Toivo julkisti Q2-tulosraportin tänään, ja meillä on haastattelussa yhtiön toimitusjohtaja Markus Myllymäki. Tervetuloa haastatteluun, Markus. Kiitos. Tilauskanta paisui vauhdilla. Saitte monta hanketta liikkeelle. Q2:lla liikevaihto kasvoi kovaa, mutta tulos jäi pikkaisen meidän odotuksista. Niin, miten vetäisit yhteen tuon Q2:n?

Kokonaisuudessaan? Voisi sanoa näin, että Q2:lla saatiin 60 miljoonaa hankkeita liikenteeseen, mikä on meille kvartaalitasolla aivan järkyttävän kova suoritus. Tulosraportti sinänsä Q2:n osalta ei tarjonnut suuria yllätyksiä. Mutta joo. Kannattavuudessa jäätiin muutamia prosentteja. Sitten kolmantena ehkä. Mistä me kerrottiinkin tuossa meidän tulosinfossa, niin tuo Gemman huippuonnistuminen sillä lailla, että vähän niin kuin pitkästä aikaa kohdemyynnin iso tuote, 34 asunnon kohde, käytännössä myytiin loppuun ennakkomarkkinoinnin ensimmäisinä päivinä. Se oli kiva uutinen kaupalliselta rintamalta kohti tulevaisuutta, että hyvää perustekemistä. Ei siinä sen kummempaa.

Pureudutaan näihin vähän syvällisemmin. Aloitetaan liikevaihtokehityksestä, joka tosiaan kasvoi todella vahvasti. Niin, miten liikevaihto jakautui teidän eri liiketoiminnan tukijalkojen osalta?

Kokonaisuudessaan aika tasan. Toki nyt täytyy muistaa myös, että siis sekä tässä H1:ssä että Q2:ssa meillä ei ole merkittäviä gryndivalmistumisia sen osalta. Eli nämä gryndit tyypillisesti tuloutetaan siihen kohtaan, kun asiakkaalle luovutetaan avaimet. Sitä bisnestä meillä on toki paljon liikkeellä, mutta se on aina vaan kyse siitä, missä kohtaa vuosikelloa ne valmistuu. Eli tuolla. Nyt tässä H1:llä ja Q2:lla siellä on enemmän tätä sijoittajille tehtävää tuotantoa ja näille kansainvälisille kumppaneille tehtävää tuotantoa, jonka kannattavuusprofiili on yleisesti matalampi. Gryndiä meillä oli paljon liikkeellä, mutta siellä ei ollut merkittäviä luovutuksia, mikä sitten pikkaisen painoi tuota prosenttia alaspäin. Kokonaisuudessaan kutakuinkin näin.

No jos mietitään tuloksen kannalta vielä, se oli kokonaisuuden kannalta suhteellisen pieni, mutta kumminkin just kvartaalituloksen kannalta merkityksellinen. Käyvän arvon muutos, noin miinus 600 tonnia, niin voisiko avata, mistä tämä syntyi?

Joo, me muutettiin yhden sijoituskiinteistön luokitusta, ja se tuli tuota kautta pois. Eli se otettiin sijoituskiinteistöistä pois ja sitä kautta sieltä käyvistä arvoista pois. Ja sitten muutamiin vanhoihin hankkeisiin tuli muutamia perusparannusinvestointikustannuksia, jotka heiluttivat sitä. Pitää kuitenkin muistaa tuossa, että tämä meidän sijoituskiinteistöt on yli 100 miljoonaa, niin me puhutaan prosentin desimaaleista tavallaan tuon 500 000:n osalta, ja sitä kautta tulosmielessä. Joo, merkityksellinen, mutta kun se on taas eri sen vastarivien vastaerä, niin ei kovinkaan merkityksellisestä puhu. Ehkä puhuisin pienestä titraamisesta sen osalta kyllä.

No, tuloksen kannalta toinen ehkä vähän poikkeuksellinen erä tässä kvartaalissa oli tuo vähemmistöosuus, jopa vajaa 400 tonnia. Niin liittyykö tämä tuohon Keskuspuiston Graniit yhteishankkeeseen? Ja sitten taas, millainen rooli näillä vähemmistöerillä voisi tulevaisuudessa olla tuloksessa?

