Tervetuloa Interest TV-pariin. Puhutaan tänään megatrendeistä ja megatrendeihin sijoittamisesta. Nimittäin me ollaan lähdetty vieraaksi Pasi Havia, United Bankersin Megatrendit-rahastosta. Tervetuloa Pasi. Kiitos Siikka. United Bankers lanseerasi uuden rahaston, jonka nimi on Megatrendit ja sä oot sen rahaston salkunhoitaja. Haluaisitko sä ihan alkuun esitellä itse asiassa katsojille? Sä oot varmasti monille kuulijoille entuudestaan tuttu. Joo kyllä nimi on Pasi Havia ja oon salkunhoitajana toiminut jo toistakymmentä vuotta. Ennen UB-sijoittamista olin HCP-llä noin kaksitoista vuotta ja sitä ennen on tullut tunnetuksi muun muassa julkaisemalla tai siis kirjoittamalla yhden kirjan ja myöskin blokkaamalla sijoittamisesta sitä ennen, että sijoituskokemusta on semmoista muutama vuosikymmentä tässä päässyt kertymään. Kyllä ja monihan tuntee sun Twitteristä. Sä oot siellä aktiivinen ja saat sun näkemyksiä siellä muille sijoittajille. Niin sä oot nyt aloittamassa uuden rahaston salkunhoitajana. Nimikin on Megatrendit. Haluaisitko sä avata kuulijoille, että mitä nämä Megatrendit oikein on? Ilman muuta siis Megatrendihan on semmoinen isomman koko luokan muutos, koska tää on maailmaa ja se tuo tämmöisiä toistuvia kasvuajureita myöskin. Jos puhutaan jostain trendeistä, niin ne on sitten tämmöisiä lyhytaikaisia. Eli Megatrendi on nimenomaan semmoinen pitkäkestainen ja se muokkaa yhteiskuntaa. Eli näin lyhyesti ilmastona Megatrendit on määritelty. Kyllä ja sulla ei tässä rahastossa neljä teemaa. Sulla oli ensimmäisenä sähköistyminen ja energiamurros ja tähän teemaan sulla olisi suunnitelma, missä laittaa 20 prosenttia rahaston pääomista. Sitten toisena teemana oli puolustus ja turvallisuus. Tähän menisi noin 10 prosenttia. Sitten kolmantena väestön ikääntyminen 10 prosenttia sekä tietenkin neljäntenä tekoäly ja digitalisaatio. Tähän menisi 60 prosenttia rahaston sijoitusta varoista. Niin miksi tämmöinen painotus? No tää on sinänsä lähtee siitä, että mikä nyt just nyt on se kaikkein tärkein muutos ja Megatrendi, mikä maailmassa on käynnissä ja joka ikinen teistä kuulijoista ja katselijoista sen kyllä tietää, että se on se tekoäly. Eli se on meidän ikäkunnan ja myöskin todennäköisesti aikaisempien niin suurin yksittäinen murros, mikä nyt kohtaa maailmaa. Todennäköisesti tulee isompi murros esimerkiksi kuin sähkön keksimisestä ja kyllä se silloin menee sen kautta, että jos puhutaan kerran Megatrendi-sijoittamisesta, niin ilman muuta se suurin paino, myöskin mulla pitää silloin olla tämmöisessä teemassa. Haluan olla siinä sen muutoksen keskiössä siellä ja löytää sieltä ne parhaimmat yhtiöt tämän tekoälyn ja digitalisaation parissa. Eli kyllä mä sitä painotan tietoisesti huomattavan paljon enemmän kuin näitä muita Megatrendejä. Sitten taas jos tässä nyt introo näitä muita Megatrendejä, mitä sinne on tulossa, niin toisaaltaan tämä sähköistyminen ja energiamurros, niin sinne osittain myöskin kytkeytyy toki tähän tekoälyyn, koska sieltä on tulossa varsinkin Yhdysvalloissa niin energiasta iso pullonkaula, mutta siltikin vaikka tämän tekoälyn sitten unohtaisi tässä kokonaisuudessaan, niin meillä on käynnissä myöskin muutos siihen, että meidän tarvitsisi tuottaa energiaa ympäristöystävällisemmin ja päästöttömämmin kuin mitä aikaisemmin ollaan tehty. Eli siellä on myöskin tämmöinen muutos samanaikaisesti, mikä koskettaa tätä kyseistä Megatrendiä. Ja sitten meillä on taas sen väestön ikääntyminen, mikä on hyvin erilainen. Eli jos nyt tämä tekoäly on lähdössä aivan hirvittävällä kulmakertoimella nyt tässä liikkeelle, niin väestön ikääntymisessä me tiedetään, että hyvin ennakoivasti jopa, että miten se väestöpyramidi länsimaissa tässä on kehittymässä. Ja se on ylipäätänsä niin kuin menee tämmöisenä, jos miettii jotain kaussinkäyrää tai jotain muuta vastaavaa, niin se on huomattavan paljon todennäköisesti pidempiaikaisempi muutos. Ja se ei samanlaisella kulmakertoimella siellä mene, mutta se nousee erinäköisiä teemoja, mistä minä tykkään, mitä haluan hyödyntää. Plus, että sitten siihen kytkeytyvät toimeellat on monesti myöskin paljon defensiivisempiä, kun puhutaan esimerkiksi jostain lääkkeistä, mitä ikääntyvä väestö tarvitsee, niin se on toimilaan paljon defensiivisempi, kun taas sitten tietoteknologiayhtiöt. Ja viimeisenä sitten toisaalta tämä puolustus ja turvallisuus, niin se siellä nimenomaan sitten taas keskittyen oikeastaan tähän Euroopan puolustukseen. Tiedetään hyvin, että miksi, eli meillä on näitä geopoliittisia lisäjännitteitä ja uhkia päällä. Samaan aikaan Eurooppa on aliinvestoinut todella, todella, todella pitkän aikaa, ja nyt sitä pitää alkaa juoksemaan kiinni. Esimerkiksi viime kesänä Nato teki päätöksen, että puolustusbudjetit pitäisi hillata sinne 5 prosenttiin jakautuen niin, että puolustukseen menisi noin 3,5 prosenttia, ja sitten 1,5 prosenttia sitten taas sen turvallisuuteen, mikä sisältää muun muassa tietoturvan ja myös infrastruktuuriparannuksia ja näin. Eli tämähän on vielä tyypillisesti tämmöisen aika raskasta teollisuutta, eli tätä ei saada rämpättyä Euroopassakaan käyntiin kominkaan nopeasti, eli tulee ottamaan vuosikausia aikaa, ja sen takia mä haluan olla mukana tässä teemassa ilman muuta. Toki nyt Trump ihan myös ilmoittaa, että hän korottaa myös Yhdysvalloissa noita puolustusbudjettia, eli sielläkin nyt olisi aukeamassa taas, mutta edelleen silti mä haluan keskittyä niin pitämään Eurooppaan tämän teeman osalta. Kaikki tiedetään, mitä täällä maailmassa tällä hetkellä tapahtuu, että on tämmöisiä häiriötilanteita tällä hetkellä. Nyt tänäänkin kun nauhoitetaan, niin kuulijalle on hyvä tiedoksi, että on nelivuotispäivä Venäjän hyökkäymistä Ukraina, eli 24. päivä helmiskuuta nauhoitellaan tätä videota. Joo, muuten virun itsenäisyyspäivä tänään. Sekin on vielä, niin sähän asut virossa. Kyllä. Joo, sekin vielä. Seitsenäispäivä on sitten vähän leimaantunut vähän muihin merkkeihin sitten. Kyllä. Joo, mutta tosiaan sulla on neljä eri teemaa tässä rahastossa. Sulla on tiedot painotukset, mitä tuossa käytinkin aikaisemmin läpi, niin oli sulle ilmeisesti tarkoituksena se, että kun tää rahasto starttaa, niin kaikilla yhtiöillä on yhtä iso paino, niin miksi sulla on tämmöinen tasapainoitus näissä yhtiöissä? No, mä jätän sen markkinoiden käsin käytännössä arvottaa ja päättää, että mitkä näistä nyt sitten nousee kaikkein parhaimmiksi sijoituksista täältä. Eli mulla on ne tietyt megatrendit, mä oon niiden sisältä pyrkinyt tunnistamaan ne parhaimmat yhtiöt, jotka näihin liittyy, mutta en mä pysty täydellisesti tulevaisuutta tietämään. Markkinat aika hyvin osaa hinnoitella asioita. Mä jätän sen markkinoiden käsin sitten loppujen lopuksi päättää, että mitkä sieltä nousee huomattavaa ylipainoa ja mitkä sitten sieltä tippuu tai sen vastaavasti alipainoon. Rahaston sääntöjen puitteissa mä voin jättää sinne kaksi yhtiötä huomattavan ylipainoa, mikä tarkoittaa tämmöisessä erikoissijoitusrahastossa, että ne voi olla kymmenen ja kahdenkymmenen prosentin välissä kumpikin ja lopuut kaikki yhtiöt, niin niitä ei saa päästä yli kymmenen prosenttia, eli tää sit tulee tuolta laista. Kyllä. Minkälaiset tekijät sitten johtaa siihen, että jotakin osaketta mahdollisesti voitaisiin myydä pois salkusta rahastossa tai ostaa tilalle jotakin toista? Mä pyrin olemaan kyllä hyvin pitkäjänteisesti näissä yhtiöissä aina sisällä, eli mua ei niinkään kiinnosta, jos yksittäinen vuosi neljännes sattuu menemään heikosti tai näin, koska mä pyrin hyödyntämään niitä monivuotisia ajureita, mitä siellä takana yhtiöllä on. Mutta jos se