Hei ja tervetuloa jälleen Raharadion pariin! Äänessä Mikael. Täällä mukana myös Marianne. Moikka Marianne!

Moikka Mikael.

Tehdään taas Raharadiota. Mahtavaa, että olet päässyt mukaan kuuntelemaan. Marianne, mitä kuuluu? Kesä pikkuhiljaa oli lähentymässä, ja nyt se kesä on jo virallisesti alkanut. Niin mitkä fiilikset?

No kyllähän tässä vähän odottaa, että sinne kesälaitumille niin sanotusti pääsee, että on tuo hienoa, että on lämmintä ja aurinko paistaa ja pääsee uimaan ja kaikkea, niin ihan silleen odottavilla fiiliksillä.

Jep, se on just näin, ja kesä myöskin. Pikkuhiljaa kun jengillä alkaa lomiakin jossain kohtaa tulla ja erilaisia reissuja, niin ainakin aiheita mitä meillä on tänään, niin mietitään vähän tota sijoitussalkkuakin. Kesälomafiiliksellä. Että mitä tää kesä nyt sijoittajalle tarkoittaa, niin haluatko alustaa aihetta?

Joo, tätä itse asiassa aloin pohtia, tätä kesäsalkkua, kun yksi taloustoimittaja soitti mulle ja kysyi, että no että mites nyt sitten tarvitsee valmistautua tähän kesän tuloon salkun kannalta. Ja sitten mä aloin oikein miettiä, että niin, että tarvitseeko kesän tuloon valmistautua ylipäänsä salkkumielessä. Ja mulla on itselläni ollut, tai mihin olen pyrkinyt aina kesälomalla, on se, että mullahan on tämmöinen hyvin tämmöinen kasariajatus, että mulla on sellainen nokialainen. Tiedätkö, se vanha simpukkapuhelin, että mä siirtyisin siihen, sulkisin kaikki sovellukset, samalla sulkisin mun salkun kesäksi.

Kuulostaa aika hyvältä, mutta vaikeasti toteutettavalta.

Joo kyllä, kyllä tässä on pitänyt vähän tehdä tämmöistä alustaa. Tämmöisiä alustavia toimenpiteitä, mutta kyllä mä toivoisin, että pystyisi vähän silleen ottamaan lunkimmin ja miettimään myös sen oman salkun kannalta sitä, että jos ajattelee, että suomalaisten kesäloma on about kuukauden verran, voi olla pätkissäkin, niin eihän se nyt pitäisi olla sellainen aika, että sun salkussa pitäisi olla päällä hirveä paniikki. Hirveä paniikki.

Jep, ja varsinkin jos puhutaan, että sijoittajalla on salkussa myös rahastoja ja muuta, eikä vain semmoinen todella keskittynyt muutaman osakkeen salkku, niin voisi ajatella, että se maailma ei ehdi ihan muutamassa viikossa välttämättä kääntyä päälaelleen. Toki ei sitä koskaan tiedä, mutta niinpä.

No tietenkin siis tähän liittyy tietenkin se, millainen sinun sijoitusstrategiasi on. Että jos sä olet henkeen ja vereen momentum-sijoittaja ja sun salkku on tällä hetkellä täynnä tekoälyfirmoja.

Sieltä löytyy Micronia ja sieltä löytyy Nvidiaa ja AMD:tä, mitä tahansa.

Jep, niin siinä vaiheessa ehkä se salkkuun vilkaisu, niin siihen voi olla aihetta, koska nythän eletään tällaisia aika hermostuneita aikoja, ja nuo liikkeet markkinoillakin voi olla aika isoja.

Se on just näin. Ehkä tavallaan. Mitenköhän sen sanoisi? Ehkä semmoista pientä rentoutumista sijoittaja voi hakea siitä, että ei tarvitse seurata niitä päivänpolttavia aiheita ja kaikkea erilaista dataa, vaan ehkä keskittyä sitten, jos sieltä tulee jotain sen tavallisen uutiskynnyksen vielä ylittävää isompaa uutista, niin tarttua sitten ja seurata niitä. Mutta. Antaa vähän tilaa itselleen myöskin tehdä muita asioita, ehkä jopa sivistää itseään kirjaa lukemalla.

