Hyvää iltapäivää ja tervetuloa Nesteen osioon! Pörssisijoittajan viikossa. Minun nimeni on Anssi Tammilehto. Vastaan Nesteellä strategiasta, M&A:sta ja sijoittajasuhteista. Olen ollut töissä Nesteellä nyt 20 vuotta, ja aika monia eri vaiheita ja erilaisia tilanteita on tullut nähtyä.

Tehdään seuraavaksi katsaus Nesteen ajankohtaisiin teemoihin ja siihen, miten Neste pyrkii parantamaan suorituskykyä. Mikä on itse asiassa aika hyvällä polulla tälläkin hetkellä. Neste on totta kai kokenut tässä lähivuosina aika paljon, kuten olette pystyneet varmaan seuraamaan eri lähteistä. Aika paljon asioita on myös alettu tehdä uudella tavalla. Tämä kaikki perustuu kuitenkin siihen, että pohja on tosi hyvä. Siellä on paljon potentiaalia pohjalla, ja Neste onkin jo osittain hiottu timantti, jossa on paljon potentiaalia, ja on tosi kiva olla mukana tällä matkalla.

No mitä Neste sitten tekee? Neste on maailman johtava uusiutuvan lentopolttoaineen ja uusiutuvan dieselin tuottaja. Ja Nesteen tehtävä myös on tässä samalla auttaa asiakkaita vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Vuonna 2024 nämä kasvihuonekaasupäästöjen vähenemät olivat 12,1 miljoonaa tonnia. No, onko se paljon vai vähän? Se on aika paljon. Jos se olisi kaikki laitettu vaikkapa Suomen markkinalle, se olisi vähentänyt Suomen päästöjä vajaan kolmanneksen.

No, Neste ei ole pelkästään tietenkään tuottaja, vaan tämä toimiala vaatii aika kattavan verkoston koko arvoketjun läpi. Millä sitten toimitaan? Ja se, millä tavalla Neste pyrkii luomaan arvoa, liittyy nimenomaan siihen, että saadaan näitä vaikeasti käsiteltäviä jätteitä ja tähteitä, joita sitten hankitaan ympäri maailmaa globaalisti raaka-aineeksi eri teknologioilla. Sitten hyödynnetään näitä tässä keskivaiheessa, ja tätä teknologiaa on nyt pyritty tässä vajaa 20 vuotta harjoittelemaan. Ja kyllä ollaan siinä varmasti tällä hetkellä maailman johtava tekijä. Tietenkin meidän tuotteet pitää saada markkinoille, ja tässä meidän globaali myynti auttaa joko uusiutuvan lentopolttoaineen osalta tai sitten uusiutuvan dieselin osalta. Ja kaikkea tätä, mitä me ollaan kehitetty tässä vuosien varrella, niin on pakko pystyä optimoimaan tilanteen mukaan. Meidän on pakko sekä ennakoida, että mihin regulaatio menee, ja meidän on pakko myös pystyä reagoimaan. Aika hyvä esimerkki tästä reagoimisesta on vaikkapa tämän vuoden alkupuolelta. Kun tuli aika paljon tullikeskustelua ja tullipäätöksiä, niin miten sitten ollaan siitä huolimatta pystytty nostamaan meidän suorituskykyä tässä markkinassa? Samaten arvoketjussa, kun nämä eri raaka-aineet pitää käytännössä täsmätä näihin myynnin ja asiakkaiden tarpeisiin, niin siinä on aika iso optimointi koko ajan menossa, että miten saadaan paras mahdollinen arvo niistä irti.

Neste toimii kolmella eri liiketoimintayksiköllä eli uusiutuvissa tuotteissa. Kuten mainittua äsken, siinä on aika keskeinen osa Nesteen arvonluontia. Nimenomaan uusiutuvat tuotteet. Se on se kasvun ajuri. Se on tämä nykymoottori. Millä sitten käytännössä tätä bisnestä tehdään? Toisaalta öljytuotteet tässä keskellä ovat todella tärkeitä tällä hetkellä, eli tässä käytännössä meidän Porvoon jalostamo on yksi Pohjois-Euroopan monimutkaisimpia, ja monimutkaisuus on tässä tapauksessa itse asiassa hyvä asia. Niin jalostamoita, ja siellä on tosi hyvä nimenomaan näiden korkea-arvoisten tuotteiden, kuten dieselin ja bensan saanto, ja se on poikkeuksellisen korkea verrattuna moneen muuhun. Marketing & Services puolestaan sitten vie meidän ratkaisut ja meidän tuotteet käytännössä meidän asiakkaille niin Suomessa kuin Baltiassa. Ja nämä kaikki kolme muodostavat tällaisen saumattoman ketjun, jonka kautta sitten luodaan Nesteellä arvoa.

