Tervehdys vartinkatsojat. NVIDIA yllättää, mutta korkojen nousu pelottaa. Puhutaan näistä teemoista tässä vartissa. Maailman markkina-arvokkain pörssiyhtiö NVIDIA, joka on siis tämän tekoälyboomin keskiössä, julkaisi eilen jälleen kerran järisyttäviä numeroita. Positiivinen yllätys, kuten NVIDIAlle sopii. Toisaalta samaan aikaan maailmantaloudessa korot puskevat jatkuvasti ylöspäin ja näkymä on pikemminkin siihen suuntaan, että korkotaso tulee entisestään nousemaan. NVIDIAn markkina-arvo on vähän vajaa 6 000 miljardia dollaria. Se on siis jo melkein 10 prosenttia pelkästään S&P 500 -indeksin eli maailman merkittävimmän osakeindeksin markkina-arvosta. Ja sen takia mun mielestä on perusteltua vartissa tuoda enemmänkin NVIDIAa esille, koska se todellakin jo koko luokallaan liikuttaa pörssejä. Mutta on myös muita suuria yhtiöitä, joita on tulossa listoille, jotka on äärimmäisen mielenkiintoisia käsiteltäviä, nimittäin SpaceX julkaisi myös eilen heidän listautumisesitteensä, ja mä ajattelin tässä kysyä vähän katsojilta. Varovaisesti, että jos teitä kiinnostaa tämmöset isommat mielenkiintoiset yhtiöt, niin mua ainakin itseäni kiinnostaisi lukea toi SpaceX-esite ihan joka tapauksessa läpi, ja mä mielelläni tekisin siitä myös varttiin juttua, eli todellakin listausboomikin alkaa olemaan jos jonkin verran päällä. Pistäkää kommenttikenttään alas teidän mietteitä. Tuttuun tyyliin pyydän peukuttamaan vartin, se piristää mieltä sekä algoritmia. Eli NVIDIA tosiaan julkaisi suorastaan talouden lakeja rikkovan tuloksensa, nimittäin NVIDIAn liikevaihto kasvoi 85 prosenttia ensimmäisellä kvartaalilla. Eli yhtiöllä on siis poikkeava tilikausi, eli liikevaihto kasvoi 85 prosenttia suhteessa vuoden takaiseen vastaavaan kvartaaliin. NVIDIAn liikevaihdon kasvu itse asiassa kiihtyi huolimatta jo tuosta massiivisesta kokoluokasta. Eli liikevaihto tuli siis 82 miljardia. Se on karkeasti noin neljän Nokian liikevaihdon verran, ja huom, Nokian liikevaihto siis vuositasolla, eli toisin sanoen NVIDIA tekee pelkästään jo kolmessa kuukaudessa. Yleensä ajatellaan niin, että kun yhtiöt kasvaa ihan massiivisen gorillan kokoiseksi, niin niiden kasvu väkisin tasaantuu, mutta ainakaan toistaiseksi tämmöiset talouden luonnonlait eivät ole NVIDIAan päteneet. Liikevaihdosta noin puolet tuli näiltä hyperskaalaajilta kuten Alphabet, Meta, Amazon ja muutama muu. Bruttomarginaali mittaa sitä, että kuinka kannattavaa se myynti on, kun siitä on nuo välittömät kustannukset otettu. Tää tuote katteet pois ennen siruvalmistuksen kustannukset, ja se marginaali itse asiassa parani 71,5 prosenttiin. Eli huolimatta siitä, että periaatteessahan NVIDIA myy ihan fyysistä rautaa, niin sen marginaalit muistuttaa pikemminkin huippukannattavia ohjelmistoyhtiöitä. Liikevoittomarginaali oli ennätykselliset 66 pinnaa. Tätäkin on hyvä selventää. Tää on todella järisyttävä luku. Liikevoitto on siis voitto ennen veroja ja korkomenoja, ja eihän toi ihan överisti tietysti mitään korkoja makselekaan. Kun rahaa sen kassassa riittää eikä velkaa mitenkään merkittävästi, ja kaiken kukkuraksi veroastekin on tällä yhtiöllä suhteellisen pieni. Jos tätä ottaa tosi kontekstiin, S&P 500 -firmat tekee keskimäärin noin 15 pinnan marginaalia, Helsingin pörssin firmat hyvä jos pääsevät sinne 10 prosenttiin, eli NVIDIA on aivan erilainen yhtiö kuin keskivertofirma maailmassa. Muutamia nostoja konfapuhelusta, mä luin kvarttarista ton transkriptin tässä aamulla. Tekoäly, infrastruktuuri, investoinnit. nyt ovat sillä polulla, että ne saavuttaisivat vuotuisella tasolla 3–4 biljoonaa tämän vuosikymmenen lopussa. Ja syyhän tähän on tosi selkeä, että mä just viime jaksossa käsittelin näitä tekoälyn pullonkauloja, mutta myös läpikävin näitä syitä, miksi tekoälyyn investoidaan tällä hetkellä niin paljon. Ja se Huangin jälleen kerran aika hyvin taas mun mielestä tiivistää, että jos käytännössä vaikka hyperskaalaajilla ei ole sitä computea eli laskentatehoa, niin he ei saa liikevaihtoa. Ja