Joo, ja mun mielestä kesä on myös hyvää, otollista aikaa siihen, että just lukee kirjallisuutta ja miettii sellaisia pitkän aikavälin asioita. Niin kuin siellä omassa taloudessaan ja omissa sijoituksissaan. Että kyllä mä ainakin hyvin usein sorrun siihen, että kun työ on pitkälti sellaista päivänpolttavien asioiden seuraamista, niin johan kaipaa sellaista, että pystyy miettimään sitä isoa kuvaa. Ja että onko? Onko mun sijoitukset nyt semmoisia, mitä mä olen ajatellut, ja mikä se mun strategia oikein on, tai sitten ei. Ei tarvitse miettiä myöskään mitään, voi ihan vaan relata.

Just näin. Joo, semmoisen ison kuvan katsominen ja tavallaan pois siitä kvartaaliajattelusta. Ja kesä on loistava aika sille, että voi vähän laajentaa sitä perspektiiviä ja ottaa uusia näkökulmia. Ja joo, ja näin.

Joo, ja tolstoilainen viisaushan on, että kaksi mahtavinta soturia ovat kärsivällisyys ja aika, niin ehkä tämä sopii myös siihen kesäsalkkuun, että sellaista pitkäjänteisyyttä kannattaa miettiä lomallakin.

Se on just näin, ja muutenkin kesäaikaan pörssissä tuppaa vaihto vähenemään jonkin verran, niin toki toiseen suuntaan voisi ajatella, että se voi luoda myös ihan houkuttelevia ostopaikkoja tietyissä kohteissa, jos markkina on vähän epätehokkaampi. Mutta toisaalta jos haluaa ottaa sen kerrankin itselleen rauhallisempana aikana ja valmistautua taas henkisesti seuraavaan tuloskauteen ja syksyn rientoihin, niin se on hyvä aika kyllä rentoutua.

Joo, mutta viitaten meidän edelliseen jaksoon, niin kannattaa varmaan pistää myös tietyt hälytykset päälle. Eli mikäs se Mikael olikaan tämä VIX-indeksin taso, milloin kannattaa reagoida?

Joo kyllä, apua, nyt kannattaa kyllä kuulijankin mennä katsomaan, mitä mä silloin höpisin. Viime kerralla, siitä on taas hetki aikaa, mutta nythän me ollaan. Muistaakseni viimeksi kun katsoin, niin pari viikkoa sitten oltiin aika seesteisissä luvuissa, jossain 15 kieppeillä. Nyt ollaan siitä pikkusen noustu, 30+. Mitä mä silloin jauhoin, että silloin saattaa olla niitä, joo, niitä niin sanotusti, rupeaa VIXikin heräämään, ja sitä myötä kun se nousee, siitä vielä enemmän tulee niitä piikkejä, niin ne voi olla niitä hyviä dippipaikkoja ostaa, jos paniikkia tulee. Mutta tosiaan nyt on ollut paljon seesteisempää kyllä viime aikoina. Toki se on aika paljon nähty siinä, että sijoittajat on olleet hurmiossa ja osakkeet on menneet aika lailla koilliseen päin. Ehkä se myös kuvastaa sitä, että VIX, kun se on ollut riittävän alhaalla, niin sitten jossain kohtaa voi joku uusi yllätyskin tulla ja vähän rikkoa tätä fiilistä.

Joo, ei ole hirveästi kyllä sellaista varsinaista pelkoa näkynyt markkinoilla, mutta se on ainakin sellainen, mihin olen itse laittanut kurssihälytyksen, VIX-indeksiin.

Eli sitä voi sitten, hyvä. Joo jep. Vähän tuosta kesäsuunnitelmista myös. Niin, miten sä olet aikaisemmin tehnyt? Onko sulla tavallaan aina kesällä joku tietynlainen plääni sun salkun suhteen? Että tavallaan se just, mitä puhuit, että yrität vähän vähentää sitä markkinan seuraamista ja ehkä uutisten seuraamista ja sosiaalista mediaa, niin oletko se. Onko se ollut sulla tavallaan aina sellainen suunnitelma. Vai muuttuuko se? Onko se muuttunut vuosien varrella?

No kyllä se on ehkä sinänsä muuttunut, että olen aikaisemmin tehnyt kesällä myös jonkin verran töitä, että mulla ei ole ollut mitään sellaista pidempää taukoa. Siinä tavallaan talouden seuraamisessa, että kyllä se on mennyt entistä enemmän siihen suuntaan, että pyrkii siihen, että on sellainen salkku, että sitä ei tarvitse stressata.

Kyllähän se pätee ihan muutenkin. Ehkä se on ihan hyvä, että on semmoinen salkku, mitä hirveästi ei tarvitse stressata. Jos ei puhuta momentum-sijoittamisesta ja muuta, kyllä.