Tämä on itse asiassa tällainen kuva, minkä tein tähän, koska tämä on kuitenkin aika erilainen kuin mistä Neste yleensä on puhunut. Eli mehän ollaan suomalainen yhtiö. Alkujaan tietenkin Naantalin jalostamon, joka nyt on muutettu terminaaliksi, ja sittemmin Porvoon jalostamon ympärille luotu kokonaisuus. Mutta tällä hetkellä kyllä me voidaan puhua aika globaalista yhtiöstä. Eli meillä on uusiutuvissa tuotteissa tuotantoa Porvoossa, Rotterdamissa, Singaporessa ja Kaliforniassa. Meillä on Rotterdamissa iso hanke käynnissä, yhteensä 2,5 miljardin investointi uuteen tuotantokapasiteettiin uusiutuvien tuotteiden osalta. Sen lisäksi uusiutuvissa tuotteissa nämä vihreät pallot aika hyvin kuvaavat sitä, että missä me sitten käytännössä muun muassa hankitaan niitä raaka-aineita, mistä puhuttiin. Uusimpina lisäyksinä muun muassa Intia ja Brasilia. Me laajennamme koko ajan meidän raaka-aineiden keräilyä ja toisaalta ostokykyä, jotta sitten pystytään nämä meidän jalostamot täyttämään näillä jäte- ja tähderaaka-aineilla. Porvoon jalostamo. Kuten sanottua, niin iso teollisuuskeskittymä Porvoossa, taitaa olla Pohjoismaiden suurin. Ja sitten Marketing & Services. Kuten mainittua, niin Suomessa ja Baltiassa.

No minkä takia me sitten ollaan tämmöisellä toimialalla kuin uusiutuvat tuotteet? Niin, tämä on kasvumarkkina, ja tämä on itse asiassa aika nopeasti kasvava markkina. Arvioidaan, että uusiutuvien tuotteiden kysyntä oli noin vajaa 16 miljoonaa tonnia vuonna 24, ja nyt oletetaan, että se yli kolminkertaistuu tuossa 35 mennessä. Käytännössä sitä ajaa erilainen lainsäädäntö ja regulaatio, mitä on kehitetty, jotta saadaan fossiilisen tuotteen määrää vähennettyä. Erityisesti tieliikenteessä, niin kuin tästä kaikesta näkee, niin jos yhteensä 2025. Oletus on, että polttoaineita kuitenkin kuluu 2500 miljoonaa tonnia, niin siinä on tilaa sekä biopolttoaineille että sähköistymiselle. Ja totta kai näitä kaikkia ratkaisuja tarvitaan, kun tätä ongelmaa ratkotaan. Lentopolttoaineet tuossa pienemmässä laatikossa ovat tällä hetkellä noin vajaa miljoona tonnia, mitä katsottiin viime vuoden kysyntää, ja oletetaan, että se yli 25-kertaistuu sitten 2035 mennessä. Ja tässä sitten samaten regulaatio ohjaa. Sen alku on ollut hitaampaa kuin mitä on alun perin kuviteltu, mutta 2035 mennessä aika merkittävä kasvuluku.

No minkä takia tämä uusiutuva lentopolttoaine? Eli me puhutaan SAF:ista, Sustainable Aviation Fuel. Minkä takia se on sitten merkittävä tekijä? Niin jos me katsotaan maailman lentoliikennettä, niin oletetaan, että se kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä. Tuo käyrä tuossa vasemmalla slaidissa. Näyttää, että se on aika jyrkkä tuo kasvu heti tästä koronavuosien 2020 dropin jälkeen. Samaten kun katsoo tätä keskimmäistä kuvaa, näkee tämän tummansinisen palkin, joka nousee, ja se on käytännössä lentoliikenteen CO2-päästöt 2000–2050. Siinä on samassa kuvaajassa myös muita toimialoja, ja kaikki muut toimialat käytännössä joko tasaantuvat tai jopa laskevat. Eli on pystytty löytämään keinoja, miten dekarbonisoida. Mutta lentoliikenteessä on vaikeampaa. Ja lentoliikenteen suhteellinen osuus itse asiassa kasvaa päästöistä merkittävästi vuoteen 2050 asti, jos ei mitään tehdä.

