa on vähän kuvattu sitä, että miten se rauta näkyy tällaisissa. Sähkönjohtavuus- tai magneettisuusmittauksissa. Ja nyt me, koska me olemme löytäneet kultaa tässä hyvin merkittäviä pitoisuuksia tuolla pohjoisosassa, niin nyt me seuraamme tätä rautamuodostelmaa etelään ja vahvistamme, että siellä muuallakin on kultaa. Me olemme tehneet tutkimuksia jo näihin muihin alueisiin ja ollaan neljässä muussakin alueessa löydetty kultapitoisuuksia, että tällä hetkellä se tavoite on, että nämä kaksi pohjoisinta yhdistetään, ja se tekee jo tästä esiintymästä niin merkittävän kokoisen.

Pitoisuudet sinänsä ovat olleet huomattavia. Ehkä nämä ovat aina pikkasen hankalia asioita siinä mielessä, että mikä on paljon, mikä vähän. Mutta tässä se merkittävä asia on, että nämä ovat hyvin pitkiä. 50 metriä kaksi grammaa kultaa, vaikka se on hyvin pitkä alue, missä kultaa esiintyy systemaattisesti, ja sitten toisaalta pitoisuudet ovat korkeita. Avolouhinnassa kannattavana voidaan pitää sellaista 0,7 grammaa tonnissa, ja sitten maanalaisessa se on siellä 1 puolentoista gramman välissä, niin hyvinkin merkittäviä pitoisuuksia lähellä pintaa.

Strategiaa. Jos kertaa meidän pitkän tähtäimen tavoitteet, on puolentoista 2 miljoonan unssin kultavarantoa, noin kolminkertainen nykytilanteeseen. Vuotuinen kullantuotanto 70 100 000 unssia noin vuonna 2030. Samaan aikaan käynnistetään volframi- ja molybdeenituotantoa. Tämä on, jos verrataan viime vuoden tuotantoa, niin noin viisinkertainen ja fossiilivapaa. Kullantuotanto vuoteen 2035. Ja miten siihen päästään? Niin on jo. Perustuen näihin meidän edellisen kolmen vuoden tutkimuksiin, niin olemme määrittäneet, että kun me teemme noin 10 000 metriä kairauksia, niin meidän kultavarannot kasvavat noin 100 000 unssia. Meidän suunnitelma on, että miten me päästään 620 tuonne puoleentoista kahteen miljoonaan unssiin, on yksinkertaisesti se, että me kairamme noin 120 000 metriä, ja tämän pohjalta onkin nyt tehty sitten yhtiön historian laajin kampanja, tänä vuonna noin 500 000 metriä. Ensi vuonna on tarkoitus jatkaa hyvin merkittävällä kampanjalla.

Myös tämä mahdollistaa sen, että kullantuotanto voi kasvaa, että tämän vuoden ohjeistus on 10 20 prosenttia kasvua. Kasvetaan vakaasti sinne nykyisen tehtaan maksimikapasiteettiin noin 25 000, ja sen jälkeen tämä eteläinen kultalinjan tuotanto. Kun tulee tuotantoon, niin se nostaa sen sinne 70 100 000 unssiin. Sitten meillä on vaihe 2 etelässä ja meillä on myös tämä pohjoinen kultalinja sitten tulevina vuosina sen jälkeen, mitkä nostavat sitä sitten taas uusille tasoille. Meillä tosissaan tämä uusi tuotantolaitos, mitä suunnitellaan. Se on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa nousee sinne lähelle 100 000 unssia ja toisessa vaiheessa jonnekin 150 000 unssin tienoille. Sitä ajankohtaa ei ole määritelty, mutta me luvitamme ja suunnittelemme nämä molemmat vaiheet yhdessä, ja sitten siinä myöskin tulee tämä volframi- ja molybdeenituotanto.