Joo, meillä ei Toivon historiassa ole ollut merkittäviä vähemmistöeriä, ja tämmöiset yhteisyhtiörakenteet, niin ne ei ole sillä lailla Toivolla isoja prioriteetteja, ja sitten sitä kautta sieltä maksetaan se vähemmistöosuus ulos. Niin meillä ei niitä historiassa ole juurikaan ollut, eikä niitä tule juurikaan tulevaisuudessa olemaan. Me haluttiin Nordeon kanssa tehdä tuo Ruskeasuolla oleva kerrostalo hyvän kumppanin kanssa valmiiksi sen takia, että saadaan taas yksi kesken jäänyt kerrostalo Helsingissä valmiiksi, että se on yhdenlainen kansallisvelvollisuus meidän erikoistilanneyksiköllä hoitaa niitä. Kun se oli meidän kumppanille tavallaan täysin tuttu kohde, niin se oli tämmöinen kertaluonteinen harjoite, jossa tehtiin ihan ok liiketoimintaa, mutta ennen kaikkea hoidettiin yhteiskuntavastuuta.

Mennään tähän Sompasaaren Gemma-hankkeeseen, josta jo mainitsitkin. Ja siellä tosiaan 32 34:stä asunnosta on jo varattu. Niin mitä? Miten tässä onnistuttiin? Tässä asuntomarkkinassa kumminkaan uudiskohteet ei liiku.

Joo. Mulla on ollut aina semmoinen tavallaan ajatus siitä, että asuntogryndaamisessa sen pitäisi olla sijainti, sijainti ja sijainti, mutta nyt nähdään hyvin tuossa Gemma-hankkeessa, että pitää olla sijainti, pitää olla merinäköala, pitää olla hyvät pohjat, erinomainen hinnoittelu ja world class -markkinointi, ja sitä kautta voi saada tuommoisen huippuonnistumisen. Kyllä se näiden kaikkien kombinaatio on. Kyllä mä nostaisin tuossa Gemmassa varsinkin tuon markkinoinnin aika voimakkaastikin esille.

Mikä siinä oli poikkeuksellista, niin me pyöritettiin siinä pitkään tämmöistä Nyt saa toivoa -vaihetta, missä 1200 ihmistä Kalasataman alueelta antoi palautetta siitä, että minkälaisia asuntoja sille tontille pitäisi suunnitella. Eli ihmiset kyllä kertoo, mitä ne haluaa, kun vaan yhtiöt osaisivat kysyä ja tuottaa tavallaan sen päälle. Ja no sitten kun nämä 1200 ihmistä antoi palautteen, että tällaisia asioita pitäisi saada, niin me suunniteltiin sitten sen mukaisesti ja hinnoiteltiin sillä lailla, että ei oltu ahneita, vaan laitettiin hintapiste heti kerralla oikeaan paikkaan, ja sitä kautta syntyi tämä menestystarina, ja kyllä siellä sellaisia elementtejä siellä Gemman suunnittelussa on.

Mitä ihmiset kertoi meille, mistä me otettiin isosti onkeemme, että nyt voidaan puhua, että Gemmassa ei ole isot ikkunat, siellä on ikkunat lattiasta kattoon. Toinen mikä korostui siellä Kalasataman alueella, että kun siellä on upea meri ja upeat maisemat, niin se olisi ihan kiva, että olisi kunnon parvekkeet. No se oli toinen sellainen, että me tehtiin niin kuin Kalasataman parhaat parvekkeet niihin asuntoihin. Vaikka kolmas komponentti, että asunnossa ei ole ilmalämpöpumppuja tai jos on ilmalämpöpumppu, niin siinä ei ole fiksua paikkaa. Ilmalämpöpumpun paikan suunnittelu oli yksi merkittävä komponentti, että Gemmassa ei näy ilmalämpöpumppuja. Mutta ne ilmalämpöpumput on vakiona jokaisessa asunnossa. Että tämän tyyppisiä elementtejä. Tai en mä tiedä, onko se vakiona vakiona, vaan voi lisäosana ottaa, mutta se on suunniteltu osaksi sitä rakennetta.

Tällaisista asioista se muodostuu, ja mun mielestä tämä on tervettä. Tämä on tervettä. Se, että kuunnellaan asiakkaita, tehdään sellaisia tuotteita, mitä ihmiset haluaa ja kokee, että markkinoilla ei ole ollut aikaisemmin. Ehkä semmoiset pienet ikkunat, rumat keittiöt, seinäpatterit, niin se on vähän yesterdayta.

Siinä teillä on tulevaisuudessa tulossa myös käytännössä tämän Gemman peilikuva siihen naapuriin. Samaan kortteliin, niin pystytkö kommentoimaan, että milloin tämä seuraava hanke sitten mahdollisesti lähtisi liikkeelle?