No mitä voi tehdä? Tässä ovat käytännössä ne toimenpiteet, mitä tällä hetkellä lentoliikenne ja sitten me totta kai mukaan lukien ollaan tekemässä. Eli tietenkin uudet lentokoneet, uusi teknologia. Mutta aika pieni osuus ja aika myöhään, kuten nähdään. Erilaisten toimintojen optimointi ja infran kehittäminen, lennonjohdon parempi hallinta ynnä muuta. Niin. Kuitenkin merkittävässä roolissa, mutta aika pieni, ja isoin on tämä vihreä viuhka, joka on tämä meidän uusiutuva lentopolttoaine. Eli tämä SAF, joka käytännössä on merkittävin tekijä, miten saadaan päästöjä vähennettyä. Tätä kaikkea vasten sitten toki on regulaatiota sekä EU:ssa että USA:ssa, joka sitten tukee sekä tieliikenteen uusiutuvia polttoaineita että sitten tätä lentoliikenteen puolta.

No me satutaan olemaan maailman suurin SAF:n eli uusiutuvan lentopolttoaineen tuottaja nyt ja pyritään olemaan sitä myös Rotterdamin investoinnin jälkeen 2027, jolloin meillä on yhteensä 2,2 miljoonaa tonnia uusiutuvaa lentopolttoainetta. Ja joo, meidän Rotterdamin laitos 2027 riittää kattamaan tämän EU:n mandaatin, mikä tarkoittaa sitä, että totta kai uuttakin kysyntää saisi tulla. Tämä uusiutuva diesel jatkaa edelleen meidän suurimpana tuoteryhmänä, ja siinä totta kai me ollaan ainoa globaali peluri. Kaikki muut tekijät käytännössä tällä toimialalla toimivat paikallisesti joko Yhdysvalloissa, Euroopassa, yksittäisessä maassa, yksittäisessä osavaltiossa. Me pystytään hallitsemaan tätä koko globaalia verkostoa sieltä aina raaka-aineesta globaaliin tuotantoon ja sinne myyntiin asti. Ja kyllä se vain luo lisäarvoa. Näin se on.

Minkälaisia tuloksia tästä kaikesta on tällä hetkellä sitten lähiaikoina nähtävissä? Ensinnä haluan nostaa meidän tapaturmataajuuden, joka on lähtenyt parempaan suuntaan. Me ei haluta vieläkään olla tyytyväisiä tietenkään tähän tasoon, että pitää koko ajan puskea tuota alaspäin. Meillä on kunnianhimoiset tavoitteet. Tämä on joka tapauksessa tämä turvallisuus koko teemana semmoinen leading indicator, jolla kuvataan koko prosessitehokkuutta ja oikeastaan toiminnan laatua, prosessin laatua. Millä tavalla meidän yhtiötä johdetaan, ja me halutaan nähdä, että nämä käyrät menevät alaspäin sekä tuossa tapaturmataajuudessa että sitten näissä prosessiturvallisuuspoikkeamissa. Ja meillähän on ollut. Olette varmasti seuranneet tilannetta aika paljon. Paljon kuitenkin erilaisia poikkeamia. Ja tällä toimialalla, kun on korkeat paineet ja korkeat lämpötilat, niin ne ovat yleensä aika isoja asioita, kun tapahtuu.

No, meidän Q2:n tulos, joka heinäkuussa julkistettiin, niin nostan tästä tämän 6 pisaraa esiin, joista itse asiassa kaikki menivät parempaan suuntaan. Verrattuna ensimmäiseen kvartaaliin, eli pystyttiin nostamaan meidän myyntivolyymia, tehtiin parempaa vertailukelpoista käyttökatetta. Meidän yksikkömarginaali uusiutuvissa tuotteissa nousi 361:een. Pystyttiin vapauttamaan käyttöpääomaa ja sitä kautta tekemään myös parempaa rahavirtaa, mikä on tietenkin meidän tilanteessa tosi hyvä juttu. Myös öljynjalostuksessa öljytuotteet onnistuivat paremmin kuin ensimmäisellä kvartaalilla, joskin se jäi aika matalaksi. Tuo kokonaisjalostusmarginaali, ja me onnistuttiin laskemaan meidän velkaantuneisuusastetta tuohon Q1:een verrattuna. Eli tehdään oikeita asioita. Meillä on hyvä tavoite tässä parantaa meidän suoritusta, ja se näkyy toivottavasti tuloksissa.