Meidän kehityssuunnitelma on mennyt, tai kehitys on mennyt suunnitelman mukaan. Ja tässä me ensi vuonna jätetään ympäristölupahakemus. Odotetaan päätöstä vuonna 2008 loppuvuonna. Sen jälkeen rakentaminen ja käyttöönotto mahdollisimman nopeasti, ja me luvitamme koko tämän eteläisen kultalinjan, mihin kuuluu tämä Ukkolanvaaran uusi esiintymä, mutta myös kolme muuta esiintymää. Me ollaan arvioitu, että investoinnin suuruus on noin 200 miljoonaa. Mikä silloin tulee ajankohtaiseksi volframin osalta? Niin, hintakehityshän on ollut hyvin positiivinen. Volframin hinta on lähes kymmenkertaistunut hyvin lyhyessä ajassa, ja tätä me ollaan tuomassa myöskin silloin 2030 noin tuotantoon, ja ollaan tehty ensimmäisiä prosessitestejä, mitkä ovat olleet hyvin lupaavia, että pystytään lajittelulla jo nostamaan pitoisuutta yli kolminkertaiseksi. Ja tämä on hyvin merkittävä asia meille kokonaisuutena.

Yhteenvetona viime vuosi oli ennätysvuosi. Tästä vuodesta odotetaan huomattavasti parempaa, ja se tulee siitä, että kullan tuotanto kasvaa sen 10 20 %. Meillä on yhtiön historian suurin malminetsintäprojekti, noin 500 000 metriä. Eteläisen kultalinjan kehityshanke etenee. Seuraavaan vaiheeseen jätetään YVA-selostus alkuvuodesta ja ympäristölupahakemus. Kulta ja volframi siellä keskiössä. USA:ssa meillä on tehostettu rakenne. Kolme esiintymää on siellä divestoitu. Globaalit trendit tukevat hyvin vahvasti kullan markkinahintaa. Ja sitten meidän organisaatio on valmis seuraavaan kasvuluokkaan. Hyvin tyytyväinen siitä, että olemme onnistuneet rekrytoimaan todella kovia osaajia. Endomines-tiimiin, kiitoksia!

S2
Speaker 2
16:24 - 16:53

Kiitos Kari, ja toivotamme tervetulleeksi tänne meidän piinapenkkiin haastatteluun. Ihan mukava sohva sen kyllä pitäisi olla. No niin, ja aloitetaan heti helpolla niin sanotusti. Eli pääset ennustamaan kullan hintaa. Eli kullan hinta on nyt tosiaan pyörinyt siellä noin 4004 1400 dollaria per unssi. Kävi vuoden tuolla alussa paljon korkeammallakin, 50000 dollarissa melkein. Mitä ennustaisit seuraavan puolen vuoden aikana. Mitä kullan hinnassa tapahtuu.

KV
Kari Vyhtinen
16:54 - 18:03

Tämä on mielenkiintoinen asia, että se saa sen mitä huomaa. Tällä hetkellä tietysti paljon juttelee eri tahojen kanssa, ketkä ennustavat kullan hintaa. Niin nyt tällä hetkellä on aika paljon erilaisia ennustuksia, että miten se tulee menemään. Mutta kyllä se päänäkymä on se, että esimerkiksi jos juttelee yhdysvaltalaisten sijoittajien kanssa tai näin poispäin, niin päänäkymä on se, että Yhdysvaltain velan suuri määrä ja ne korkeat kustannukset siihen velkaan liittyen, niin se tulee vaikuttamaan tähän kokonaisuuteen. Ja myöskin se, että koska aikaisemmin jos historiassa menee taaksepäin, niin Kiina ostaa. Eli paljon valtion joukkovelkakirjalainoja, ja Japani on nyt tullut suurin. Mutta mikä se tulevaisuus on, että mä olen kuullut usealta, että nyt he uskovat että on paras aika ikinä sijoittaa kultaan, ja se tulee nimenomaan Yhdysvaltojen kautta, ja tämä globaali epävarmuus ja Trumpin toimet, tullit ja kaikki, mitkä ajavat siihen, että keskuspankit ostavat enemmän ja enemmän kultaa ja irtautuvat Yhdysvaltain dollarista, ja kulta on siihen mainio turvasatama.

S2
Speaker 2
18:03 - 18:07

Eli jos pitäisi heittää joku luku, niin paljonko kulta maksaa puolen vuoden päästä.

KV
Kari Vyhtinen
18:08 - 18:11

Puolen vuoden päästä sanoisin, että se maksaa 50 200.

S3
Speaker 3
18:12 - 18:29

No niin, me soitetaan sulle sitten ja katsotaan, että miten lähelle meni. Muistutan jälleen kerran tässä välissä, että yleisökysymyksiä saa ja kannattaa lähettää. Mä nappaan täältä heti tällaisen nimimerkki Kultaa kolikoiksi, että ikinä arvaa mitä tämä koskee. Voisiko Endomines maksaa tulevaisuudessa osinkoa?