perusteesi, millä mä oon siihen yhtiöön mennyt sisälle esimerkiksi murenee, sanotaan nyt vaikka, että NVIDIAN tapauksessa kvanttiteknologia, sillä tulee tämmönen joku chat-GBT-hetki, että se lyö itsensä läpi ja käytössään GPU-sirusta tulee tarpeettomia hirmuisina energiarohmuina ja myöskin hitaina laskennan välineinä, niin tämmönen ilma olisi yksi tämmönen, mikä selittäisi, minkä takia tämmöistä yhtiötä voisi esimerkiksi myydä. Toinen on sitten taas, että jos mä saan uuden idean, mikä on niin paljon parempi kuin yksikään niistä yhtiöistä, mitä siellä salkussa on, niin sekin voi olla syy sitten vaihtaa joku toiseen. Kyllä, me näin pureudutaan seuraavaksi näihin eri teemoihin, sillä oli neljä eri teemaa näissä rahastoissa, joissa ensimmäinen olisi sähköistyminen ja sähkö. Tällä oli 20 prosentin paino näin alussa ja ensimmäisenä yhtiönä oli muun muassa tää Constellation Energy, joka on käsittääkseni ydinenergiayhtiö, niin miksi te sijoitatte energiayhtiöihin? Tämmönen provosa vaikka siimassa. Joo, siis Constellation Energy on toissaan tuottaa, on suurin Yhdysvaltojen ydinenergian tuottaja ja se on yksityinen yhtiö ja se toimii yksityisellä, eli Yhdysvalloissa on sekä säänneltyä ja sitten on tätä yksityistä kilpailtua puolta ja Constellation Energy on nimenomaan siellä yksityisellä puolella, mikä tarkoittaa sitä, että jos ajatellaan, että sitä energiasta nyt on tulossa pulaa, eli sähköhinta nousee ja sulla on tämmöinen toimi, joka tuottaa hyvin ennakoivasti tiedettä, mitä se energia kustantaa, kun sitä tuotat, niin silloin on sulla käytössä, kun marginaalit räjähtää, kun sä pystyt myymästä huomattavasti kalliimmalla eteenpäin. Tämä on se yksi sijoitusteisi, mikä siinä on. Toki Constellation Energy isona toimijana tekee myös pitkäkestoisia sopimuksia. Esimerkiksi tekoälyyn liittyen Microsoft teki 20-vuotisen sopimuksen Constellation Energyn kanssa siitä, että he uudelleenkään sitä Trimael Islandin ydinlaitoksen esimerkiksi. Tämä on hyvin nopea tapa Microsoftilla päästä isoon energiaan käsiksi paljon nopeammin kuin, että alkaisi suoraan rakentamaan uutta laitosta. Tätä teemaa haluaisin ottaa yksityinen toimija. Jos sähköstä tulee pula, eli sähköhinta lähtee nousemaan, Constellation pitäisi käydä ihan hyvin siinä tapauksessa. Tämä on satalemassa kuulijalle tuttu suomalainen yhtiö Fortum. Fortuminkin osake on noussut muistaakseni vuoden aikana noin yli 50 prosenttia. Silti jos katsotaan Suomen sähkön kulutusta, se on viimeisen 20 vuoden aikana ollut plätti. Se ei kasvanut ollenkaan, tai se on ollut itse asiassa jopa laskeva. Mutta jos katsotaan esimerkiksi sijoittajakalvoja, pelkästään myös Suomessa, ja tämä koskee myös Yhdysvaltoja vielä voimakkaammin, mutta pelkästään Suomessa sähkön kulutuksen oletaan, jos on 20 vuotta ollut sellainen kuolleen miehen aivokäyrä, niin se odotetaan, että 2030 se lähtee paraboliseen nousuun just tekoälyinvestointeja ja muiden vuoksi. Tuossa on toki simotti ero varmasti Suomen ja Yhdysvaltojen osalta, että koko maailman datakeskuskapasiteetista on 35-40 prosenttia jo Yhdysvalloissa, siis koko maailman. Eli... Se on massiivinen. Niin, se on aivan massiivinen. Yhdysvallassa on ollut vähän samalla tavalla, että sillä on jääty jälkeen infrastruktuurinvestointien kanssa. Eli siellä pääsee myöskin sellaiset yhtiöt hyödyntämään tilannetta, jotka rakentavat ihan sitä pelkästään infraa, kuten Quanta Services, mikä on mulla siellä myöskin poimintana. Ja sitten täällä löytyy muun muassa GE Vernova. Haluatko sinä hieman avata tätä yhtiötä myös? No, GE Vernova sitten taas, jos miettii, että se Constellation Energy on lähinnä enimmäkseen sitä ydinenergiaa, niin Quanta Services sitten tarjoaa käytännössä sitä energia-infrastruktuuria, eli ihan kun vedetään kaapelia, jos on muuta piuhaa, niin Quanta on siinä. GE Vernova sitten taas rakentaa muun muassa kaasu- ja tuuliturbiineja. Ja tuollaisella kaasuvoimalaitoksella hän saisi sen energiantuotannon huomattavan paljon nopeammin käyntiin kuin esimerkiksi ydinvoimalla. Ja tämä GE Vernovankin nämä kaasuturbiinit, niin ne on nyt myyty loppuun muistaakseni vuoteen 2029 asti. Eli kyllä siinäkin saa jonkun aikaa odotella, jotta sitä kautta sitä energiaa saa vaikkapa omaan laitokseensa sitten tuottaa. Kyllä. Ja sitten täällä on tämä neljäntenä yhteenä oli Vertiv, eli nämä oliko datakeskusinvestointeihin liittyvää näitä jäähdytysjärjestelmiä? Kyllä siis Vertiv tarjoaa niitä jäähdytysratkaisuja. Lisäksi siellä on myöskin ratkaisuja sinne UPS-puolelle, jos on muuhun, että miten sitä sähköä siellä on datakeskuksessa sitten tasataan. Ja näin. Eli kyllä, jos datakeskuksia rakennetaan yhä kasvavissa määrin, ne tuottaa lämpöä, pakko niitä jäähdyttää. Ja Vertiv on ollut hyvin voimakkaassa kasvussa nimenomaan tämän myötä. Ja jos nämä ilmoitut CapEx-investoidit realisoituvat, mitä Amazonilta ja Alfa-Bitlessin muilta tulee niitä datakeskuksia yksistään. Eli jos ne realisoituu, niin datakeskuksiahan nousee vielä hirvittävät määrät lisää tässä tulevina vuosina, joita tarvitsee myöskin jäähdyttää. Eli sen takia olen Vertivin sinne. Kyllä. Eli onko tämä sähköä ja sähköistäminen tämmöinen perinteinen seuraa rahaa-abdetti? No, mulla on muutenkin aika paljon simottia myöskin tämän tekoälyteeman osalta itsessään, että mä oon poiminut sinne paljon semmoisia yhtiöitä, jotka näistä CapEx-investoinneista hyötyy. Eli semmoisia, joiden laariin se nyt tulee tässä joka tapauksessa. Eikä niinkään ohjelmistopaino, tietysti, jossa aika monella on ongelma saada se loppuasiakas maksaa siitä, että jos niitä CapEx-investointeja ja muita teetäisiin, se loppuasiakas lopulta maksaisi sen, mikä on ollut sen investoinnin väärti, kuten esimerkiksi OpenAI on. Että sehän tekee hirvittävää turskaa. Jep, ja OpenAI suunnittelee just mainoksia. Että jotenkin tämä tekoälyhän, se tullaan varmasti jotenkin monetisoimaan. Nämä käyttäjämäärät tämän OpenAI ja näillä muilla vastaavilla LLM-malleilla, niin käyttäjämäärät kasvavat valtavasti. Ne tekee ihan jäätävänä tappiota tällä hetkellä. Mutta se on varmasti 100 prosentin varmaa, että nämä tullaan jotenkin monetisoimaan. Että Facebookkin monetisoitiin lopulta, että se oli alkuun kuullut seläilumainoksia, kun ne saatiin tarpeeksi käyttäjiä. Ja sitten se monetisointivipua laadettiin pohjaan. Sitten siellä olikin pelkästään mainoksia sen jälkeen. No siis näistä monetisonneista on yksi hyvä esimerkki. Minulla on poimintana se Palantteri. Palantteri on siis hyödyntävä nimenomaan ohjelmistoratkaisuna tekoälyhyvin. Ja heillä ne asiakkaat ovat valmiita maksamaan niistä heidän palveluistaan. Se on erinomainen esimerkki siitä, että kuinka se asiakas lopulta näkee sitä hyötyä, mitä saa, ja tykkää siitä. Monella muulla ohjelmistoyhtiöllä on just se ongelma, että miten ihmeisen monetisointi tehdään. Palantterilla on vuosikausi ollut nähtävissä, että näin tämä homma saadaan tehtyä heidän tapauksessaan. Kyllä. Puhutaan Palantterista kohta lisää. Sehän on tämän hetken markkinointiaan superdarling. Tällä hetkellä jos katsoo arvostuskertoimia, että ohjelmistosektorin viimeinen mohikaani, kun kaikki muut ovat romahtaneet tällä sektorilla. Mutta siirrytään seuraavaksi meidän toiseen teemaan, eli tämä Euroopan puolustussektori. Suositellaan poimintana kaikki Das Boot-elokuvan fanien lempparyyhtiö, eli TKMS. TKMS on tämä Thyssen Groupin puolushaarayhtiö, joka spin-offattiin omaksi yhtiöksi viime vuoden lokakuussa. Tosiaan valmistaa sukellusveneitä, sitten näitä veden päällä kulkevia aluksia muun muassa. Itse asiassa tähän jaksoon, kun valmistoidin tässä