No tietenkin toivo on huono strategia, joten me tehdään päättäväisesti meidän käyttökatteen parannusohjelmaa, jossa me 26 vuoden loppuun mennessä parannetaan meidän käyttökatetta 250 miljoonaa. Siitä tulee kustannuksista, ja samaten pysytään tuon meidän investment grade -luottoluokituksen sisällä. Ja toki meillä on tavoite myös pitää meidän velkaantuneisuusaste alle 40 prosentissa. Ja kuten mainittua, niin siellä ollaan. Meillä on kahden vuoden aikana rahaa pistää Rotterdamin investointi kuntoon ja sitten käytännössä Porvoon turnaround. Eli tämmöinen huolto. Sitten 26 vuonna ja sitten minimi muihin investointeihin. Tämä on käytännössä minimoitu. Capex-raami, mikä meillä on. Samaten viime vuoden perusteella maksettu. Osinkoa sitten leikattiin tuohon 20 senttiin, ja pyritään parantamaan tämä meidän taloudellinen tilanne.

Tämä ohjelma, mikä meillä on, niin nyt Q2:een mennessä 107 miljoonaa käyttökateparannusta. Siellä on monia eri toimenpiteitä, itse asiassa tosi hyviä. Se liittyy logistiikassa tehtyihin säästöihin. Meidän terminaaliverkoston streamlinaukseen, jotta saadaan siitä sitten paras teho irti. Samaten ostetaan vähemmän asioita, ostetaan halvemmalla. Asioita liittyy toki tällaiseen perushankintatoimeen, ja iso osa tätä meidän ohjelmaa on myös se, että jalostamoiden suorituskyvyn pitää parantua. Ja näistä turvallisuusluvuista nyt esimerkiksi näytin, niin tässä ollaan ihan hyvällä polulla.

Minkä takia Neste sitten luo arvoa? Niin, tässä on muutama elementti. Vaikka markkinat ovat olleet vaikeat ja meillä on nyt toiminnan parannusohjelma keskiössä tässä. Mitä me priorisoidaan, niin kyllä meillä on tässä aika hyvä pohja. Eli meillä on ensinnäkin kasvubisnes. Kuten mainitsin tuosta ylipäätään markkinan kasvusta, se on aika suuri, ja jopa meidän kasvu on noin 10 % vuodessa tässä uusiutuvissa jo nykyinvestoinneilla. Meidän marginaaleja parannetaan tietenkin tällä meidän ohjelmalla, ja myös sitten jos markkinatilanne paranisi, niin totta kai tämä tuo meille lisäkasvua, ja Neste on johtava toimija tällä uusiutuvien toimialalla, eli meidän pitää olla parempi kuin muut myös jatkossa, ja tämä luo meille kyllä hyvän position tällä hetkellä. No sitten kun Rotterdamin investointi on tehty, niin meillä on hyvä operatiivinen rahavirtapotentiaali, vaikka markkinaolosuhteet olisivatkin esimerkiksi heikommat. Koska me ollaan kuitenkin investoitu sen verran paljon meidän laitoksiin, että ne ovat käytännössä parempia kuin muiden. Ja pysytään kilpailukyvyssä edellä muita.

Osinkojen osalta. Kuten sanottua, niin leikattiin 24 vuoden perusteella maksettua osinkoa, ja tätä pitää katsoa, kun saadaan Rotterdamin investointi valmiiksi. Että mitä sitten sen jälkeen, että pistetäänkö velkaa matalammaksi vai osinkoja. Ja kyllähän se luo meille enemmän pelivaraa, jos meidän tase on kunnossa ja me ollaan pitkän tähtäimen kasvumarkkinoilla. Kuten mainittua, johtava peluri ja tase kunnossa luottoluokituksen näkökulmasta, niin hyvä tulee.

Tässä vielä yhteenvetona, että se, millä me tehdään tällä hetkellä rahaa, ei tällä hetkellä riitä. Pitää olla myös jatkossa hyvä ja kehittää uusia asioita niin kuin on todettu. Ja meillä tietenkin tämä liittyy tosi paljon myös raaka-aineisiin, eli nykyraaka-aineiden laajentaminen. Eli hankitaan laveammin globaalisti eri raaka-aineita, mutta myös kehitetään uusia raaka-aineita. Ja erityisesti esimerkiksi lignoselluloosa on tosi mielenkiintoinen meille, missä meillä on paljon tutkimusta meneillään. Kiitos.

Kiitos, kiitos paljon. Terve, terve, ja Nesteen Anssi Tammilehto. Pari vuotta sitten olit täällä viimeksi, ja tuntuu, että tässä ajassa Neste on kokenut aika merkittävän muutoksen. Ehkä harvinaisenkin suuren tällaiselle isolle pörssiyhtiölle. Teidän toimitusjohtaja kuvasi tätä muistaakseni jotenkin niin, että ekspansiivisesta kasvuyhtiöstä on tullut tällainen kurinalainen globaali teollisuusyhtiö. Onko tämä muutos yhtä merkittävä sisältä päin kuin mitä se ulkoapäin näyttää?