Että kyllä mä olen pyrkinyt myös siihen, että pystyy aina ne yöunensa nukkumaan hyvin, vaikka mitä tapahtuisi markkinoilla. Mutta yleisesti kesähän on myös tällaista oman talouden kannalta aika mielenkiintoista aikaa, että kyllähän kulut jakautuvat aika lailla eri tavalla kuin syksyllä. Se on ehkä ollut se, mikä on vaatinut ehkä enemmänkin suunnitelmallisuutta. Meillä on esimerkiksi nykyään kaksi kouluikäistä lasta. He ovat nyt kesälomilla. Luonnollisesti ruokamenot kasvavat. Heille täytyy lisäksi keksiä jonkin verran tekemistä ja tällaista. Ollaan suunniteltu tällaista pienimuotoista reissaamista ihan kotimaan sisällä ja näin päin pois, niin kyllähän se kukkaroa rasittaa vähän eri tavalla kuin että lapset ovat koulussa ja näin päin pois, niin siihen mä olen tehnyt tämmöisen jonkinlaisen suunnitelman tai budjetin.

Joo, kyllä toi on ihan hyvä nosto, että tosiaan ne menot jakautuvat vähän eri tavalla kesällä kuin mitä sitä sitten ehkä keväällä ja syksyllä arjessa, kun se arki pyörii kiivaimmillaan.

Joo joo, ja se on yllättävän isokin se muutos perheissä, jos on kouluikäisiä lapsia, että siihen kannattaa kyllä kiinnittää huomiota.

Jep, se on just näin.

Mites sulla?

Joo, mitäs mulla on? Mä yleensä kyllä pyrin kesällä justiinsa, kun vähän hiljenee pörssiuutisetkin ja muuta, niin kyllä mä pyrin kans laittamaan salkun sellaiseen kuntoon, että sitä ei tarvitsisi katsoa joka päivä. Ja aika paljon kesällä mä luen, enkä nimenomaan mitään sijoituksiin tai sijoittamiseen liittyvää kirjallisuutta, vaan sitten myös ihan romaaneja ja kaikkea muuta. Että vähän yrittää päästä taas tästä kuplasta eroon. Koska sitten kun se kesä menee, niin sen jälkeen ollaan siinä kuplassa taas tosi kovasti.

Joo, siinähän aika nopeasti tulee tuloskausi ja tällaiset iskee päälle. Niin, kyllä se on ihan hyvä pyhittää. Ja joo, romaanien ja dekkarien lukeminen on kyllä erittäin suositeltavaa.

Kyllä. Ja jotenkin kun hetkeksi irtautuu siitä kuplasta, niin siihen on myös tietyllä tavalla mukavampi tulla takaisin, jos on saanut ehkä jostain muualta jotain uutta näkökulmaa tai ajatuksia. Eikä kyllä niin, eikä pyöri siinä kuplassa. Niin, no semmoisessa kvartaaliajattelussa, joo.

Jep, totta. Eli kannattaa käyttää kesän hyödyksi ja irtautua omasta pörssikuplasta vähäksi aikaa.

Kyllä siihen hyvä mahdollisuus on. Esimerkiksi nämä MM-kisat. Jalkapallon, mitkä on tulossa, se varmasti tulee viemään ainakin itseltä aikaa.

Joo, ja myös yleisurheilukesä tarjoaa aika paljon kyllä.

Jes! Hypätäänkö sitten seuraavan aiheen pariin? Mulla olisi täällä semmoinen aihe, mikä itse asiassa, kun mä mietin, että minkä aiheen mä tuon tänne. Niin parin viikon takaisista kahvipöytäkeskusteluista nousi vain semmoinen huomio, kun esimerkiksi Verneri on tosi hyvin Pörssisijoittajan viikolla ja muutenkin puhunut aiheesta, että älä luota täysin johdon sanoihin, niin tuosta pari vuotta sitten oli semmoinen tutkimus Oulun yliopiston, Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoilta, jotka tarkastelivat suomalaisten pörssiyhtiöiden ylimmän johdon rikostuomioita. Tulosten mukaan noin 20 %, eli suunnilleen joka viides tutkimuksen piiriin kuulunut johtohenkilö, oli saanut rikostuomion. Marianne, ensikommentit tähän? Mä jatkan sitten.

No siis mä olen ihan pöyristynyt. Siis joka viides.