viikonloppuaikana, katselin hieman tätä listautumista siitä, mikä oli viime vuoden puolella. Se oli 380-sivuinen nivaska. Siellä oli itse asiassa tosi mielenkiintoista sepoittea nimenomaan tähän Euroopan puolustussektorin ja kuinka se on laiminlyöty tässä viimeisen 30 vuoden aikana. Siellä oli muun muassa tällaista tietoa, että pelkästään sukellusveneiden määrä sekä veden päällä kulkevat alukset, niin niiden määrä on puolittunut Neuvostoliiton romahtumisesta vuoteen 2021. Niin kuin sanoit tuossa alkuun, niin tämä on raskasta teollisuutta, että sinä et näppiä painamalla saa uutta sota-alusta tai sukellusvenettä. Mitä ajatuksia sinulla muuten on tästä TKMstä? TKM on itse kertonut, että he ennakoivat sen heidän markkinan tuplaantuvan vuodesta 2024 vuoteen 2033 mennessä. Eli sekin kertoo siitä mahdollisuudesta, mitä he näkevät siellä. Toisaalta tämä on raskasta teollisuutta. Heillä on kolme telakkaa. Yksi niistä on tällä hetkellä ramp-up-vaiheessa, eli sieltä on yksi kapasiteettia tulossa lisää nimenomaan sukellusvene puolelle. Toisaalta sitten heillä on myöskin näitä frekatteja, mitä he valmistavat. Suurin osa liikevaihdosta tulee sukellusveneistä tällä hetkellä. Sen lisäksi heillä on myöskin tämä Atlas Electronic, muistaakseni on nimeltään, missä on sitten taas muun muassa miinan torjuntaa, on tämmöisiä vastatorpedoita, jotain sonar-järjestelmiä. Itse asiassa senkin liikevaihto alkaa menemään aika lähelle, mitä on tämä frekattibisnes, mitä heillä on. Näin katen mielessä ei mikään paras mahdollinen tehdä. Tällä hetkellä se on jossain 6 prosentin katteilla tekevät näitä tuotteita, tähtävät 7 prosentin katteeseen tässä. Elikkä he nyt eivät aivan mielettömiä katteita pysty tekemään, mutta heilläkin backlogia on semmoisia 20 miljardia tällä hetkellä, että kun vaan on semmoinen kapasiteetti, niin se kyllä puskisi niitä sukellusveneitä sieltä enemmän pihalle. Tuommoinen sukellusveneen rakennusprojekti, mitä he itse on raportoinut, että se kestää semmoista kolmesta kymmenen vuotta, niin se putkahtaa sieltä linjastalta pihalle. Se ei ole kovinkaan nopeaa toimintaa, että jos nyt tilaat, niin se voi olla, että se on 10 vuoden päästä sitten, jos se on huipputeknologiaa, mitä haluat sieltä itselle saada. Niitä ei nopeasti saa tehtää linjastalta ulos. Tämä puolustussektori, mutta siitä on aika mielenkiintoinen teema. Tämä oli vähän tämmöinen no-no-alue ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, että siihen ei oikein ole ainakaan ammattirahaa koskenut aikaisemmin, koska ajateltiin, että se ei kuulu tähän ESG-korjeen. Nykyään se on tämmöinen iso trendi, varsinkin Euroopassa ja muualla maailmassa toki myös. Tämä teema on myös siitä mielenkiintoinen, missä katsotaan pelkästään Rheinmetallia, mikä on Euroopassa ehkä oikeastaan tunnetuin yhtiö Defensecorissa, mikä on tämä saksalainen yhtiö. Monesti sijoittaja saattaa miettiä, että olenko minä myöhässä tässä teemassa, että jos tämä tekoälypuumi lähtee nyt, niin olenko minä myöhässä liikenteessä. Mutta esimerkiksi tämä Rheinmetall, silloin kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, niin sen jälkeenkin tämä osake yli kymmenkertaistui vielä. Ei suunninkaan monesti ole myöhässä tämmöisissä isoissa teemoissa. Mitä mieltä sinä olet tästä? Mikä trendien hyödyntäminen perustuu siihen, että tulee sitä monivuotista kysyntää kaiken kaikkiaan niiden yhtiöiden alle. ronkeli ylipäätänsä pikkaamaan yhtiötä kaiken kaikkiaan ja se miten mulla se koko prosessi menee, jos mä sitä avaan, niin on se, että ensin mä pyrin tunnistamaan sen tietyn megatrendin, mikä on kiinnostava ja toisaalta pitkäkestoinen ja sitten sen jälkeen alan tunnistamaan niitä muita tekijöitä, eli siellä pitäisi olla joku rakenteellinen muutos, millä tavoitellaan jotakin, esimerkiksi tämän tekailun suhteen, niin tavoitellaan tuottavuuden kasvua ja sitten tää johtaa sitten jonkunnäköisiin investointeihin ylipäätään, esimerkiksi tekailun tapauksessa se sitten johtaa esimerkiksi datakeskus- ja myöskin energiainvestointeihin. Ja tämän ketjun, kun mä oon sitten tunnistanut, niin sen jälkeen mä menin katsomaan, että mitkä on sen koko arvoketjun tärkeimpiä yhtiöitä, mitkä on niitä oman alansa johtavia yhtiöitä, jotka pystyy puolustamaan sitä omaa asemaa, jotka omaa jotain kestävää kilpailuetua tai jotain muuta vastaavaa, että niitä on vaikeata siellä syrjäyttää. Ja kun sulle tulee täältä se joku monivuotinen kysyntä, sä omaat sen parhaimman aseman siellä, se johtaa helposti myöskin siihen, että se liikevaihto siellä kasvaa. Sitten jos sulla on sitä hinnotteluvoima, niin että niitä sun tuotteet rivitään käsistä, niin kuin vaikka NVIDIAN tapauksessa, niin sellaiset marginaalit siellä kasvaa samanaikaisesti, jolloin loppujen lopuksi se sun omistaja-arvo sille sijoittajalle myöskin sitten on erittäin hyvä. Ja nää on niinku tämmösiä yhtiöitä, mitä mä mielellään sinne sitten otan. Kyllä. Ja sitten tässä Defensa-teemassa oli toinenkin yhtiö, tää oli tää Theon, eli tää, joka valmistaa näitä yönäkökiikareita sun muita, niin nää on itseasiassa molemmat on eurooppalaisia yhtiöitä, mutta nää energiayhtiöt, sähköyhtiöt, ne oli kaikki jenkkiyhtiöitä. Minkälaista teemaa sä muuten mietit, niinku maantieteellisesti? Voiko tällä sektorilla tai tällä teemalla valita puhtaasti vaikka eurooppalaisia yhtiöitä? Se ei varmaan oikein mee ihan yks yhteen. Sen puolustuksen osalta mä tietoisesti niinku halun niitä eurooppalaisia yhtiöitä sieltä ottaa, koska se on ollut niin pitkään aliinvestoitu. Ja myöskin Euroopan on itseasiassa, jos niinku hyödynnetään Euroopan unionin rahaa, niin vähintään puolet niistä hankinnoista on myöskin tapahduttava euroalueen sisällä, jolloin siinä tulee semmonen paine niinku ottaa tämmösiä yhtiöitä. Sitten taas sen, mitä tulee tähän niinku energiaan ja sitä energiamurrokseen ja sähköistymiseen, niin siellä sit taas sen, kun siellä Yhdysvalloissa on tulossa tosissaan sitä niinku pulaa, mun käsityksen mukaan huomattavan paljon niinku huutavammin lisää kuin mitä Euroopassa. Kiinassahan se samanlaista ongelmaa ei ole, eli Kiinahan tuottaa energiaa ja sillä ei ole sitä ongelmaa, että se on niinku muodostumassa enempikin sinne Yhdysvaltoihin. Mut kaiken kaikkiaan, kun mä haen yhtiöitä, niin täytyy sanoa, että kyllä se on mulla aika haasteellista, että löytää Yhdysvaltojen ulkopuolelta niitä maailman parhaimpia ja kiinnostavimpia. Et kun ne on yleensä listattuna sinne Yhdysvaltoihin ja siellä monesti se kasvu tapahtuu parhaiten myöskin. Eli on niinku tiettyjä tota segmenttejä semmosissa Euroopassa, mitkä on, missä on jotain etua esimerkiksi niinku Yhdysvaltoihin näiden esimerkkinä, vaikka on sitä tää niinku luksus, koska täällä on pitkää historiaa Euroopassa sitä, että pystyy niinku muutamassa vuosikymmenessä esimerkiksi... Herkennet ja ferrorit. Niin, niin ei niitä pystyy muutamassa vuosikymmenessä, että pystyy rakentamaan semmoista tausta. Elikkä tämmösiä yhtiöitä löytää luontevasti paremmin Euroopasta kuin Yhdysvalloista. Mut siis se kori, mistä mä tongin, niin Yhdysvalloissa vaan nyt sattuu yleensä siis löytämään paremmin. Mä mielellään ottaisin enempi Eurooppaan ja Aasiaan ja muuallekin painoa, mut se ongelma on se, että kun mä en oo tohon löytänyt niitä yhtiöitä. Joo, näin se tuppaa olemaan, varsinkin kun mennään tonne teknologiasektoriin, niin siellä niitä eurooppalaisia yhtiöitä ei ihan hirveesti oo. Mutta sitten jos tohon defense-teemaan vielä ja mietii niinku megatrendejä, nyt kun Ukraina-sodan alkamista on neljä vuotta, me ollaan seurattu sitä sotaa, niin siellä on tämmönen uusi asenlaji