Kyse on kyllä. Meidän fokus on tosi pitkälti perusasioissa, että miten tehdään teollista skaalautuvaa liiketoimintaa kannattavasti. Kyllä meillä on ollut tosi iso kasvupyrähdys, on todettua, ja investoinnit ovat olleet tosi korkeat. Ja tietenkin kaikki tietää, mitä tapahtui Ukrainan sodan alkamisen jälkeen ja käytännössä energiakriisi ja inflaation kasvu ja sitä kautta paineita höllentää regulaatioita tietyissä paikoissa ja näin edespäin. Kyllähän se on vaikuttanut sitten yhdessä sen kapasiteetin kasvun myötä siihen kysynnän ja tarjonnan balanssiin. Ja nyt meidän tavoite on nimenomaan ottaa kaikki tehot irti näistä asseteista, mitä meillä on. Meillä on investoitu uusiutuviin tuotteisiin kuitenkin noin 10 miljardia, niin meidän täytyy saada niistä rahaa ja tuottoa irti. Se on ihan itsestäänselvyys, että fokuksen pitää olla nyt siinä, että saadaan niistä tehot irti. Totta kai Rotterdamin investointi on meille valtavan iso panostus vielä ja luo kasvua, totta kai. Keskellä EU:ta ja olla siinä täysin ytimessä ja loistava. Loistava sinänsä, mutta kyllä me myös sisältä käsin huomataan muutos.

Fokus on vähän siirtynyt. Joo, haluaisin palata tuohon Rotterdamin investointiin vielä vähän myöhemmin, mutta alkuun haluaisin vielä kysyä tällaisesta viime viikkojen uutisesta. Kilpailijana Shell ilmoitti vetäytyvänsä omasta uusiutuvien polttoaineiden tuotantoinvestoinnista Rotterdamissa, ja siellä oli todettu, että nykyisessä markkinatilanteessa tämän investoinnin kulut huomioiden se ei ole arvonluonnin ja asiakkaiden tarpeiden kannalta paras mahdollinen vaihtoehto. Niin, ovatko nämä kilpailijoiden vetäytymiset Nesteelle hyviä uutisia vai huonoja uutisia?

No vaikea sanoa mitä. Mitä nyt tietenkään Shell on tästä ajatellut, mutta kyllähän me ollaan ihan eri toimialoilla sinänsä, että Shellin vahvuudet lienevät jossain muualla, ja meidän strategian ytimessä kuitenkin ovat uusiutuvat polttoaineet, ja me nähdään, että meillä on siinä hyvä sekä teknologinen osaaminen. Meillä on tämä raaka-aineiden hankintaverkosto puhuttuna, ja samalla me ymmärretään sitä arvonluontipotentiaalia, mikä siinä on, niin meille se on ainakin siis hyvä investointi. Meillä on todistettu ja todennettu teknologia, joka toimii. Me ollaan opittu Singaporesta paljon, jota nyt sitten otetaan hyödyksi tavallaan Rotterdamin jalostamolla. Että meille tämä ei ole mikään juttu sinänsä.

Me.

Jatketaan omaa polkua ja hankitaan näistä meidän asseteista kaikki mahdollinen irti.

Joo. Silti haluaisin vielä jankata hetken tästä Rotterdamista. Mä luulen, että tämä saattaa olla sijoittajia huolestuttava asia, että teillä on kuitenkin markkina, jossa on tällä hetkellä ylitarjonta ja iso investointi sinne tulossa. Niin kun nämä eivät kilpailijoiden papereissa mitenkään käänny arvoa luoviksi tai kannattaviksi nämä investoinnit, niin miten te perustelette tämän? Te teitte muistaakseni investointipäätöksen 2022, marginaalit ja pääoman tuotot olivat aivan eri tasolla kuin nyt, niin miten.