KV
Kari Vyhtinen
18:30 - 18:52

No, Endomines, ihan tässä lähitulevaisuudessa me sijoitetaan kaikki meidän tulovirrat. Niin me sijoitetaan kasvuun. Myöhemmässä vaiheessa, sitten kun me mennään näihin toisenlaisiin kapasiteettilukuihin, niin varmasti sitten me ollaan osinkoyhtiöitä. Mutta tällä hetkellä sanotaan seuraava kaksi vuotta niin hyvin epätodennäköistä.

S3
Speaker 3
18:52 - 18:55

Eli ehkä 30-luvulla. 40-luvulla, 30.

KV
Kari Vyhtinen
18:55 - 18:56

Luvulla varmaan, joo.

S2
Speaker 2
18:57 - 19:29

No kuten sanoit, niin makrotaloudesta löytyy paljon asioita, jotka tukevat kullan hintaa. Yksi mikä ei sitä tue vaan päinvastoin on tämä korkonäkymä, mikä nyt on menossa kiristävämpään suuntaan. Eli korot ovat nousemassa. Me nähtiin eilen Euroopan keskuspankilta koronnosto. Samaa odotetaan USA:n Fediltä ensi viikolla, ja korot kun nousevat, niin sehän yleensä aiheuttaa laskupainetta kullan hintaan ja se aiheuttaa myöskin sitten nousupainetta rahoituksen hintaan, minkä luulisi näkyvän teidän kaltaisella investointeihin valmistuvalla kasvuyhtiöllä. Niin tuleeko tästä tämmöinen vähän kuin tuplaisku tästä korkojen noususta teille tässä mielessä?

KV
Kari Vyhtinen
19:30 - 20:13

No me uskotaan, että jos ajatellaan kullan hintaa, niin nämä ennusteet näkyvät nykyhinnassa etupainotteisesti. Että se on varmaan se syy, minkä takia tässä on kullan hinta tullut pikkasen alas tällä hetkellä, ja kyllähän tuolla Yhdysvalloissa presidentti tekee ainakin kovasti toimia sen eteen, että korkojen nousu olisi maltillista tai tulevaisuudessa nähtäisiin alhaisempia tasoja. Mutta kyllä se varmaan totuus on, että ne korot tulevat olemaan korkealla. Me ollaan yhtiönä, meidän tase on vahva, ja siinä mielessä meidän investoinnit pääasiassa tehdään tulorahoituksella eli operatiivisella kassavirralla. Että siinä mielessä korot eivät vaikuta meihin niin merkittävästi.

S2
Speaker 2
20:14 - 20:36

Täällä Pampalon kaivoksessa. Tuotantokustannukset, jos laskee per kultaunssi, niin ovat nousseet aika merkittävästi tässä vuoden alkupuolella, jos vertaa vuotta aiempaan. Eli noin 23 %:n nousu tuonne noin 1600€:n per unssi, oli tässä alkuvuoden lukemat. Niin mistä tämä tuotantokustannusten tai yksikkökustannusten nousu tuotannossa johtuu?

KV
Kari Vyhtinen
20:37 - 21:20

Se johtuu. Siinä on. Sanotaan, että sähkö oli iso tekijä tänä vuonna vertailukauteen. Taisi olla yli 30 % kalliimpaa erityisesti alkuvuonna. Sitten se yksi iso tekijä on se, että kun kullan hinta on korkeampi, niin silloin kannattaa myös sellaista alhaisemman pitoisuuden kultamalmia louhia. Ja silloin sitten taas kun laskee kustannuksia per unssi, niin sitten se nostaa niitä yksikkökustannuksia. Brunssi. Mutta se on taloudellisesti järkevää, koska meillä on se tilanne vielä, että meillä on siinä meidän tehtaassa vapaata kapasiteettia, niin silloin meidän kannattaa maksimoida sitä määrää, ja tätä kautta me myös sitä alhaisempaa pitoisuutta sitten louhitaan.

S2
Speaker 2
21:21 - 21:24

Odotatteko te, että nämä tuotantokustannukset vielä nousevat loppuvuotta kohti?