muodostunut, mikä on isosti ollut uutisissa, eli drones. Niin miksei sulla ole drone-yhtiöä tässä rahastossa? No lyhyt vastaus on se, että kauhean hyvää semmoista pikkiä en oo edes löytänyt. Eli esimerkiksi taas Yhdysvalloista löytyisi vaikkapa RedCat, mut sit taas jos mennään niinku Eurooppaan, niin ei taho tai minä en oo löytänyt semmoista yksittäistä yhtiöoikea, joka keskittyisi ihan myöskin markkina-arvoltaan riittävän isokokonen ja olisi jo muodostanut sen asemansa, että se on sitten drone-teknologiassa siellä numero yksi tai kaksi, tai jollain tavalla sillä on parempaa teknologiaa tai jotain muuta kuin mitä muilla. Niin tämmöistä yhtiötä en oo löytänyt. No meikä kaikki on yhdysvaltalaisyhtiöitä, niitä on tosi paljon. Se sektori kehittyi niin nopeasti, että mulla on mennyt vähän peukalo suuhun siinä, että mä oon miettinyt, että mikä näistä nyt on se niinku paras ja kellä on niinku paras teknologia ja parhaat markkina-asemat ja näin poispäin. Tää on ollut hyvin vaikea sektori seurata, mutta ehkä tääkin kehittyy jatkossa ja sieltä saattaa tulla semmonen isompi toimija, joka näyttää, että se voittaa sen markkinaan selkeästi. Se vähän näillä isoimmilla toimilla tahtoo olla se, että sit siellä on niin paljon niinku muutakin liiketoimintaa, et jos haluu vaan altistuksen vaikka tässä tapauksessa noille drooneille, niin se kutistuu se avaruus niin paljon, että on vaikea niinku löytää. Jos miettii vaikka tuossa puolustusteollisuuden puolelta, niin ois siellä niinku vaikka Europassi poimittavissa, mutta mitä se sitten perustelee, että okei tää nyt on sitten niinku Euroopan puolustusteollisuudessa niinku lasit päässä otettu, jossa on niinku tulee ihan jostain muusta liiketoiminnasta se suurin osa liikevaihdosta ja näin. Hei, siirrytään seuraavaksi väestön ikääntymiseen. Tää oli tää kolmas megatrendi. Mä pataan ensimmäisenä sulla poimintaa eläinliliä. Mä voisin ehkä sen verran pohjustaa tässä, että yksityissijoittajan suosikki eläinliliin kilpailuja Novo Nordisks, niin se on ollut supersuositu yksityissijoittajan joukoissa. Mä itse asiassa katselin just Nurnetin datasta, että sen jälkeen kun Novo Nordiskin osake kävi siellä tuhannessa kruunussa, sen jälkeen kun se on romahtanut johonkin paikassa, nyt se on joku alta 300 tällä hetkellä, niin on tullut Nurnetin datan mukaan pohjoismaissa 180 000 uutta osakkeenomistajaa sen romahduksen jälkeen. Eli väki on valinnut hevosensa, että se on Novo Nordisks ja osakekurssi on jatkanut romahtamista ja se taisi eilenkin mennä uusiin pohjiin, kun tuli huonoja uutisia. Eläinlili taas, siinä omistajamäärät on itseasiassa vähentynyt viimeisen vuoden aikana. Mä katselin, että häntä on pienentynyt ja sitten Novo Nordisks on taas noussut parabolisten omistajamäärät pelkästään Nurnetin tilasteen mukaan. Yksityissijoittajat on valinnut hevosensa, että se on Novo Nordisks, mutta sulla on rahastossa eläinlili. Miksi sulla on eläinliliä? Oon tosissaan kilpailija Novolle, kun molemmat tekee tähän lihavuuteen sekä diabetekseen lääkkeitä ja eläinlili tekee myöskin Alzheimerin hidastamiselle, jotta se on korvaavaa tai siis korjaisi sitä, mutta siis hidastaa Alzheimeria. Eläinlili on noin kolme kertaa isompi ensinnäkin kuin Novo Nordiski. Varmaan näiden putaamisten jälkeen ne on lähempänä neljä kertaa koukkaampia. Eli puhutaan huomattavan paljon isommasta tekijästä ja mä uskon, että eläinlilillä on paremmat muskelit kaiken kaikkiaan. Sitten meillä on tämä oranssipää tässä, mikä heittelee tullittariffeja joka toinen päivä ylös-alas ja ties miten minkälaisella tuulella heräilee. Siinäkin teemassa minusta isompi riski on luonnollisesti Novo Nordiskilla kuin taas paikallisella toimialalla eli eläinlilillä. Tämä on sinulla päinvastainen. Fly Defense oli se, että sinä haluaisit valita näitä eurooppalaisia toimijoita osin varmaan Trumpin takia ja sitten Venäjän takia, mutta sitten tässä väestöikääntymisessä sinä haluaisit tehdä lihavuuslääkkeeseen nimeltään eläinliliin, koska Trump ei välttämättä tykkää eurooppalaista yhtiöstä niin paljon. Yhdysvaltojen markkinoilla, jos miettii liikalihavuutta, niin vahan se Eurooppaan nähden isompi. Meillä on terveellisimmät elämäntavat Euroopassa. On välimeren ruokavalioita ja ihmiset kävelevät ihan eri tavalla kuin Yhdysvalloissa. Kaikki liikkuvat autolla paikasta toiseen. Se on se suurin markkino ja uskon, että eläinliliin paikallisen toimijana pystyy todennäköisesti hyödyntämään omaa asemansa paremmin kuin Novo Nordiski. Kyllä. Ehkä tästä väestön ikääntymistä sen verran, että minkälainen teema tämä sun mielestä on? Sä vähän avasitkin tossa alkuun, että se on semmoinen hitaasti eteneminen. Me kaikki tietää se, mutta haluaisitko sä vielä enemmän avata sitä ja sun toista poimintaa tällä sektorilla? Toinen poiminta on huomattavan paljon sitten teknisempi ja menee myöskin tuonne robotiikan puolelle, eli intuitive, vanhalta nimeltä intuitive surgical. Eli ylipäätänsä tässä väestön ikääntymisessä, niin nyt kyllä sinne pitää löytää erinäköisiä ratkaisuja teostaa. Sitä pitää tehdä jotenkin teknisesti tai jollain muilla tavoin. Ja siinä näkökulmassa sitten taas me ollaan sinne tämän intuitiven poiminnun, joka valmistaa tämmöisiä leikkausrobotteja, ja on oma markkinajohtajansa sillä puolella. Heillä on noin 11 000 näitä Da Vinci-laiteita tällä hetkellä asennettuna ympäri maailmaa. Tämä Da Vinci-laite oli siis se, että leikkaaja tai lääkäri tai kirurgi tässä tapauksessa menee semmoiseen pönttöön kiinni, sitä käsillä ohjaa siinä joku tyyppi. ja sitten se robotti operoi sitä potilasta sinä samalla? Joo, ja se potilas voi olla edes välttämättä samassa maassa. Se voi olla jossain ihan muuallakin. Ja ylipäätänsä, koska sitä ohjataan tikuilla, se muuten päästetään tarkkuudessa aivan eri tasolle, kun sitä sen käsin operoida. Se tarkoittaa sitä, että jos joudut tämmöiseen operaatioon, niin mistä sun keho menee sisään, niin se on huomattavasti paljon pienempi, jolloin sun tervehtyminen on nopeampaa. Ja sitten se on myöskin sulle kivuttomampi operaatio myöskin. Ja tässä on vähän samaa, niin kuin esimerkiksi tämän NVIDIAN CUDAN osaat siinä mielessä, eli jos lääkäri on opetellut kerran tämmöisen Da Vinci-ympäristön, niin sä et enää herkästi olla siitä vaihtamaan johonkin toiseen vastaavaan kilpailevaan tuotteeseen. Eli tämä on vähän niin kuin winner's exit all? Tietyllä tavalla. Tietyllä tavalla ehkä voi noinkin ajatella, kyllä. Kyllä. Tästä väestöikääntymistä ehkä sen verran, että tällaisella sektorilla on tämmöisiä kunnon probeillipääyhtiöitä myös, muun muassa geeniterapia ja tämmöisiä, joille ei välttämättä ole vielä liikevaihtoa välttämättä ollenkaan. Niin miksi et sä oottanut maustana vähän tämmöisiä taikin CRISPR-terapeuteja ja muita vastaavia? Geenimanipulaatiojuttuja, jotka ihan menee seuraavaan potenssiin? No se Iila ja Lili tekee jo siis tämmöinen. Heillähän Nvidian kanssa ne käynnistii nytten uuden tutkimuslaitoksen, missä nimenomaan pyritään hyödyntämään tekoälyä lääkekehityksen kanssa ja investoi seuraavan viiden vuoden aikana niin miljarditaalaa siihen. Eli kyllähän se tulevaisuus voi hyvinkin niin olla, että meillä on jatkossa semmoisia lääkejä, jotka on persoonoitu juuri ikka sinulle, että se toimii juuri parhaimmillaan mahdollisella tavalla sinun kropassa ja näin. Elikkä sitä kautta sitä altistusta sinne on jo olemassa. Sitten taas sen tämmöisestä joku Lotto-kuponkitystä. SR-ta. Mä en niitä kauheasti semmoisista tykkää. Mieluummin, että antaa sen yhtiön todistaa ensin, että he pystyy oikeasti toimittamaan ja sillä on kysyntää heidän tuotteille. Eli