Me nähdään, että on selkeästi kasvumarkkina, ja Euroopassa. Siis kyllähän Euroopassa, kun käytännössä SAF:n kysyntä kasvaa ja myös RD:n eli uusiutuvan dieselin kysyntä kasvaa, niin kyllä me nähdään, että tässä on nimenomaan Euroopassa tilaa meille, ja ehkä Yhdysvalloissa enemmänkin. Jos miettii globaalia kuvaa, niin Eurooppa on itse tällä hetkellä ihan vajaana tuotteesta. Eli kyllä tämä Euroopan uusiutuvan dieselin kulutus nojaa myös tuontiin. Eli kyllä meillä on tilaa. Tilaa myös täällä sitten kasvaa. Mutta Yhdysvalloissa, missä tilanne on totta kai aika dynaaminen, niin kuin ollaan nähty, että tilanteet kehittyvät, niin siellä on ylikapasiteettia aika paljon. Siellä on luotu tosi isoja insentiivejä sille, että investoidaan uusiutuvaan teknologiaan. Silloin aikaisemman hallinnon kautta ja aikaisemman hallinnon aikana, ja nyt. Nyt se on käytännössä tullut sitten online tämä kapasiteetti, mutta se ei käytännössä sieltä Yhdysvalloista ainakaan toistaiseksi nykyisillä tullimuodoilla liiku. Kyllä se on aika semmoinen eristetty se Yhdysvaltojen markkina sekä raaka-aineiden että sitten tuotteen osalta.

Okei, jos yhden jatkokysymyksen tähän vielä ennen kuin päästetään yleisö ääneen. Siis tosiaan te olette antaneet ymmärtää ja sanotte, että te ette ole markkinan keskimääräinen toimija. Eli teidän marginaali ei vastaa markkinan keskimääräistä, vaan sen pitäisi olla pikkaisen korkeampi. Ja yksi syy siihen on tämä tuotannon optionaalisuus, mistä tuossakin puhuit. Eli pystytään vähän säätämään, että missä tuotetaan, siellä missä on kysyntä, ja mitä tuotetta. Eli ilmeisesti tieliikenteen vai lentopolttoainetta? Ja toki tämä Rotterdamin investointi varmaan sitten tuo lisää näitä optimointimahdollisuuksia, niin miten tämän pitäisi näkyä siinä teidän ja markkinan keskimääräisen marginaalin välisessä erossa?

Hyvä kysymys. Hyvä kysymys. Nimenomaan näin, että pystytään valitsemaan, että tuotetaanko me sitä tieliikenteen uusiutuvaa dieseliä vai uusiutuvaa lentopolttoainetta. Se on ehkä ensimmäinen optimointi. Sitten meidän pitää miettiä, mistä raaka-aineista me se tehdään, ja siinä on valtava valikoima eri vaihtoehtoja, että mistä ne voidaan tehdä. Ja sitten me mietitään totta kai, että missä me se tehdään, ja mietitään se myyntikanava ja näin edespäin oikein, että mihin me myydään. Mutta kyllä se luo meille lisää vaihtoehtoja. Meille tulee Rotterdamissa lisää uusiutuvan lentopolttoaineen kapasiteettia tuonne 700 kilotonnia eli 0,7 miljoonaa tonnia, ja kokonaiskapasiteettia sitten totta kai yli miljoona tonnia, niin kyllä se luo meille lisää optionaalisuutta. Ja jos meillä ei ole tarpeeksi kysyntää uusiutuvalle lentopolttoaineelle, niin me tehdään uusiutuvaa tieliikennedieseliä. Eli totta kai sillä on joku investointikustannus, mutta kyllä sekin on kasvumarkkina jatkossa myös. Myös uusiutuva lentopolttoaine, vaikka siinä nyt onkin ollut vähän pomppuja matkassa. On nähty.

Joo. Otetaanko tässä välissä yleisökysymys?

Joo, otetaan vaan alkuun tämmöinen avaus, että moni sijoittaja on kokenut karvaita pettymyksiä Nesteen kanssa viime vuosina. Olisiko yhtiön viestinnässä voinut tehdä jotain toisin?