sitten se on siis hyvin selvää, että compute on yhtä kuin liikevaihto. Liikevaihto ja compute on yhtä kuin voitto, ja maailma muuttuu. No, compute on ainakin voittoa todella runsaasti NVIDIAlle, jos muille ehkä kuitenkaan ihan niin leveästi. Palataan vielä tohon 3,4 biljoonan vuotuiseen investointitasoon. Se on aika hurja shokkilukema. Maailman talouden koko on siis tällä hetkellä noin 120 biljoonaa dollaria karkeasti. Eli siis toi on useita prosentteja jo maailman taloudesta. Me voidaan karkeasti ajatella niin, että tämmöset kasvun investoinnithan tehdään vapaasta kassavirrasta ja periaatteessa... Käytännössä kirjanpidollisesti yritysten voitot pitäisi yli ajan vastata suunnilleen niiden vapaata kassavirtaa. 2000 maailman suurinta firmaa teki voittoa arviolta noin 5 biljoonaa dollaria tällä hetkellä, eli periaatteessa NVIDIA visioi, että tekoälyinvestoinnit parin vuoden päästä söisi melkein kaikki suuryritysten voitot, eli sen sijaan että firmat pystyisi jakamaan hirveästi osinkoja tai tekemään omia ostoja, ne ostaa pikemminkin vaan pää märkänä NVIDIAn chippejä. Chippejä ja rakentaa datakeskuksia, kun kaikki liiketoiminnot muuttuu AI-nativeiksi. Melko hurja visio. Markkinoillahan osake laski tulosjulkistuksen jälkeen. Aftermarketissa, mä en tiedä, sijoittajat eivät ehkä ihan suoraan niele kuitenkaan noita lukuja sellaisenaan. Niin tavallaan tajunnan räjäyttäviä nuo jo alkaa olemaan. Hurja visio. Sen lisäksi että kaikki maailman rahat on siirtymässä NVIDIAn osakkeenomistajien taskuun yhtiön chippimyynnin myötä ja yhä useammat firmat joutuu ottamaan... tuotteita varten velkaa tehdäkseen noita datakeskusinvestointeja, on maailmassa rahalle toinenkin suuri käyttökohde. Nimittäin velkaantuvat valtiot. Tästä päästään tämän jakson vuorostaan korkoteemaan. Korot ovat jatkaneet voimakkaassa nousussa markkinoilla, eli siis valtion velkakirjoista käydään joka päivä kauppaa tuolla markkinalla ja niille määräytyy joka päivä korko. Koska sijoittajia huolestuttaa valtioiden velkaantuminen, koska sijoittajia murehduttaa inflaatio, varsinkin jälleen kerran se on noussut tapetille, kiitos tuon Iranin sodan ja öljyn hinnan nousun ja muiden raaka-aineiden hinnan nousun. Korot käytännössä markkinoilla nousee, eli sijoittajat eivät saa mitään. Sijoittajat vaatii enemmän korvausta siitä, että ne lainaa valtioille rahaa. Muutamia merkittävien talouksien korkoja, esimerkiksi Iso-Britanniassa 10-vuotisen valtiovelan korko on noussut jo 5 prosenttiin, Yhdysvalloissa 4,6 karkeasti, Saksassa jo päälle 3. Toi Saksan talouden korko on tärkeä suomalaisillekin, koska Saksa on euroalueen suurin talous ja tavallaan tota voi pitää semmosena euroalueen lippulaivakorkona. Japani nousi melkein 3 prosenttiin. Mikä Japanissa on merkittävää, on se että 10-vuotinen korko, siitä ei ole hirveän kauan aikaa kun se flirttaili jopa negatiivisissa lukemissa, ja Japanissahan korot ovat itse asiassa laskeneet periaatteessa viimeiset 30 vuotta, mutta viimeisen pari vuoden aikana sielläkin korot ovat nousseet todella voimakkaasti. Ainoa poikkeus isoista talouksista on Kiina. Kiinan talous on tunnetusti monenlaisissa ongelmissa, ja maata riivaa pikemminkin deflaatio eli hintatason lasku, ja itseasiassa Kiinassa 10-vuotinen korko on laskenut jopa alle kahteen prosenttiin. prosenttiin, mutta melkein kaikkialla muualla maailmassa tällä hetkellä raha kallistuu, koska rahalle on yksinkertaisesti hirveä kysyntä. Valtiot velkaantuu, ja äsken mä mainitsin vielä nuo tekoälyinvestoinnit, eli siinä missä ehkä 2010-lukua finanssikriisin jälkeen leimasi aikakausi, kun rahaa oli pikemminkin yltäkylläisesti eikä sitä oikein tarvinnut investoida mihinkään, niin nyt tilanne on päinvastoin, sitä tarvittaisiin kaikkialla, ja sen takia sen hinta nousee, eli korko. Korkojen nousulla on suomalaisten korvaan aina tosi paha klangi, ja se johtuu siitä, että suomalaisilla on paljon vaihtuva korko. korkoista asuntolainaa yli 100 miljardia euroa itse Suomen Pankin tilastojen