semmoisista bisneksistä ja yhtiöistä mä tykkään, kun on jo todistanut sen. En semmoisista, että okei, että on isot puheet, mutta ei vielä ihan välttämättä tiedä, että miten tulee käymään. Että ne odotusit on ihan eri. Joo, tää CRISPR-yhtiö tuli siitä, kun mä katselin tuossa tämän Kate Woodin rahastoin. Tää CRISPR taitaa olla onko se suurin tai toiseksi suurin sijoitus siellä. Rahastetaan nimenomaan geeniterapiaa, joka menee sitten sitä seuraavaan potenssiin ja ei ole oikeastaan liikevaihtoa hirveästi vielä tällä yhtiöllä. Toki mielenkiintoinen sektori, mutta eläinlilissä on hieman tätä painotusta, mutta se on vähän turvallisempi valinta, että ei ole tämmöinen arpalappu. Ja just näin. Eli se sanotaan siltä, että kun CRISPR vaikka todistaa, että se pystyy tekemään hyvää liiketoimintaa ja näin, niin sehän voi silloin myöhemmin sitten tulla sinne. Joo, se on siis speitsiläinen, saa sitten eurooppalaisen yhtiön vielä siellä lisää. Vaikka se taitaa olla Jenkeässä listattu, mutta speitsiläinen yhtiö, onko se johonkin Zoog vai missä siellä onkaan pääkonttori. Mutta hyvä, siirrytään seuraavaksi meidän neljänteen teemaan, eli tekoäly ja digitalisaatio. Tässä ollaan hieman puhuttukin, että se tykkää näistä yhtiöistä, jotka hyötyvät tästä valtavista CapEx-investoinneista. Mun mielestä Amazon ilmoittaa tämän 200 miljardin dollarin CapEx-investointisuunnitelman. Tämä oli kaikista isoin näistä magnificent seven yhtiöistä. Siitä taisi olla Google-emoyhtiö Alphabet, joka on 180 miljardia dollaria, mikä on ihan valtava määrä rahaa suhteutettuna pörssiin. Nämä tulevat investointeihin tänä vuonna 2026, ellei sitä aleta sitten löystämään. Mutta jos aivan lähdetään avaamaan tämä teemaan, niin onko tämä AI-infra hinnoiteltu ja täyteen? Miksi tämä on sun mielestä vielä mielenkiintoinen teema? Mähän en sijoittaisi näihin, jos ne mun mielestä olisi täydellisesti hinnoiteltu totta kai, että se on lähtökohta siinä. Kyllähän tekoäly tulee mullistamaan niin monet alat, ja siitä tulee aivan valtava muutos kaiken kaikkiaan. Niitä CapEx-investointeja tulee jatkossakin enemmän. Sitä kautta, kun läpilyöntejä tapahtuu, niin uskon, että olet pakotettu investoimaan vielä enemmän CapExiin. Ainut poikkeus tässä on, että jos tekoälyn osalta kävisi joku floppi, mutta en keksi, minkälainen floppi se on, koska nyt näyttää, että se on disruptoimassa niin montaa eri alaa. Esimerkiksi puhtaat ohjelmistoyhtiöt ovat olleet viime aikoina isoissa ongelmissa. Sitä mukaan, kun vaikka Cloude on pelkästään julkistanut jotain uusia ominaisuuksia, että niitä ollaan myyty rajusti pelkästään sen takia. Mikään ei tällä hetkellä osata sen suuntaan, että tämä olisi päätepysäkki nyt. Kyllä. Hyvä pointti. Mä ehkä mietin, kun tämä softasektori on täysin romahtunut, että luen tätä Jamie Bowlin blogia, mikä julkaistaan joka perjantai. Siinä seurataan näitä softayhtiöitä, jenkkihellistö- tai softayhtiöitä, SAS-yhtiöitä. Niiden valuaatiot on mennyt ennätyspohjaan. Ne on mittaushistoriaan alhaisimmat eteenpäin katsovat EV sales-kertoimet, eikä yritysarvon suhteellettuna liikevaihtoehtoja. Nämä softasektorit on täysin romahtunut. Nämähän on juuri nämä NS-tekoälykärsijät. Jos sulla on hinnoittelu on mennyt sillä tavalla, että se on paikkaperusteita, eli hinnoittelu eli NS-seed pricing niin sanotusti, niin nämä on täysin romahtunut ja pelätään, että AI tulee disruptoimaan kaiken, että kukaan ei ostaa enää verkkosivuja, että Vixin ja Monday.comin bisnekset menee vessanpöntöstä alas. Sulla on aika paljon näitä puolijohdoyhtiöitä täällä. Täällä on muun muassa tämä Micron Technology, joka on tämä itse muistan, aina välillä olen katsonut Mikronia viimeisten vuosien aikana. Tämä on tällainen syklinen muistiyhtiö, joka välillä menee vähän toiseen suuntaan ja sitten välillä toiseen suuntaan. Nyt tämä teesi on muuttunut täysin tässä viimeisen 12 kuukauden aikana, että muistista on tullut se pullonkaula, että muistia ei riitä tarpeeksi näihin AI-investointeihin. Osake on mennyt katoista läpi, tulos on mennyt myös katoista läpi. Sitten minä kattelin, että tätä hinnatellaan tämän valtavan kurssin osun jälkeen, tai edelleen joku P10-tyyliin. Oliko vielä yksi numeroinen P-luku? Onko sinulla mitään ajatuksia tästä Mikronista? Mikron on varmaan yksi niistä edullisimmin hinnoitteluista yhtiöistä. Se P on joku yksi numeroinen tai joku 10-tyyliin? Mikronin tartunnon siellä on mun äksässäkin jo monisen kuukautta sitten, kun näin, että siitä on tulossa pullo. Ei se ollut silloinkaan mitenkään pahasti hinnateltu. Jos miettii Nvidian GPU-suorittimet riviteen käsistä, niin nyt ollaan ruvettu repimään Mikronin muistisirjoja käsistä. Lisäksi tässä on nyt kolmantena vielä tullut, että kiintolevystäkin olisi vielä tulossa ilmeisesti pullo. Ai, nämä isot kapjakset. Näyttäisi, että ne syövät vähän sieltä sinun täältä. Vähän joka asiasta on tulossa pullo. Energiaasta myöskin, kuten tässä puhuttiin. Kyllä. Sitten sinulla on näistä Magnus Efficient 7 yhtiöitä löytyy täältä. Sitten on myös Amazonia löytyy. Tämä on yksi isoimmista yhtiöistä myös. Itse asiassa Amazon itse meni edellisellä tilikaudella Valmartin ohi liikevaihdossa. Eli Amazon on tällä hetkellä maailman isoin yhtiö liikevaiheilla mitattuna. Herää liikevaihto oli jotain yli 700 miljardia dollaria vuositasolla. Amazon on nyt maailman isoin yhtiö. Tämä on näistä isoista tech-yhtiöistä ehkä kaikista hajautunein. Siellä on verkkokauppapisnes. Sulla on mainospisneksiä. Sulla on streamauspisneksiä. Sulla on äänikirjapalveluita. Sulla on ruokakauppaa siellä. Sitten sulla on totta kai isompana tämä AVS eli pilvipalveluliiketoiminta. Minkälaisia ajatuksia sulla on Amazonista? Tämä osake ei ole kehittynyt ihan hirveän hyvin viimeisen vuoden aikana. Mutta kumminkin ajattelee, että jos nämä tekoälyinimistön tulee ja tehokkuus parantuu, niin Amazon on se maailman isoin yhtiö. Heillä on myös itselleen näitä jättimäisiä panostuksia, että jos joku yhtiö hyötyy tekoälystä, niin mä heittäisin rahani siihen, että se on Amazon. Mitä ajatuksia sulla on siitä? No sen takia mulla on se equal weighttina otettuna niitä yhtiöitä. Mä jätän enemmän markkinoiden päätiä ottavaksi sen, että onko se sitten Amazon vai onko se sitten joku muu yhtiö. Mulla on niitä muitakin poimintoja, jotka pääsee näistä Capex-investoinnista siellä hyötymään. Sä olet aika varma, että se on Amazon. Mä itse en ole ihan yhtä varma. Ja sen takia en niin kuin noin voimakkaasti siitä sanoisi. Itse asiassa jo Amazonin liikevuodesta edelleenkin tulee suurin osa ihan siitä perinteistä verkkomyynnistä ja ihan siitä fyysisestä myynnistä ja näistä. Toki se on huomattavan, tai se on kaikkein kannattavinta. Heille on se AVS-puolis, eli tämä bilevi liiketoiminta. Ja se varmasti jatkaa tukevaa kasvua tästä eteenpäinkin. Eli siellä on niitä hyviä optionaliteetteja, mitkä voi realisoitua jossain vaiheessa. Sama itse asiassa koskee myöskin alfabettiä. Alfabetilla voisi sanoa, että se mainosliiketoiminta on se kivijalka. Mutta sitten siellä on heidän sen geminin osalta hyvä optionaliteetti. Sitten esimerkiksi näiden kvanttilaskennan puolelta heiltä on myöskin sitä optionaliteettia siellä. Ja näin, eli jos näistä muista pienemmistä betseistä tulee jotain isoa, niin ne pääsee niistä sitten myöskin hyötymään. Mutta mun mielestä siinä mielessä kivoin, että niillä on se kestävä tukijalka toissaan siellä, mikä on aika ennustettavaa, että miten se siellä menee. Kyllä, ja Googlessa tämä on ollut hyvin jännä tämä sijoitustarina, miten tämä on muuttunut, että tässäkin, niin tämähän piti olla silloin, kun