Meillä on tässä Gemman vaiheista, niin meillä 80 kotitaloutta odottaa seuraavaa vaihetta, ja he pääsääntöisesti kaikki ovat kiinnostuneet kolmioista ja neliöistä merinäköalalla. Niin totta kai, kun meillä on tähän kakkosvaiheeseen ostajat valmiina, niin me tulemme laittamaan sen mahdollisimman rivakasti liikenteeseen.

Kyllä, Kalasatamassa toisella puolella aluetta Verkkosaaressa tiedotitte 200 mielenkiintoisesta asuntohankkeesta, jotka oli aikaisemmin ryhmärakennushankkeita, mutta nyt muutettu RS-kohteiksi, ja te olette ne ottaneet. Westonin kanssa niin sanotusti haltuun. Niin minkä tyyppisiä hankkeita nämä on? Ja voisitko kommentoida, miten ne eroavat tyypillisestä omistusasuntohankkeesta?

Joo, nämä. Jos mennään pikkuisen näiden ryhmärakennushankkeiden historiaan, niin nämä kaikki ryhmät on saanut tonttinsa Helsingin kaupungilta sillä ajatuksella, että ne ryhmät suunnittelevat talon ja rakennuttavat sen valmiiksi. No nyt yleisestä asuntomarkkina- ja rahoitusmarkkinatilanteesta johtuen ryhmärakennushankkeena niitä on mahdottomuus saada liikenteeseen. Me ollaan tultu kaveriksi niihin hankkeisiin sillä tavalla, että me ollaan autettu niitä ryhmiä saamaan ne hankkeet liikenteeseen meidän taloudellisilla muskeleilla niin, että ne saadaan rahoitettua, mutta kuitenkin sieltä ottaen ne ryhmärakentamisen parhaat puolet mukaan ja sillä lailla, että ne ryhmät saa olla vaikuttamassa niihin yhteistiloihin.

Siellä on tulossa tosi mahtavia juttuja varsinkin yhteistilojen osalta sen osalta, että ei välttämättä sitä niin kuin ensimmäisen kerroksen liiketilaa myydä ulos, vaan se jää niiden ryhmäläisten käyttöön ja toimii kirjastona, kohtaamispaikkana ja tämän tyyppisinä kokonaisuuksina. Niin ne on siellä säilytetty. Mutta sitten kuitenkin myös tämä meidän ja Westonin taloudellinen selkäranka mahdollistaa niiden hankkeiden käynnistämisen. Niin, ne on olleet ihan mielenkiintoisia ja mukavia harjoitteita kyllä kaikille osapuolille.

Ja sijoittajia kiinnostaa toki myös, että eroaako näiden kannattavuusprofiili jotenkin merkittävästi tyypillisestä omistusasuntohankkeesta.

Me ei voida sitä kommentoida emmekä tule kommentoimaan sitä sen osalta, mutta taas voi sanoa kuitenkin niin päin, että me pärjäisimme ilman niitäkin. Kyllä nyt liiketoimintaa on.

Kyllä. No, Espoon Miilukorvessa korkein hallinto-oikeus nyt hylkäsi tämän vastaanottokeskusta operoivan Luonan valituksen. Ja tämä on tosiaan teidänkin kiinteistössä, jossa on se noin 80 asuntoa. Niin miten? Mikä tämän vaikutus teihin on? Ja kuinka nopeasti saatte nämä asunnot vuokramarkkinaan? Ja millainen tilanne siellä alueella on tällä hetkellä vuokramarkkinassa?

Jes, tosi hyvä ja mielenkiintoinen kysymys. Meillä on siinä vieressä semmoinen noin 50–60 asunnon vuokrakerrostalo, tarkkaa asuntolukumäärää en muista nyt. Joka on ihan normaalissa vapaarahoitteisessa vuokramarkkinassa, ja se on toiminut tosi hyvin. Sillä alueella on kaksi tekijää, eli siinä vieressä noin 1,5 kilometrin päästä löytyy Jorvin sairaala, jossa on 15 000 työntekijää, mikä on varsin iso työpaikkakeskittymä ihan pääkaupunkiseudun mittakaavassa. Mutta sitten myös siinä lähistöllä rakennetaan kahta megaluokan datacenteriä, eli toista sinne Kirkkonummen päätyyn ja toista sitten siihen Pohjois-Espooseen. Ja tuolla alueella kuitenkaan sitä vuokra-asuntotarjontaa ei ihan niin mielettömän paljon ole. Oikeastaan näiden kahden komponentin kautta, niin nyt syksyllä kun me lähdetään viemään sitä vuokramarkkinoille, niin emme ole erityisen huolissamme sen kyseisen kohteen vuokrakysynnästä.