Tosi hyvä kommentti, ja niin kuin me nähtiin ja kerrottiin 2023 pääomamarkkinapäivillä, että markkina tulee muuttumaan. Tulee ylikapasiteettia ja marginaalit tulevat varmasti kokemaan painetta. No näinhän siinä sitten kävi. Kävi totta kai. Ja kyllä se viesti meillä on koko ajan ollut myös se, että kävi miten kävi, niin me ollaan kuitenkin tämän alan johtava toimija, jolla on jo parhaat assetit tuolla käytännössä ympäri maailmaa, ja investoidaan lisää. Totta kai tämä ajoitus näille marginaalien heikkenemiselle oli hankala, koska samaan aikaan meillä oli tämä meidän jätti-investointi Rotterdamiin käynnissä ja sitten myös operatiivisia haasteita. Eli uskon, että sekin on osittain kyllä syönyt sitten tietyllä tavalla luottamusta, että meidän operatiivinen suorituskyky ei vain ole ollut siellä, missä me haluttaisiin. Eli sen takia tämä meidän parannusohjelma on täydellisen tärkeä tällä hetkellä meille, ja se on nyt hyvällä mallilla, koska meidän on pakko saada noista laitoksista, siis meidän jalostamoista käytännössä Singaporessa, Rotterdamissa ja Porvoossa ja Martinezissa Kaliforniassa, niin kaikki irti. Ja jos me ollaan siellä alhaalla, eli jos meillä on downtimea, niin se maksaa paljon ja se maksaa myös luottamusta. Joo, meidän on pakko parantaa. Siitä se kaikki lähtee. Jos ne jalostamot toimivat hyvin, meillä on ennakoitavampaa raaka-ainehankintaa. Meillä on ennakoitavampaa tuotantoa, missä me pystytään optimoimaan siinäkin ja tekemään tehokkaampaa toimintaa. Ja samaten pystytään sitten asiakkaiden suuntaan toimimaan ennakoitavammin.

Kyllä, sitten tähän vähän erilainen kysymys. Ehkä kun te panostatte viestinnässä toki tuohon ja bisneksessä tuohon uusiutuviin tuotteisiin, niin täällä kysytään, että öljytuotteissa jalostusmarginaalit ovat aika vaisut myös nyt, niin mikä on tämän segmentin rooli lähivuosien tuloskuvassa?

Nesteelle tosi tärkeä, eli kyllä meidän öljytuotteiden rooli on merkittävä. Ja kuten sanoin, jos miettii tätä Pohjoismaiden öljynjalostuskenttää, niin meillä on käytännössä paras assetti Porvoossa, johon on investoitu paljon erilaisiin yksiköihin, jotka pystyvät tekemään korkeamman jalostusarvon tuotteita. Ja kyllä me nähdään, että öljytuotteiden kysyntä laskee joka tapauksessa, koska uusiutuvat polttoaineet ja sähköistyminen vievät totta kai sitä markkinaa eri suuntaan. Mutta siinäkin sitten meidän pitää olla vaan parempia kuin muut. Eli kyllä se tulee olemaan merkittävä.

Joo, vielä yhden voisin, jos kerkiin. Täällä kysytään, että kuinka paljon liikkumavaraa teillä on uusien suurten investointien suhteen ilman, että yhtiön velkaantuminen nousee uudelleen huolenaiheeksi?

No aika vähän tällä hetkellä me nähdään, eikö niin? Eli meillä on 40 % tavoite ja tällä hetkellä oltiin 37,8, ja meidän ykköstavoite on nyt saada tämä meidän ohjelma vietyä läpi. Se vie aikaa 26 vuoden loppuun asti ja sen jälkeen etsitään uusia keinoja parantaa tulosta. Ei me tehdä vielä sellaista tulosta, mitä meidän pitäisi tehdä. Niin kuin sanottua, jos meidän uusiutuvissa tuotteissa on assetteja kiinni 10 miljardia, niin sillä pitää tehdä merkittävää tulosta, jotta se oikeuttaa ne investoinnit. Nyt me tehdään tämä tuloksen parantamisohjelma. Sitten me tehdään tämä Rotterdamin investointi loppuun ja hoidetaan homma kotiin.

Aivan.

Tässä alkuvuonnahan sitä jo pystyttiin rahoittamaan kassavirralla. Teillä oli vapaa kassavirta pyöreä nolla, eli rahaa tuli sisään ja sinne se meni investoinnin rahoittamiseen.

Näin se on. Toki siinä on kvartaaleittain sitä vähän vaihtelua, miten kassavirta elää, mutta hyvällä mallilla.

Joo hei, palataan vielä noihin uusiutuviin. Sen verran kun puhuttiin tuosta, että pystytte vähän säätämään sitä mitä tuotatte ja missä tuotatte, niin miltä näyttää tämän loppuvuoden osalta? Käsittääkseni SAF-hinnat ovat jonkin verran nousseet etenkin Euroopassa, kun sitä tarjontaa ei hirveästi ole ja kysyntä on ehkä vähän sääntelyn myötä noussut, niin mikä on se loppuvuoden voittava hevonen?