chat-GPTet launchattiin, että kukaan ei googla enää ikinä yhtään mitään, että Google tulee olemaan tekoälykärsijä. Sitten kun he julkaisivat sitä uusimman mallinsa, niin sitten lähdettiinkin, että hetkinen, tämähän on paras näistä kaikista. Tämä onkin tämmöinen huippu tekoälyhyötiöyhtiö. Näin nämä narratiivit muuttuu. Silti siis Googlen hakujenkin määrä on kasvanut vuoden takaisin. Oli muistaakin, että se oli plus 17 prosenttia vai mitä, että ei se hakukaan siirtynyt sinne chat-GPT-puolelle. Ehkä tuosta Amazonista vielä sen verran, että heillä on myös tämä Robotaxi-liiketoiminta. Se on vielä ihan niinku lastenkengissä, että sieltä ei mitään liikevaihtoa. Alphabetilla. Alphabetilla on myös Teslan kanssakin saa siitä. Itse asiassa mä just kattelin, että Amazon oli isoimmat nämä CapEx-investoinnit vuodelle 2026. Siinä oli 200 miljardia dollaria, mikä on valtava määrä rahaa. Mä itse asiassa just eilen katselin, että se 200 miljardia dollaria, niin se on euroina noin 170 miljoonaa euroa. Se on yhtä paljon, mitä Helsingin pörssin viisi uudintayhtiöjä. Eli kun sä lisäät Nordean, Nokian, Koneen, Wärtsilän ja Sammon, niin nämä viisi yhtiöitä, nämä on yhtä isoja, mitä Amazonin investoinnit tulevat alemaan vuonna 2026. Se on niinku hurja määrä rahaa, että sen voi suhteuttaa, että sillä saisit niinku viisi uudintayhtiöitä Helsingin pörssistä niinku pelkästään yhden ison yhtiön investointi vuonna 2026. Ja nämä on äärimmäisen mittavia. Jos me verrataan vaikka Suomi-yhtiöihin, mitä itsellä tulee työn kautta seurattua, jos me katsotaan vaikka Koneen, Wärtsilän ja Nokian investointeja vuonna 2025, niin ne investoivat alle miljardin vuodessa. Että se kapeksi taas noin 900 miljoonaa, 0,9 miljardia euroa vuodessa. Sitten jos sitä suhteuttaa näihin Magnificent-Seven-yhtiöihin, jotka investoivat aivan valtavia määriä rahaa, niin tässä niinku herää semmoisia tiettyjä kysymyksiä, että tää on tosi iso juttu tää tekoäly, mutta voidaanko näin isoille investoinneille tehdä niinku rahaa tulevaisuudessa. Eli jos me pelataan sitä vanhoihin investointeihin, mitä vaikka Yhdysvalloissa on tehty, kun ollaan sodan jälkeen, eli sieltä on laadittu kapeksia ja niinku tämmöisen ihan perusinfrastruktuurin, että teitä on uusittu ja muuta, niin sitä vaan herää tämmöiselle yksinkertaiselle ihmiselle kysymyksen siitä, että jos nää isot yhtiöt laittaa yli 600 miljardia dollaria vuodessa investointeihin, niin tehdäänkö niillä tulevaisuudessa rahaa? Mitä meiltä saat? Tekeekö ne rahaa näillä? No melkeinpä kaikki näistä isoimmista on siihen kilpailun lähtenyt. Apple ei ole lähtenyt? Apple ei ole lähtenyt. Applen osaltakin on käynyt siinä moottiin, että heillä taas käy näin ohraisesti, ja nyt on pakko sitten ostaa sitä Geminiä, tai se, että Siri käyttää Geminiä, niinku jollain pitkällä diilillä siellä. Eli jos uskoo tohon, että ne kapeksiinvestointeet, että ne ei lennä, niin silloin ehkä sitä Applea kannattaa olla. Mutta mä veikkaan, että Apple kävi vähän ohraisesti näiden suhteen tässä kaiken kaikkiaan. Mutta kyllä se on niin, että ne on pakko olla tässä kilpailussa mukana. Niin kun panosta sinne, ja sitten se onkin se meidän ihmiskunnan kaikkein tärkein asia nytten, niin sitten sä oot hävinnyt sen pelin. Sitten sä katoot sieltä karhuilta. Sä oot aika lailla pakotettu tekemään niitä investointeja ja olemaan siinä kilpailussa mukana siellä. Että okei, se on Apple, nyt ei siihen lähteä. Applella on se rauta. Niin, että mitä se kapeksi on, se on jotain muutamia prosentteja ainoastaan. Se on mitätön määrä. Niin, käytännössä. Mutta sitten toivottavasti, että me ollaan vähän lirissä tässä, että miten ihmeessä me nyt saadaan iPhone- ja tekoälytoiminnallisuuksia. Että okei, mennään sitten hattukourassa tuonne alfabetin toimistolle. Että voisiko tätä Geminin teknologiaa nyt käyttää. Ja nyt se sitten ainakin jollain tavalla sataa se alfabetin laariin tuossa. Mutta muuten näissä investointeissa, mitä sä sanoit, niin mun mielestä se on aika iso kulttuuriero tuolla Yhdysvalloissa ja Suomessa. Perinteiset suomalaiset yhtiöt ovat olleet investointien suhteen aina varovaisia. Jotenkin mun tuntuu, että on sellainen kulttuuri, että mieluummin jaetaan sitten osinkoina ulos, kuin että panostetaan siihen kasvuun. Ja ehkä se kulttuuri voisi vaihtua. Voisi olla parempi, että Suomessakin enempi panostettaisiin kasvuun, kuin siihen, että kasvataan sitä alintariviä ja sitten vaan jaetaan osinkoina ulos. Suomalaiset sijoittajat, nehän rakastavat osinkoja kyllä. Totta kai, se on. Älä naura sijoittajan palkalla. Siellä on isot eläkeyhtiöt opistajina, niin he kaipaavat rahaa, että saadaan sitä kassavirtaa, mitä osinkoja muodossa tulee. Mutta siirrytään seuraavalle täällä sun listalla. Sulla on täällä MercadoLibre, eli tämä latinalaisen Amerikan Amazon. Haluatko sä hieman avata sijoittajille tätä MercadoLibreä, minkälainen yhtiö se on? No se on helpoin varmaan, jos ottaa se Amazonin siihen verroksi. Heillä on se verkkokauppa, jota kautta muut pystyvät myymään omia tavaroita, ja se on johtava latinalaisessa Amerikassa. Mutta siinä on myöskin tämä tarina muuttunut hieman siinä mielessä, että heidän Fintech-puoli muodostaa jo lähes puolet siitä liikevaihdosta, ja se on kasvamassa siellä. Eli tämä on ehkä se mielenkiintoisin kasvaa juuri tämän uuden MercadoLibren takana. Eli se tarjoaa niitä erinäköisiä rahoituspalveluita ja muita Fintech-ratkaisuja, että siellä on pakopeita sun muuta vastaavaa. Mutta helpoin se on rinnastaa siihen, että se on samantyyppistä liiketoimintaa kuin mitä Amazonkin tekee, mutta eri markkina-alueella. Sitten täällä löytyy Nvidiaa muun muassa salkusta. Sitten puhuttiin noista Robotaxeista, eli Google, Amazon, heillä on tämä oma Robotaxe-liiketoiminto, mikä on vielä ihan lastenkengissä, mutta voi olla tulevaisuudessa erittäin iso juttu. Sitten siellä yksi iso hevonen on Tesla, niin miksi Tesla ei ole salkussa tai rahastossa? Se ei ole minusta osoittanut vielä sitä omaa paikkaansa. Siis sillä on hirveästi sitä optionaliteettia, erinäköisiä asioita, missä se voisi olla aivan kärkeen. Lähtien heidän näistä, mitä ne on nämä robotit? Optimus. Optimus-robotit esimerkiksi, ja mitä on sitten myöskin liittyen tähän energiamurrokseen ja sähköistymiseen. Mutta siis se ei ole vielä riittävästi osoittanut minulle, että minun kannattaisi tämän Teslan kyytiin hypätä, että se on justiinsa heidän teknologiaat, nyt sitten mitkä on ne parhaimmat ja näin. Kun se on kuitenkin liikevaihtomielessä edelleen enemmän autoyhtiö kuin sitten näitä optionaliteetteja, mitä siellä on. Jos nämä realisoituu ja ne on hyviä, niin kyllä me sitten voimme hypätä Teslan kyytiin. Mutta mieluummin nyt tässä vaiheessa edelleenkin katsoa sitä Touhu-sivusta. Minä olen katsonut Teslaa monen monta vuotta sivusta. Kyllä, ja tuo optionalisuus on erittäin mielenkiintoista, ja se kuvaa Teslaa varsinkin oikein hyvin. Kuten sanoit, se on autoyhtiö, myydään autoja. Sitten täällä on tämä robotaksi liiketoiminta, mikä voi olla massiivinen asia, ja toinen on tämä optimus. Optimus, eli nämä robotit, jotka voi tehdä vaikka tehtaissa tai missä tahansa kaikki työt, mitä ihminen on aikaisemmin tehnyt. Tämä on äärimmäisen mielenkiintoista, koska nämä asiat, jotka on optionalisia, näitähän ei voi laittaa Exceliin. Sinä et voi laittaa optimuksen myyntimäärin Exceliin, kuinka paljon sieltä tulee liikevaihtoa. Nämä on tämmöisellä S-käyrällä. Alkuun ne ei ole välttämättä uhka oikein kellekään. Optimus saattaa olla kyllä uhka, mutta sinä et oikein voi laittaa sitä Exceliin, ja se kasvuu alkuun. Liikevaihto