KV
Kari Vyhtinen
21:24 - 21:35

No, pitkällä tähtäimellä uskotaan, että ne varmasti tasoittuvat ja laskevat, tässä sanotaan. Tänä vuonna varmaan tällaisella tasolla pysyy.

S3
Speaker 3
21:35 - 21:42

Onko mitään toimenpiteitä, mitä te voitte tehdä sen eteen, että ne laskisivat? Vai onko tämä vähän niin kuin herran hallussa? Ei, kyllä se kyllä siihen.

KV
Kari Vyhtinen
21:42 - 22:09

Pystytään tekemään, että se tietysti. Tietysti me uskomme siihen, että se tulee enemmän sieltä volyymin kautta. Me ollaan. Me ollaan vielä pienessä sellaisessa muutosvaiheessa, koska me ostettiin meidän alihankkija viime vuonna ja sitten me integroitiin heidän työntekijät ja heidän toiminnot meidän toimintoihin, niin me ollaan pienessä sellaisessa muutosvaiheessa. Mutta. Koko ajan on kova työ päällä, että optimoidaan toimintoja ja saadaan tuotantomääriä nostettua, niin kyllä sitä kautta tulee sitä tehokkuutta.

S2
Speaker 2
22:11 - 22:39

Sitten teillä on tämä hyvin kunnianhimoinen kasvusuunnitelma, jota tuossa esittelittekin esityksessä. Ja nyt teillä on kova kairauskampanja siellä. Siellä käynnissä 50000 metriä tänä vuonna on teidän tavoite. Ja teidän on tarkoitus ottaa näitä satelliittikaivoksia. Oli uusia kaivoksia siellä eteläisellä kultalinjalla käyttöön tuossa noin 2030 paikkeilla, ja niitä varten sitten tulee nämä isot investoinnit. Kuvasit, että on noin 200 miljoonaa tämä koko investointipaketti, niin mitä kaikkea siinä käytännössä pitää investoida ja rakentaa ennen kuin näitä uusia kaivoksia saadaan käyttöön?

KV
Kari Vyhtinen
22:39 - 23:02

Kyllä meillä on ajatus rakentaa toinen tehdas. Nyt kun meillä on Pampalossa se tuotantolaitos, niin tehdään sitten toinen sinne lähelle näitä uusia esiintymiä, ja se on se suuri investointi. Tietysti tulee myös infrastruktuuri, ja täytyy teitä ja sähköverkkoa laajentaa ja näin poispäin. Tätä puolta tulee, mutta kyllä se suuri on se tehdas, uusi kullan tuotantolaitos.

S2
Speaker 2
23:02 - 23:17

Minkälainen rahoitussuunnitelma tässä on, että aikaisemminhan teillä on ollut paljon myöskin niin sanotusti sijoittajan taskulle meneviä rahoitusmuotoja eli osakeanteja ja sitten tällaisia vaihtovelkakirjalainoja? Niin minkä tyyppinen rahoitussuunnitelma teillä on tällä kertaa tässä isossa investoinnissa?

KV
Kari Vyhtinen
23:18 - 24:37

Meillä on sitä vaihtoehtoa ja katsotaan. Mutta kyllä meillä se tämän hetken ajatus olisi, että merkittävä osa tulisi olemaan velkarahoitusta, ihan tällainen velkarahoitus. Ja sitten kullassa on aika tyypillistä myös tällaiset streaming-rahoitukset, missä osa siitä tuotantomäärästä voidaan myydä pikkaisen halvemmalla hinnalla ja sitä kautta saadaan etumaksua siihen. Mutta sitten yksi sellainen voi olla pieni, tällainen omaehtoinen rahoituspaketti. Mutta. Yksi merkittävä kanava on volframi ja molybdeeni. Se on hyvin yleistä kaivostoiminnassa, että näistä sivutuotteista muodostuu rahoituskanavia. Eli tavallaan myydään kiinnostava sivutuote teolliselle kumppanille. Ketä sitten maksaa investointeja? Se on se erityisesti volframi. Sehän on äärimmäisen kiinnostavaa, jos ajattelee. Tällä hetkellä Yhdysvallat sijoittaa moniin maihin ulkomaille. Kiinan volframin tuotannosta yli 80 % on Kiinan hallussa maailmanlaajuisesti. Ja Kiinahan tietysti innokkaasti investoisi myös, mutta meillä on se tavoite, että se pysyisi Euroopassa ja parannettaisiin Suomen tilannetta ja Euroopan omavaraisuutta. Kyllä siihen on Euroopan unionissakin kiinnostusta hyvin vahvasti.