Joka viides. Ja siis jos mietitään, että isoissa yhtiöissä toimari + hallitus, niin se on keskimäärin 7,5 henkilöä on se keskimääräinen koko. Ja sitten First North -yhtiöissä se on. Se on jotain vajaata kuutta. Me voidaan puhua oikeasti, että melkein jokaisesta piiristä löytyy yksi.

Uskomatonta. Oliko sulla vielä siihen tutkimukseen jotain?

Joo. Joo, ehdottomasti siis. Tässä tutkimusaineistossa. Siis tämä oli vuosilta 2001–2019. Suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenet, toimitusjohtajat ja hallituksen puheenjohtajat kuuluivat tähän tutkimusaineistoon, joita oli siis 22001 kappaletta. Siltä ajalta nämä tuomiot tarkasteltiin vuodesta 1947 lähtien, eli myös ennen johtohenkilöuran päättymistä. Ja tosiaan sen verran. Nyt täytyy tietenkin, ettei kuulijakaan kauhistu. Niin, kyseessä ei tosiaan ole tuore tutkimus, että tämä on pari vuotta vanha, ja sitten tämä sana rikostuomio voi herättää mielikuvan aika kovistakin talousrikoksista tai yrityksen toimintaan liittyvistä väärinkäytöksistä yms. Mutta yleisimmät rikokset olivat kuitenkin liikennerikoksia, eli puhutaan rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Ylinopeuksista, sakkorangaistuksista ja tämmöisistä, että se oli yli 90 prosenttia näistä tuomioista kuitenkin.

Okei okei. Mutta siis joka tapauksessa mun mielestä toi on tosi mielenkiintoinen tavallaan herätys just tähän, mitä Verneri on puhunut. Siis että tosiaan, että siellähän voi olla aikamoista riskinottoa siellä pörssiyhtiöiden johdossa, ylimmässä johdossa. Ja mä olen sitä miettinyt, että kyllähän etenkin pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat. Kun luin sitä kirjaa Huipputuloiset, niin siinähän on tämä Suomen rikkain promille haastateltu. Ja siellähän oli nimenomaan yritysten ylintä johtoa ja myös siis pörssiyritysten ylintä johtoa. Niin, kyllähän niistä haastatteluista kuulsi hyvin selkeästi se, että kun pörssiyhtiöiden johdolla voi olla hyvin korkeat palkat ja he kuuluvat just tähän rikkaimpaan promilleen, niin että heillä on oikeus siihen korkeaan palkkaan, koska he ovat ottaneet niin suuria riskejä, että eihän toimarin soppari, niin sieltähän voi joutua pihalle aika nopeastikin.

Ja kyllähän se on aika lyhyellä varoitusajalla, että siinä ei ole mitään kuuden kuukauden irtisanomisaikoja.

Joo, siis he ovat tottuneet siihen riskiin, ja mun mielestä tämä tutkimus kertoo nimenomaan siitä riskinotosta, että mennään vähän sinne rajoille, harmaalle alueelle. Joo, mennään vähän harmaalle alueelle ja sitten välillä sen ylikin, kun jäädään kiinni just jostain ylinopeuksista ja näin, että tässä suhteessa se on varmaan sellainen tietty ihmistyyppi, ja tässä suhteessa se on ei niin yllättävää. Mutta kyllä mä silti olin yllättynyt, että miten valtavan suuri se osuus oli.

Joo joo, se kyllä myös herätti. Herätti mussa mielenkiinnon, kun tutkin tuota. Ja tosiaan myös aiempien tutkimusten perusteella nimenomaan just tämä rikostausta on tilastollisesti yhteydessä tähän korkeampaan riskinottoon, että sitä on tutkittu aiemminkin. Ja yhteyksiä on myös löydetty esimerkiksi kirjanpidon varovaisuuden vähäisempään noudattamiseen, epäonnistuneisiin yrityskauppoihin liittyviin liikearvon alaskirjauksiin sekä aggressiiviseen verosuunnitteluun. Eli tämä just vähän niin kuin korostuu tällaisilla henkilöillä, tämmöiset riskit. Mutta sitten myös toinen kiinnostava kohta tässä tutkimuksessa oli, että rikostuomion saaneiden pörssijohtajien osuus oli kuitenkin vain hieman pienempi kuin suomalaisilla korkeakoulutetuilla miehillä. Eli jos verrataan tavallaan koko kansaan.

Joo.