ei ole, kunnes se lähtee sillä S-käyrälle, ja sitten lähtee semmoiseen parapoliseen nousuun se liiketoiminta. Sen takia monesti kun katsotaan näitä jenkkiyhtiöitä, niin näissä tämä optionalisuus on se kärkijuttu. Just vaikka Amazonissa on, että se on maailman ysein yhtiö liikevaihoilla mitattuna, heillä on omia tekoälyinvestointeja, heillä on tämä oma piltikapasiteetti, niin jos joku yhtiö mun mielestä hyötyisi tekoälystä ja sitä optionalisuudesta, niin se on Amazon. Ja tähän Teslaan pätee vähän nämä samat lainalaisuudet. Tuosta S-käyrästä, niin toisaalta silloin, kun se vielä on tämmöttiin lähdössä, niin mä annan antaa siellä eri tekijöiden mun mielestä edelleen kilpailua, että kuka sen vie sen markkinaan ja näin. Mulla koen, että se riski on paljon pienempi sitten, kun se on todistettu, ja joku sieltä selvästi nousee, että tämä on nyt se alan parasta, mitä voi olla. Mun kokemus on, että siinä on sen verran paljon sitä kiitorataa yleensä jäljelle, että mä sitten ratsastan sen kyllä. Mutta että mä alkaisin vähän, että on monia hyviä ideoita, mutta sitten ei vielä tiedä, että mistä niistä tulee, niin siinä on liikaa riskiä tälle mun sijoitustrategialle. Kyllä. Ja nämä tietyt nämä jenkkiyhtiöt, nämä on varsinkin tämmöiset kompaunderyhtiöt, ne kasvaa korkoa korolle. Ihmismieliä on mutta siitä mielenkiintoinen, että ihmismieliä ajattelee lineaarisesti. Sitä on hyvin vaikea ajatella, että jos joku tuplaantuu vuoden välein, että kuinka paljon se on kymmenen vuoden päästä. Jos alkaa ykkösestä, niin kuinka paljon se on kymmenen vuoden päästä. Se on tosi paljon, tosi paljon rahaa. Niin tämä ajatus maailman muista. Tietyllä tavalla pätee myös sijoittamiseen ja markkinaan, että markkina aina aliarvioi näitä tiettyjä jenkkiteknoyhtiöitä, että ei ne oikeasti pysty. Sitten aina ne vaan pystyy, ja ne aina ylittää ne odotukset. Sitten joka vuosi ollaan kaikkia aikoja hoipuissa. Vaikka nämä Magnificent-Seven yhtiöt, nämä on näitä samoja yhtiöitä, mistä täällä on puhuttu myös kymmenen vuotta. Nämä on ollut näitä kuumia yhtiöitä, kuumia jenkkiteknoyhtiöitä. Ne on aina vaan onnistunut ylittämään nämä odotukset. Ne on tällä hetkellä isompia, mitä ne on koskaan ikinä. Amazon on hyvänä esimerkkinä. 90-luvun alussa aloitti kirjakauppana, ja nyt vuonna 2025 se on maailman isoin yhtiö, liikevaiheena mitattuna, ylittivallan. Mutta pitäisikö meidän siirtyä seuraavaksi tähän Palanteriin, mistä hieman puhuitkin, niin Palanteri on tällä hetkellä se markkinointidarling tällä hetkellä, että viimeinen mohikaan ja kaikki muut nämä softayhtiöt on ammuttu alas, ne on rumahtanut, mutta Palanteri, sekin on tullut hieman alas, 30 pinnaa alas huipuistaan, mutta se on vielä edelleen se, joka on kaikista korkeintin arvostettu pörssissä näistä softayhtiöistä, niin miksi Palanteri on sun mielestä mielenkiintoinen kohde tällä hetkellä? Tässä vähän aikaisemmin jo sivuuttiin, niin Palanterille ei ole sitä ongelmaa, etteikö heidän loppuasiakkaat olisi valmiita maksamaan heidän tuotteistaan. Eli vaikka jos ajatellaan, että nyt näitä SaaS-yhtiöitä on tippunut blam blam blam, niin kuin sä sanoit, perustuu vähän siihen teesiin, että okei, sä voit laittaa sen Clouden tai jonkun muun laulamaan ja se rakentaa sulle vastaavan softan helposti siihen, mutta etpä sä tuommoista Palanterin softaa ja millä tavalla he prosessoivat sitä tietoa, niin pystykkään tekemään. Haluatko sä avata näitä käyttökohteita, mihin Palanteria käytetään? No niitä on siis lukuisia, mutta se, mistä kaikki tietävät, toki sen Palanterin tausta, että se on lähtenyt, niin se ei ole sieltä puolelta. Elikkä heillä on näitä valtiokytköksiä, eli eri maiden valtiot ostaa heiltä ohjelmaa. Esimerkiksi Norjassa, kun sä ylität sen rajaan, niin siellä se kamera, niin kuulee sun auton rekisterinumero, niin se tekee jotain taustatsekkejä myös sen auton osalta esimerkiksi, ja esimerkiksi he käyttävät sitä Palanterin Gotham-ohjelmistoa. Sitten on ihan käytössä tuolla Ukrainaan etulinjassa käytetään Palanterin ohjelmistoja ottamaan tilannekuvaa, ja mitä siellä kannattaisi tehdä. Sitten taas sen yksityinen puoli, jos sulla on jotain monimutkaisia toimitusketjuja esimerkiksi, niin sä pystyt optimoimaan niitä, ja sit sä oot eniten iloa irti tämmöiset isot yhtiöt, joilla on monimutkainen se toimitusketju tai muuten se bisnes ei ole ihan suoraan juosta. Elikkä jollakin pikku yhtälönä ei kannata ehkä lähteä kysyä Palanterin ohjelmista, että saasko jotain irti, että se ei ole heille. Se kustantaa ihan kivasti kyllä se heidän ohjelmistoa. Eli sitä nyt ei pysty ihan LLM-promptaamalla alkaa kopioimaan, eikä myöskään sitä logiikkaa, millä kaikella se siellä toimii. Sitten jos siirrytään, sulla on täällä yksi tämmöinen ehkä, jota ajatellaan, että voisi ehkä olla tämmöinen ehkä-tekoälykärsi, ja sulla on sopiva tässä alkuessa, eli tämä verkkokauppa, mikä tarjoaa yksityisyrittäjille näitä verkkokauppapalveluita. Niin miksi tämä on sun mielestä mielenkiintoinen kohde? Sulla tosi vähän on näitä, mitkä markkina ajattelee, että onko se on tekoälykärsiä. Kärsiä tämänkin enemmän tämmöisiä pasaroita ja tämmöisiä lapioita, tekoälyyhtiöitä, jotka hyötyvät tästä. Okei, sitten sulla on Palanteli, joka ratsastaa sinne aallonharjalla, mutta sitten sulla on tämä sopiva. Niin miksi sopiva on sun mielestä mielenkiintoinen valinta? No siinä on kaksi eri tekijää. Ensimmäinen on se, että jos ajateltiin, että viime vuosi oli se LLM-vuosisena tekoälypuolella, eli promptailet, ja nyt ollaan ajatellut, että tämä vuosi on sitten tekoälyagenttien vuosi, mitä olisi tulossa. Toisaalta heillä on se maailmanjohtava verkkokauppalustan tarjoaja, ja siinä vaiheessa, kun tämä soppailu siirtyy tekoälyavusteiseksi, niin kyllä mun teesi on silloin, että nämä eri tekoälyyhtiöt haluavat sitten tehdä jonkinnäköisen sopimuksen Sopifyn kanssa, joka on johtava siellä, jotta se verkko-ostoksen tekeminen menee Sopifyn asiakkaiden laariin sataa siellä. Eli sen pitäisi siinä vaiheessa päästä hyötymään sitä Sopifannetta. Eli silloin heille pitäisi niitä asiakkuuksia kiertyä enemmän, koska se verkkosoppailu siirtyy sinne. Ja toinen on toki se, että okei, että se edelleenkään pystyy promptaamaan itsellesi verkkokauppaa tuolla tavalla, miten Sopify toimii. Eli kun siinä kytkeytyy kaikki se maksujen prosessointi, se voi, että se kytkeytyy siihen sun kirjanpitoon ja näin. Enempikin, jos sä alat jotain promptailla, ne on ehkä sitten joku uusi plugiini siihen, mitä Sopify sitten käyttää, ja sitten se menee niiden asiakkaiden iloksi, jota he voi sitten vaikka erikseen ottaa siihen alustaan mukaan. Eli kaksi teemaa. Ensimmäinen se, että uskon, että se tekoälyagentit mullistaa tuon verkkosoppailun, ja sillä on tämmöinen suurin verkkokauppa-alusta, eli Sopifyn pitäisi päästä hyötymään siitä tilanteesta. Ja toinen toisaalta on se, että minä en usko, että tämä nykyinen tekoäly... Narratiivi. Narratiivi, jossa näitä ohjelmistoyhtiöitä ammutaan alas, sitten samalla tavalla koskettaa nimenomaan tätä Sopifytä. Joo, tämä on kieltämättä kyllä äärimmäisen mielenkiintoinen yhtiö, jota olen itsekin hieman sitä katsonut. Mutta siirrytään seuraavaksi Sopifystä Spotifyhen, eli tähän ruotsalaisen striimauspalveluun, joka on kylläkin listattu Jenkeissä. Täällä sulla on salkussa myös alfabetia, jolla on tämä YouTube-palvelu. Jos me verrataan YouTubea ja Spotifyta, niin eikö YouTube ole tavallaan ylivoimainen vaihtoehto, koska sulla on alfabet, jolla on tämä oma pilvipalvelu. YouTubella on valistettu se, sitten sulla on Spotify, joka on riippuvainen muistani. Miksi eli päätäisi