S2
Speaker 2
24:37 - 24:47

Miten iso tästä volframista ja molybdeenista yhteensä voi tulla teille? Jos vertaan nyt tähän teidän kullan tuotantoon, niin voiko siitä tulla ihan niin kuin tavallaan merkittävä bisnes sen rinnalla.

KV
Kari Vyhtinen
24:47 - 25:36

Kyllä siitä voi tulla. Joo, se on siis nykyhinnoillahan se näyttäisi todellakin suurelta, että puhutaan yhteensä. Jos ajattelee niitä, niin se voi olla. Jopa aika lähelle sitä. Kullan tuotannon liikevaihtoa. Mutta meidän kaikki, koska me aloitettiin jo nämä tutkimukset aika aikaisin. Silloin hinnat olivat toiset. Meidän kaikki suunnitelmat perustuvat alhaisempiin hintoihin, mutta kyllä se merkittävyys on. Se on. Se on äärimmäisen suuri. Se, että sitä käytetään volframin ja puolustusteollisuudessa. Se on tärkeä raaka-aine sinne ja tietysti muihinkin tällaisiin poranteriin, missä vaaditaan äärimmäistä kovuutta. Sehän on näitä maailman kovimpia aineita, niin kiinnostus siihen on paljon.

S2
Speaker 2
25:37 - 25:54

Olet korostanut, että nämä nykyiset tavoitteet mitä teillä on tässä 23 mennessä, niin ovat vähän välitavoitteita ja sen jälkeen sitten vielä seuraavia askelia edessä. Niin minkä tyyppisiä ne ovat, että missä vaiheessa tai mitä kaikkea tässä on vielä matkan varrella sen jälkeen tulossa ennen kuin ehtii. Niin sanotusti sitten semmoisessa tilassa, mihin olisit tyytyväinen.

KV
Kari Vyhtinen
25:54 - 27:00

No se onkin hyvä, mutta sanotaan näin, että kyllä me nähdään, että me pystytään olemaan paljon suurempi kuin nämä meidän tavoitteet tässäkään vaiheessa. Vuonna 2030 se kullantuotanto on siinä mielessä erilainen liiketoiminta, että koska kaiken saa myytyä. Se ei jää siitä myymisestä kiinni, että jos ajattelee vaikka montaa teollisuudenalaa, niin sun täytyy myydä sun tuote. Kullasta saa kaiken myytyä, että se on kaikki siitä kiinni, että sitä kultaa on alueella ja sä saat sen tuotantoon. Ja me ollaan kyllä hyvin luottavaisin mielin, että sitä kultaa on siellä alueella. Että se on meidän projekteista kiinni, että me viedään niitä tuotantoon. Ne seuraavat askeleet tulevat olemaan helpompia. Koska nyt jos ajattelee, että silloin vuonna 2324 kun alettiin luvittamaan vaikka tätä meidän seuraavaa laajennusta, niin lähdettiin tyhjästä. Nythän me pystytään aloittamaan jo seuraava ennen kuin tämä tulee valmiiksi, että tavallaan tulee nopeammissa jaksoissa siellä. Ja kyllä mä näkisin, että se mahdollisuus on vielä noista meidän strategisista tavoitteista moninkertaistaa.

S3
Speaker 3
27:02 - 27:08

Tällainen kysymys, että mikä tekee kullasta houkuttelevamman kohteen kaivaa versus hopea.

KV
Kari Vyhtinen
27:10 - 27:53

Kullasta on niitä sellaisia erityiselementtejä, että jos ajattelee, että kullassa on se, se on kiva. Se, että siinä on tämä turvasatamaluonne, että se on hyvin vakaa. Että jos katsoo pidemmällä aikavälillä, niin ei ole sellaisia romahduksia eikä niin suuria heiluntoja, vaikka sitä on vähän lisääntynyt. Nyt kun on enemmän sijoituskultaa, niin volatiliteetti on vähän lisääntynyt. Mutta kulta on tosi kiinnostava, ja siinä on se kiinnostava. Tällaisena kaivosihmisenä. Niin se kiinnostavuus on se, että sitä voi olla niin paljon joissain paikoissa ja vieressä vähän, ja se on sellaista tosi mielenkiintoista. Vähän niin kuin aarteenetsintää, kun sitä etsitään tuolla Ilomantsin kulmilla. Se on tosi mielenkiintoista.