Kyllä. Mennään vielä sijoittaja-asuntomarkkinaan. Siellä tiedotitte ihan mielenkiintoisesti tässä markkinassa tuon 15 miljoonan vuokra-asuntokohteesta, joka tehdään Premicolle, niin millainen tilanne täällä sijoittajamarkkinassa tällä hetkellä on ollut? Turbulenssia tässä keväällä jonkin verran.

Joo, tuossa vuoden alussa tuntui, että ollaan kaupallisissa keskusteluissa jo ihan uusien asiakkaiden kanssa tosi pitkällä. Ja tuo Iranin sodan syttyminen ja sitä kautta korkomarkkinan pieni nousu. Se otti ihan selkeää takapakkia, mutta nyt ollaan palailtu pikkuhiljaa samaan pöytään. Mutta edelleenkin asuntosijoittajat haluaisivat nähdä sitä, että meillä pikkuisen tuo vajaakäyttö taittuisi enemmän ja sitten saisimme tehtyä niitä vuokrankorotuksia isommassa mittakaavassa. Mutta toisaalta taas kun kaikki odottaa sitä samaa, niin ne tietää sen, että kun vajaakäyttö on taittunut ja vuokrankorotuksia on tehty ja rupeaa tekemään sijoituskomitmentteja, niin silloin olet jo myöhässä.

Että mikä on se tavallaan oikea hetki, joka tekee sen, että me saamme kauppaa. Mutta se, että me saadaan kauppaa, ei tarkoita sitä, että markkinasta saadaan kauppaa, koska se vaatii ihan huipputontin ja erittäin kilpailukykyisen koneiston, että siinä tehdään hyvää liiketoimintaa. Toki markkinoilla on vielä jonkun verran edullisia valmiita kohteita. Toki täytyy sanoa niin, että esimerkiksi tällaiset kiinteistörahastot, joissa on tehty lunastuksia paljon, niillä on pakkomyyntipainetta. Kyllä niitä on nyt aika paljon myyty, ja niitä portfolioita ei ole enää niin paljon liikkeellä. Eli sitä distressattua tavaraa sieltä markkinasta ollaan poistettu tosi paljon. Eli me saamme diilejä. Tunnelma on ihan ok.

Mutta jotta markkina lähtisi isosti liikenteeseen niin, että jos kilpailukykytoimija on vaikka pikkaisen heikompi ja haluaa saada kauppaa, niin vielä pitäisi nähdä hiukan niitä vuokrankorotuksia ja vajaakäyttöasteiden taittumisia, jotta se iso kaupankäyntitaso lähtee liikenteeseen. Toki täytyy samaan aikaan sanoa se, että kun me ollaan nähty näitä muutamia portfoliokauppoja tässä markkinassa ja niihin on tullut jopa kolmetoista tarjousta. Eli aika monet sijoittajat ovat tehneet päätöksen, että ne ovat hyvin kiinnostuneita Suomen asuntomarkkinasta, ovat käyneet omissa komiteoissaan ja muissaan, että ruutia maailmalta löytyy kyllä, joka on tosi kiinnostunut Suomesta, kunhan vain parametrit olisivat hiukan paremmassa asennossa.

Kyllä, jatketaan markkinatilanteesta. Suomenkin rakennusmarkkinan kannalta datakeskukset alkaa muodostua aika merkittäväksi ajuriksi. Mutta sitten taas jos mietitään, että teidän liiketoiminnan kannalta, niin tällähän sitten on jossain määrin, vaikka voi olla rakennuskustannuksia nostava vaikutus, ja nyt rakennuskustannusindeksit on olleet taas vähän noususuuntaisia, niin miten te näette, onko tällä rakennusmarkkinan piristymisellä ollut vielä vaikutusta teidän rakennuskustannuksiin, ja miten näette tämän kehityksen lähivuosina?