Spotifyä sun mielestä, vieläkin ettei ne valintoja? Oon tykkänyt Spotifysta jo monen monen monta vuotta, ja edelleenkin kaikki osoittaa, niin kuin koelliseen heidän osaltaan. Eli kuukausittain käyttäjämäärät on tällä hetkellä jossain 750 miljoonaan tietämillä. Yhtiöllä on hyvä marginaali, tekee hyvää tulosta. He on onnistuneet myös sitä heidän alustansa parantamaan, eli sieltä löytyy nykyään varmaan teidänkin tämä podcast. Yllä löytyy, sieltä kuuntelemaan. Nykyään Yhdysvallassa löytyy esimerkiksi musiikkivideoitakin. Itse asiassa heillä on aika hyvin myöskin dataa sinun omista mieltymyksistäsi. Eli se osaa nykypäivänä hyvin tunnistaa, että minkälaista musiikkia sinulle kannattaa tarjota. Tämä on ehkä se yksi niistä isoisista syistä. Toi on kehittynyt tosi paljon myös. Niin on. Ja siellä on tulossa, se on tällä hetkellä koekäytössä, pystyy promptaamaan itsekin sinne, että luo tämän tyyppinen soittolista vaikka itselle, ja sitten alkaa soittaa sen tyylistä musiikkia. Se on todella hyvä itse asiassa siinä. Eli vaikka itsekin haa jotain omaa mielentilaan sopivaa musiikkia, niin se tulee just sen tyyppistä, mistä minä tykkään. Eli kyllä se sitä tekoälyä hyödyntää tälläkin tavalla. Ja plus, että se kytkeytyy vaikka chat-GPT ja sun muihin, että siinä on olemassa se ohjelmointirajapinta, että voit chat-GPTsistäkin pyytämään. Että se tekee sulle sen soittolistan, ja sitten se soittaa sen Spotifyn ohjelmointirajapinnan kautta niitä sulle. Joo, toi se, että mitä musiikkia Spotify suositteli, niin se on minusta kehittynyt enemmän ja se on hyvin, kun muistaanko, itse olen käyttänyt Spotifyta varmaan yli 10 vuotta, niin mä en alkuun oikeasti välittänyt siitä shuffleista, että se välittää sinulle automaattisitakin musiikkia, mitä se soittaa, mutta se on nykyään minusta kehittynyt äärimmäisen hyvin, että mä aina tykkään kuunnella nykyään melkein sillä shufflella, että se suosittelee minulle perustuen siihen, mitä minä olen aikaisemmin kuunnellut. Se on äärimmäisen hyvää ja itse asiassa tosi koukuttava palvelu nykyään. Ja tähän Spotifyhin vielä ehkä sen verran, että tämä on äärimmäisen hyvä siinä, koska tähän toimii freemium-mallilla, että ilmeiseksi, kun käyttään sitä, sitten sinulla on se maksullinen versio. Ja nyt näistä kaikista käyttäjistä, ketä Spotifyta käyttää, niin siitä muistaakseni jopa yli 40 prosenttia on maksavia asiakkaita, joka on tosi korkea taso tämmöiselle freemium-mallille, jos sitä vertaa vaikka Duolingoa, joka on tämmöinen toinen freemium-malli, ja toimii tämmöinen kuluttajatuotepalvelu. Heillä se on joku 9 prosenttia se penetraatioaste, että kuinka moni käyttäjä, joka maksaa sitä palvelusta. Mutta itsellä ehkä herää tästä Spotifysta semmoisia ajatuksia, että Spotify on totta kai se alusta, missä musiikkia kuunnellaan, mutta Spotifyhan ei omista sitä musiikkia, eli Spotifyhan joutuu maksamaan näillä levyyhtiöillä aina niitä royaalteja. Ja viime vuonna taisi maksaa 11 miljardia, eli maksaa itseasiassa todella paljon sitä. Sittenkin summassa taisi olla, että meniköhän noin puolet siis itsenäisille artisteille, eli ei edes levyyhtiöille. Kyllä, joo. Se on merkittävä määrä rahaa. Spotifysta on myöskin puhutaan, että heillä on kädet niiden artisteiden kurkulla, että heillä on niin merkittävä markkina-asema, ja juuri tämä, että he joutuvat maksamaan noita royaalteja näistä musiikeista. Jos verrataan vaikka tähän Duolingoon, mikä on tämä kielten opiskelu-appi, niin Duolingo ja Spotify ovat molemmat tavallaan tietynlaisia tämmöisiä alustoja. Mutta miten Duolingo vaikka eroaa Spotifysta on se, että myyntikate on paljon korkeampi. Se on joku 70 pinnaa, ja Spotify pyörii jossakin 20, jopa 30 nyt. Mutta siinä on se, että kun Duolingossa opiskellaan kieliä, mutta siinä on se kiva juttu, että kukaan ei omista englannin kieltä, kukaan ei omista saksan kieltä, kukaan ei omista espanjan kieltä. Siellä on myös uutena ominaisuutena nimenomaan shakki. Kukaan ei omista shakkia. Sä pystyt tavallaan ilmatteeksi tekemään niitä kursseja loputtoman määrän. Ne ei tarvitse maksaa kellekään. Koska kyllä tekoälykin tekee musiikkia. Kyllä. Nykypäivänä se varmaan itse asiassa on vielä lisääntymässä, että itse asiassa Spotify tulee varmasti olemaan jonkunnäköinen rooli myöskin siinä, kun musiikkia koko ajan pystytään tuottamaan helpommin ja helpommin, jotta sieltä se oikeasti käyttäjää kiinnostavan tyyppinen musiikki valikoituu. Voi tietää, voisi se tekoäly olla parempi artisti kuin joku suomalainen tai joku jenkki. Niin, mutta siinä voi silloin käydä myöskin niin, että itse asiassa käy vähän samalla tavalla, että ei ole näin, että onko se kielimalli, joka omistaa se musiikin vai miten, en tiedä, mutta siinä voi olla jotain vastaavaa ehkä jopa edessä. Kyllä, että riidellä omistussuhteista ei olekaan omistaa chat-gpillä tehdyt musiikin. Niin. Kyllä, yritin näin. Mites meidän tämä viimeinen teema niin vaan yhteen? Sulla on täällä TSMC, AD, ASML ja näitä muita vastaavia, sä oot kyllä käynyt näitä läpi, mutta jos sä mietit tätä porukkaa, niin nämä on juuri näitä lapioita ja vasaroita, mitä tekoäly hyödyntää, niin haluaisitko sä näitä käydä vielä sille ehkä tiivistetysti läpi? No ne voi tiivistää siihen toteamukseen, että tässä vaiheessa tätä tekoälyn marssia, niin mä mieluummin nimenomaan otan näitä tämmöisiä yhtiöitä, jotka hyötyvät näistä capex-investoinneista. Eli ne on mulla selvässä ylipainossa tämän teeman osalta. Ja sitten mulla on näitä muutamia, jotka mä näen, että siellä ohjelmiston puolella hyötyy, jotka on sitten tyylin Palantteri ja Shopify sitten taas sillä puolella. Eli se painotus on näin. Ja sitten sanotaan, että jos tässä mennään eteenpäin tämän tekoälyn kehityksen osalta niin, että on nähtävystä, tulee muita tämmöisiä ohjelmistoratkaisuja, joissa selvästi on nähtävystä, että se vie sen markkinoinnin ja loppuasiantuntijan valinta maksamaan sitä tuotteesta, niin sitten se voi olla, että sinne nousee jotain muitakin yhtiöitä. Mutta tässä vaiheessa sitä sykliin, niin mä otan mielellään nää capex-hyllynetchat vastaan kyllä. Kelpaa, kelpaa. Joo, tottakai. Siirrytään sitten tähän keskustelun loppuaiheeseen. Puhutaan tästä uudesta rahastosta. Minkä kokoisuilla sijoituksella pääsee tähän United Bankersin megatöintirahastoon sijoittamaan? Tuhannesta eurosta alkaen pääsee sijoittamaan, ja sijoituksen voi tehdä suoraan siellä omaa UB-palvelussa suoraan täysin verkon ylitse. On tulossa kolme eri sarjaa vähän eri hallinnointipalkkioilla, että lähteekö aiemman sillä minimillä vai lähteekö sitten isommilla summilla siihen kyytiin. Ja onnistuisi muuten niin, että itse laitan myöskin tähän rahastoon jo omia varoja kiinni, että salkuhoitaja istuu ihan samassa veneessä kuin muutkin sijoittajat. Kyllä, eli oma nahka on pelissä. Jep. Okei, sitten viimeinen kysymys. Keskustelun lopuksi voisi pitää minuutin mittaa sen hisseipuheen, miksi UB-megatrendit on mielenkiintoinen vaihtoehto sijoittajalle? No, UB-megatrendit on sijoittajalle erinomainen vaihtoehto, sen takia, että jos sinä sijoittajana uskot tämmöiseen megatrendisijoittamiseen, eli on jotain monivuotista kysyntää siellä taustalla, mikä vauhdittaa näiden yhtiöiden tuotteiden kysyntää, ja näille yhtiöiden palveluille on kysyntää. Ja vielä semmoiselle lähestymiselle, että minä salkuhoitajana siellä pyrin löytämään ja tunnistamaan ne kaikkein parhaimmat yhtiöt tässä kategoriassa, niin jos tämän tyyppinen lähestyminen kiinnostaa, niin mun kyytiin tämmöisellä tuotteella pääsee. Kiitoksia Pasi haastattelusta ja tsemppiä uuden rahaston starttaamiseen. Kiitos Siikka.