Kyllä me ollaan aika paljon meidän myyntiä jo komittoiduttu, että me sanottiinkin alkuvuonna, että tämän SAF:n myynti varmaan nousee loppuvuotta kohti, koska mandaattirakenne on tehty niin, että se pitää täyttää joulukuun viimeiseen päivään mennessä. Ja me nähdään nyt, että markkina on tosi tiukka Euroopassa. Että kyllä se näkyy tällä hetkellä. Mutta kyllä meidän mahdollisuudet. Totta kai me myydään kaikki mitä meillä on ja pyritään hyödyntämään tämä markkinatilanne. Mutta ehkä se on enemmän sitten tällaista sentimenttiasiaa tuleville vuosille. Että me ollaan kuitenkin aika iso osuus jo myyty.

Kyllä, mä voisin. Tässä vaiheessa pari kysymystä synteettisestä lentopolttoaineesta. Voiko tämä olla jonkinlainen game changer markkinalle? Neste ei siinä ole mukana.

Toivottavasti jossain vaiheessa, mutta meillä ei ole käytännössä kyllä investointeja. Siis ei Euroopassa eikä muuallakaan tällä toimialalla vielä. Eli kyllä tämä ainoa ratkaisu lähiajoille on tämä meidän reitti uusiutuvaan lentopolttoaineeseen, jota me sanotaan HEFA:ksi. Eli se on tämä. Se on tämä nykybiosafi, eli se on se. Se on se reitti, missä on tällä hetkellä investointeja. Siinä on tuotantokapasiteettia, siinä on raaka-aineita. Nyt ei ole kysymys mistään muusta kuin oikeastaan siitä, että se on kalliimpaa kuin kerosiini. Ja totta kai se on sitten semmoinen asia, mikä pitää yhteensovittaa sitten myös lentoyhtiöiden ja muiden. Siis käytännössä semmoisten henkilöiden, jotka lentävät, intressien kanssa. Ja nyt on tätä sovittelua sitten käynnissä tämmöinen vaihe.

Niin olen ymmärtänyt. Tässä on jonkin verran startup-tyylisiä yhtiöitä mukana. Jonkinlaisia investointisuunnitelmia. Hyvin alustavia ehkä on, ja tämä on jollain tavalla EU:n tulevissa mandaateissa mukana. Tätä pitää olla mukana siinä.

Siellä on tämmöinen alamandaatti. Tämän RefuelEU Aviation -mandaatin alla on tämmöinen alamandaatti tällaiselle synteettiselle lentopolttoaineelle. Se tulee vähän myöhemmin. Tällä hetkellä sitä vielä ei ole.

Mutta oletteko te sulkeneet tämän pois omista suunnitelmistanne vai oletteko te tällä hetkellä?

Me kyllä keskitytään nyt tähän meidän tuloksen parantamiseen ja tähän Rotterdamin laitoksen kuntoon. Kun tai investoinnin loppuunsaattamiseen.

Selvä. Me voitaisiin lyhyesti.

Muita kasvuaihioita kyllä, mutta ne ovat sitten myöhemmin.

Selvä. Lyhyesti sääntelystä vielä tämä ja mun lempiaihe, kun te ette pysty siihen suoraan vaikuttamaan. Mutta te tosiaan sanotte, että Nesteen Rotterdamin SAF-tuotanto riittäisi yksin kattamaan koko tämän EU-mandaatin vuonna 27. Ymmärrettävästi markkinoille. Hallitus varmaan lisää tätä kysyntää, niin mistä sitä voitaisiin saada? Mä uskon, että lentoala ei ole kauhean halukas vapaaehtoisesti kasvattamaan kustannuksia.

Kaksi prosenttia tarkoittaa suurin piirtein, mikä nyt on tämä mandaatti, niin suurin piirtein semmoista kahvikupin hintaa tämmöiselle Euroopan lennon sisällä. Se on se yhden lipun ylimääräinen hinta, ja käytännössä tämä mandaatti nousee kahdesta prosentista, joka alkoi tänä vuonna, kuuteen prosenttiin 2030.

Te haluaisitte, että nousisi vähän?

Niin totta kai, niin kuin vaikkapa YVA. Se on lineaarinen tämä kasvupolku. Kyllähän se on järkevämpää teollisuuspolitiikkaa, että on ennakoitavampaa ja tavallaan hallittavampaa investoida, jos tiedetään, että milloin se kysyntäkin elää ja kehittyy. Mutta kyllä me keskustellaan totta kai tällä hetkellä siitä, että voisiko olla mekanismeja, joilla tuodaan sitä kysyntää vähän lähemmäs ja tavallaan luodaan silta sen kahden ja kuuden välille, jotta se ei sitten vaan yhtäkkiä kolminkertaistuisi kysyntä yön yli.

Sitten 29.35 tähän kohtaan joudutaan valitettavasti lopettamaan. Kiitos paljon.