Niin vertailuryhmästä eli suomalaisista korkeakoulutetuista miehistä tällä tutkimusjaksolla 23,7 % oli saanut rikostuomion jossain vaiheessa aikuiselämäänsä ennen 54 vuoden ikää. Eli jos taas suhteuttaa tähän vertailuväestöön, niin se ei pomppaakaan enää siitä.

Okei, no nyt mä olen ihan ihmeissäni siitä, miten suomalaiset miehet ovat niin suuria riskinottajia. Saavat näitä rikostuomioita. Sä voit varmaan vastata tähän paremmin.

Joo, hyvin heitit. Bussin alle. Joo. No itsellä ei kyllä tuomiota ole, etten pysty nyt samaistumaan tähän.

Niin.

Tähän joukkoon. Mutta jep. Mutta niin, onhan siitä tosiaan myös puhuttu muutenkin. Ja tutkittu, että miehet ovat muutenkin kovempia riskinottajia kuin naiset. Esimerkiksi. Niin varmaan just. No se on varmaan yksi esimerkki, minkä takia tämä ehkä korostuu näissä. Tämä ehkä korostuu näissä.

Kyllä kyllä. Ja kyllähän se näkyy esimerkiksi sijoituskeskusteluissa, että miehet ovat tavallaan vähän semmoisia rohkeampia tekemään niitä sijoitusvalintoja ja myös aktiivisimpia keskustelijoita ja ehkä myös tuovat niitä omia sijoituksiaan enemmän esiin.

Joo, nimenomaan just tuommoista aktiivisempaa sijoittamista. Eli joo, osakepoimintaa, treidausta, juu yms., niin siinähän ne. Naisten osuus on aika pieni.

Joo, mutta varmaan tässä vertailuaineistossakin. Eli kun puhutaan yleisesti miehistä, niin sielläkin varmaan voisi kuvitella, että liikennerikkomukset ovat se vallitseva just myös.

Joo, just näin.

Että ei nyt kuitenkaan puhuta todellakaan mistään henkirikoksista, vaan saatetaan puhua niistä ylinopeussakoista.

Joo, se on hyvä tunnistaa nimenomaan, että suuri osa on ollut niitä liikennerikkomuksia, ja niistä varmasti suuri osa on ollut just ylinopeuksia yms.

Joo, että aika kunnollista porukkaa kuitenkin ollaan.

Niin, koko kansaan peilattuna, niin se on eri asia, että kuinka kunnollista kansaa koko porukka on. Mutta sitten taas ehkä sijoittajan näkökulmasta kun miettii, niin miten sä näet tämän, että riittääkö pörssiyhtiöiden johtajille, että on yhtä nuhteeton kuin vastaavan koulutustason väestö keskimäärin. Vai pitäisikö näiltä henkilöiltä sitten edellyttää tavallista enemmän. Nuhteetonta käytöstä.

Joo, tuo on hyvä kysymys. Kyllä mun mielestä tuollaisella paikalla olisi syytä odottaa vähän enemmän, ja etenkin semmoista läpinäkyvyyttä, että tavallaan kyllä mun mielestä se asema tuo myös sen vastuun.

Jep.

Kyllä tuossa on aikamoinen tavallaan ristiriita. Eihän me voida ajatella vaan sitä, että miten paljon riskejä sä otat tai miten paljon riskejä olet valmis ottamaan. Vaan sen riskin tasapainona tulee se vastuu niistä päätöksistä. Ja toi nyt ehkä vähän tavallaan puhuu sitä vastaan, nämä tutkimustulokset.

Mutta toisaalta taas kun miettii, että sanotaan, että henkilöllä X on vaikka. Tuomio vaikka ylinopeudesta, niin vaikuttaako se välttämättä hänen kykyynsä tehdä tehtäviään? Että miten sä näet tuon.

Niin että.

Sehän, niin kaikki riippuu kaikesta.

Mutta joo joo, kyllähän varmaan aika monella suomalaisella on kontollaan se ylinopeussakko. Ja että en mä nyt yksittäistä ylinopeussakkoa näkisi sellaisena valtavan luottamusta heikentävänä tekijänä kuitenkaan. Mutta tietenkään ei voi tietää henkilöiden taustoja. Ja olihan se siellä kuitenkin lähemmäs 10 prosenttia, mitkä olivat niitä muitakin tavallaan ns. rikoksia, joita on tullut. Että toi on vähän semmoinen kinkkinen kysymys, että pitäisi tietää ne ihmisen taustat, että mitä siellä, onko ne sakkoja vai onko se jotain muuta, mitä sulla on siellä, ja sen jälkeen tehdä se päätelmä? Mutta tämähän on tämä aina tutkimusten ongelma, että tässä on keskimäärin tilastoja ja niiden perusteella on vaikea tehdä mitään pitkälle vieviä johtopäätöksiä. Mutta mun mielestä tää oli tosi mielenkiintoinen kokonaisuudessaan. Niin että miten? No ei me nyt voida puhua ehkä ihan rötösherroista koko kansakunnan tasolla tämänkään perusteella, mutta miten niitä kuitenkin kertyy ihmisille?