Joo. Datacentereissä on hyvä muistaa se, että ne on tosi paljon. Jos katsotaan sitä, jos esimerkiksi joku datacenter-toimija. Koska minä istun vielä tässä meidän yhtiössä Ehitin hallituksessa, jonka olemme myyneet, mutta olen jäänyt sinne hallitukseen istumaan, jotta näen tätä yhtä megamarkkinaa, ja sitä kautta siitä markkinasta tietää ja ymmärtää keskivertoa paremmin, että miten se muodostuu. Jos on tuollainen miljardin euron datakeskus, niin siitä noin puolet on tavallaan sitä tietotekniikkaa ja servereitä, ja toinen puolikas on rakentamista, ja se toinen puolikas, joka on rakentamista, jakautuu puolet talotekniikkaan ja puolet kaikkea muuta. No nyt sitten siitä toisesta puolikkaasta, eli siitä ihan puhtaasta rakentamisesta ilman talotekniikkaa. Siellä on mieletön määrä nimenomaan infrarakentamista, kaikenlaista erikoisrakentamista. On sillä nostavaa vaikutusta, mutta se ei varsinaisesti esimerkiksi kerrostalorakentamisen kanssa tappele samoista resursseista, kuten betonielementeistä vaikka.

Mutta siellä tullaan näkemään iso buumi, ja siellä tulee paljon lähtemään hankkeita liikenteeseen, ja tosi moni rakentaja. Tosi moni rakentaja tulee suuntaamaan esimerkiksi omia paukkujaan asuntorakentamisesta datakeskusrakentamiseen, mikä voi toisaalta olla myös meille iso mahdollisuus sillä tavalla, että kun asuntomarkkina tuosta koko ajan elpyy, niin siellä tietyt toimijat keskittyvät enemmän tuohon datakeskustekemiseen kuin vaikka suomalaiseen asuntomarkkinaan, joka tyypillisesti johtaa siihen, että pienempi porukka jakaa myös sielläkin parempaa kakkua.

Entäs Toivo, oletteko te tutkineet datakeskusmarkkinaa, että löytyisikö sieltä mielenkiintoisia taskuja teille?

Totta kai. Kyllähän yksi syy. Mitä se Ehitissä oltiin mukana, niin se oli yksi syy nimenomaan tätä ajatellen. Mutta juuri nyt, tällä hetkellä niin. Meillä ei ole aktiivisia tunnusteluja sen osalta, koska se on hyvin erityyppistä erikoisrakentamista kuin mitä me osaamme tehdä. Me olemme aivan briljantti pumppu rakentamaan Kehä ykkösen ja Kehä kolmosen väliin tuommoista nättiä klassista, kaunista mutta sopivan simppeliä kerrostalorakentamista. Mä uskon, että me ollaan jopa ihan siinä top kolmosessa semmoisen talon kehittämisessä ja tuottamisessa. Ja sitten kun ruvetaan Itä-Suomeen 500 kilometrin päähän tuottamaan datacenteriä, niin se tarvitsee hyvin erilaista osaamista. Ja se, että sitä esimerkiksi vaikka samoilla resursseilla tehtäisiin, on hyvin vaikea nähdä.

Lopetetaan vielä viimeisenä kysymyksenä loppuvuoden tulosnäkymään. Alkuvuonna oltiin pikkasen jäljessä viime vuotta, mutta pidätte ohjeistuksen ennallaan, joka on toki suhteellisen leveä, mutta voisitko kommentoida, miltä loppuvuoden tulosnäkymä näyttää?

Tyypillistä on, jos katsoo vaikka meidän viime vuotta, niin tietyt tuloutukset painottuvat loppuvuoteen, ja ehkä siellä on vähän tämän tyyppisiä elementtejä. Ja toisaalta taas sitten isossa kuvassa, jos katsoo noita meidän hankekäynnistyksiä, mitä me olemme viimeisen 12 kk:n aikana tehneet, ja niihin liittyviä painotuksia, niin me ollaan ihan oikealla uralla. Siis sekä tuon ohjeistuksen suhteen, sitten sinänsä jos katsoo Toivon läpi historian, meidän ohjeistushistoriaa, miten me olemme ohjeistaneet tätä meidän omaa liiketoimintaa, ja otetaan käyvän arvon muutokset pois, joita markkinasta on hyvin vaikea ennustaa, mutta toimintaa on taas suhteellisen helppoa. Niin me olemme läpi historian aika hyvin. Meillä on ollut hyvä osumatarkkuus, vaikka liiketoiminnassa ja siinä markkinassa onkin yleisesti heiluntaa.

Kiitos Markus haastattelusta ja tsemppiä loppuvuoteen!

Kiitoksia. Hyvää alkanutta syksyä kaikille ja vuotta 2026. Kiitos.