S3
Speaker 3
27:53 - 28:05

Miten toi kun tosiaan sijoituskulta on lisääntynyt ja tuo loppukäyttö on vähän muuttunut, että se ei välttämättä menekään enää vaikka koruihin niin paljon, niin miten paljon se volatiliteetti voi nykyisestä vielä lisääntyä.

KV
Kari Vyhtinen
28:06 - 28:51

Tällä hetkellä se taitaa olla siis, aikaisemmin oli. Koruihin meni noin puolet, nyt tällä hetkellä se taitaa olla noin kolmasosa, ja sijoituskullan osuus on suurentunut. Mutta sitten toisaalta nämä keskuspankkien ostot, nehän ovat suurentuneet, ja sehän on se stabiili, että kyllä se voi jonkin verran lisääntyä. Mutta se on se. On hyvin mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuu tuolla keskuspankkipuolella. Kiina. Tässähän on nyt semmoista. Yleinen käsitys on, että esimerkiksi kun Kiina raportoi nämä viralliset ostoluvut, paljon ostaa kultaa, niin ne eivät ole totta, vaan ne ostavat todellisuudessa paljon enemmän. Siihen on hyvin paljon viitteitä, että näin tapahtuu, ja useat merkittävät pankit esimerkiksi sanovat näin, että todellisuudessa ne ostavat paljon enemmän.

S2
Speaker 2
28:51 - 29:00

Hyvin nopea vielä loppuun. Teidän osakekurssi on noussut tosi vahvasti viime vuosina. Miten pitkä sijoitushorisontti tällä hetkellä kannattaa olla, jos teihin lähtee sijoittamaan?

KV
Kari Vyhtinen
29:02 - 29:42

No mehän ollaan yhtiö, missä tapahtuu koko ajan paljon, ja lyhyelläkin tähtäimellä tapahtuu paljon. Ja sitten itse kun seuraan paljon kultayhtiöitä, niin jos ajattelee yhtiöiden arvostusta, niin se on tosi mielenkiintoista, jos katsoo kultayhtiöitä. Ja sitten kun lähestytään näitä tuotannon laajennuksia, että mitä yhtiön arvostuksille käy, että niitä on. Niitä on mielenkiintoista katsoa, mutta kyllä meille käy monenlaiset sijoitushorisontit, että me ollaan kuitenkin yhtiö, missä. Jos katsoo vaikka tätä alkuvuotta, niin me ollaan äärimmäisen paljon saatu aikaan ja suunnitelmat edenneet. Ja tietysti ne suuret tavoitteet ovat siellä 2003. Mutta kyllä mä uskon, että se näkyy aikaisemmin. Kari Vyhtinen.

S2
Speaker 2
29:42 - 29:43

Kiitos haastattelusta.

KV
Kari Vyhtinen
29:43 - 29:44

Kiitos paljon.

Endomines sijoituskohteena | Pörssisijoittajan viikko 11.9.2026

PAMPALO11.09.2026 klo 13.13
Inderes
Keskustele

Toimitusjohtaja Kari Vyhtinen kertoo Endominesista sijoituskohteena.

 

Pysy ajan tasalla
Osavuosikatsaukset ja tilinpäätökset

Tulevia webcasteja

Viimeisimmät videot

Outokumpu sijoituskohteena | Pörssisijoittajan viikko 11.9.2026
LIVE
11.09.2026 klo 13.41 Outokumpu
Endomines sijoituskohteena | Pörssisijoittajan viikko 11.9.2026
LIVE
11.09.2026 klo 13.13 Endomines Finland
Metsä Board sijoituskohteena | Pörssisijoittajan viikko 11.9.2026
11.09.2026 klo 12.04 Metsä Board
Enersense sijoituskohteena | Pörssisijoittajan viikko 11.9.2026
11.09.2026 klo 11.41 Enersense International
Harvia sijoituskohteena | Pörssisijoittajan viikko 10.9.2026
10.09.2026 klo 18.26 Harvia
Näytä kaikki videot