Jep, se on just näin. Ja ehkä mikä tähänkin ajankohtaiseen kulmaan, jos hakee, niin Suomessahan uusi hallinnointikoodi tulee nyt 2025. Versio tulee kesäkuun lopulla voimaan, ja tämä hallinnointikoodi on siis pörssiyhtiöille laadittu kokoelma suosituksia, joiden tarkoituksena on yhtenäistää toimintatapoja, lisätä läpinäkyvyyttä ja auttaa sijoittajia arvioimaan yhtiöitä, hallinnointia, ja tässä uudistuksessa päivitetään just esimerkiksi kestävyysraportointiin, tarkastusvaliokuntien riskienhallintaan ja toimintakulttuuriin liittyviä näkökulmia. Niin ehkä tähänkin voisi olla ihan perusteltua kysyä, että pitäisikö tähän samaan keskusteluun liittää myös yhtiön ylimpään johtoon valittavien henkilöiden taustojen arviointi jollain tavalla? Mullahan ei ihan hirveästi ole itsellä käsitystä siitä, miten tavallaan semmoisessa perus Helsingin pörssin listatulla yhtiöllä se johdon rekrytointi tavallaan. Mitä sieltä taustoista otetaan huomioon ja tutkitaan esimerkiksi, että miten se menee?

Niinpä joo. Se on kyllä itsellänikin hyvin hämärän peitossa, että tuollainen tavallaan, että ne automaattisesti olisivat jo tietyt asiat julkista tietoa, niin kyllähän se helpottaisi sitä arviointia.

Jep, ja ainakin tuolla esimerkiksi pankeissa johdollehan tehdään tämmöisiä fit and proper -arviointeja eli sopivuus- ja luotettavuusarviointeja, joissa tarkoitus on selvittää esimerkiksi henkilön ammattitaitoa, kokemusta, riippumattomuutta, luotettavuutta yms. Niin siellä ilmeisesti. Tämmöiset tietynlaiset vaatimukset pitää täyttää, että pystyy toimimaan johdossa.

Mutta kyllä tommonen tavallaan tämmöinen yhdenmukaistaminen tässä raportoinnissa ja muussa, niin kyllä se varmaan ihan hyvää tekisi.

Jep.

Ihan sijoittajankin näkökulmasta.

Kyllä.

En sitten tiedä, miten paljon näitä uudistuksia on ikään kuin, että miten julkisia nämä sitten on? Nämä tavallaan, että jos mietitään tätä kestävyysnäkökulmaa ja muuta, että onko ne sellaisia, että ne tulevat kaikkien sijoittajien tietoon vai onko se edelleen sitä yhtiön ja sitten säätelijän välistä tavallaan viestintää?

Kyllä. Jep. Jos joku kuulija tietää tästä aiheesta enemmän, niin kommentoi ihmeessä. Meitäkin kiinnostaa tää kyllä.

Joo kyllä, mutta olisiko meidän aika pistää jakso pakettiin?

Joo, pistetään pikkuhiljaa jaksoa pakettiin. Hei, iso kiitos että oot tänne asti kuunnellut jaksoa. Tosiaan, jätä tykkäys, jos tykkäsit jaksosta. Kommentoi käsiteltyihin aiheisiin. Mitä heräsi? Mitä fiiliksiä herätti? Onko sulla jotain toista näkökantaa niihin? Käy myös ihmeessä kuuntelemassa vanhemmatkin jaksot. Sieltä löytyy hyvää settiä erilaisista päivänpolttavista aiheista sekä myös vähän ajattomammista aiheista. Me palataan taas jossain kohtaa. Pidetään vähän kesälomiakin tässä välissä, mutta palataan jossain kohtaa taas taajuuksille. Ja ei muuta kuin hyvää kesää kaikille!

Jes! Aurinkoista kesää ja pidetään huolta toisistamme ja itsestämme. Just näin.