mukaan, ja sen lisäksi kaikki tietää, että Suomen valtio velkaantuu melko vauhdilla, joten korkojen nousu osuu myös Suomen valtion korkomenoihin tosi ikävästi. Joten pahuksen 12 kuukauden euribor, joka on melkein tykittänyt jälleen kerran kolmeen prosenttiin, kun vielä ihan hetki sitten se killui tuolla vähän päälle kahdessa prosentissa, on vaikea kvantifioida, mikä tarkka vaikutus euriborin uudelleen nousulla on suomalaisiin. Viimeksihän se ruokki Suomen talouden taantumaa, se on posahtanut meidän asuntomarkkinoihin, hidastanut tosi paljon tosi paljon kotimaista kulutusta, mutta sille ehkä voisi laskeskella, että toi vähän vajaan prosentin nousu tarkoittaisi käytännössä suomalaisille seuraavan vuoden aikana 840 miljoonaa euroa lisää korkomenoja. Eli noi rahat menee käytännössä Nordealle, OP:lle ja muille pankeille, siinä missä taas toi raha on poissa vaikka noh, ravintoloista tai Puuilon liikkeestä tai Tokmannin liikkeestä, jos katsoo Tokmannin tuloksia ynnä muuta. Eli jälleen kerran raha siirtyy taskusta toiseen, mutta toi on pois monien firmojen myynnistä siinä mielessä, että kotimainen kulutus voi kärsiä taas kerran. Mä sanoin, että suomalaisilla monesti korkojen nousulla on huono klangi monesta ilmeisestä syystä, mutta itse asiassa korkojen nousu ei ole välttämättä aina paha asia, koska korot heijastavat myös taloutta. Tämä on tosi tärkeää muistaa, että vaikka Suomessa monesti korkojen noususta puhutaan pahana asiana, se ei välttämättä suinkaan ole pelkästään sitä. Mitä korot oikeasti heijastaa? Ne heijastaa käytännössä sijoittajan käsityksiä tulevasta talouskasvusta ja inflaatiosta. Tossa vasemmalla on kuvaaja, missä näkyy Yhdysvaltain 10-vuotinen markkinakorko, esimerkkiomaisesti. Ja sit siinä on vihreänä käppyrä ihan samalla asteikolla vieressä Yhdysvaltain bruttokansantuotteen kasvu. Eli käytännössä reaalinen talouskasvu, eli miten oikeasti volyymit ja hyvinvointi kasvavat. inflaation lähentämä nousu, ja noi rimmaa aika hyvin. Eli sijoittajat suht tarkasti yrittää arvioida, että hei, miltä näyttää suunnilleen nimellinen talouskasvu ja sen mukaan sitten tietysti vaaditaan korkoa siltä lainaajalta. Tällä hetkellä Yhdysvaltain kymppivuotisen koron voi rakentaa suunnilleen niin, että meillä on talouskasvuodotus, mikä on jossain vähän päälle kahden prosentin pinnassa, ja sitten meillä on inflaatio-odotus, joka on vähän noussut tuohon reiluun kahteen pinnaan myös. Mistä tämä viimeaikainen korkojen nousu sitten johtuu tarkemmin? Sen itse asiassa voi jakaa noihin edellä mainittuihin elementteihin aika lailla, eli kymmenen vuoden inflaatio-odotus Yhdysvalloissa on noussut vuoden alusta mitattuna 2,2:sta 2,5 prosenttiin, eli siis Iranin sota on todella kiihdyttänyt, jos jonkin verran, markkinaodotuksia siitä, paljonko hintataso tulee keskimäärin nousemaan. Ja toisaalta reaalinen talouskasvuodotus on itse asiassa kasvanut myös 1,9 prosentista 2,2:een, eli korkojen nousu Yhdysvalloissa varsinkaan ei ole johtunut siis vain siitä, että Iranissa käydään sota ja öljyn hinta on kallistunut. Kallistunut, vaan siitä, että talouskasvukuva on myös paljon vahvempi. Eikä mikään ihme, kun liittovaltio elvyttää minkä kerkeää, Trumphan on tosi avokätinen talouspolitiikassaan. Ja samaan aikaan tietysti, jos uskoo tekoälyvallankumoukseen, niin senkin luulisi ruokkivan talouskasvua. Eli näähän on itseasiassa ihan positiivisia, peukku ylös asioita. Joku voisi huomauttaa vielä, että tämä menee vähän nörttijuttuihin, mutta term premium, eli riskipreemio siitä, että kansankielisesti sanottuna sijoittajat suostuu lainaamaan kymmeneksi vuodeksi valtiolle rahaa, niin sekin on itseasiassa noussut vähän. Vähän, jos jonkin verran, 0,6 prosentista 0,8 prosenttiin. Ehkä ei kuulosta niin hirveän isolta summalta, mutta toki tällaisilla markkinoilla pieninkin liike on merkittävä liike. Se kertoo sitten siitä, että sijoittajan käsitys Yhdysvaltain riskisyydestä lainaajana on muuttunut kieltämättä hieman huonompaan suuntaan. Tuo term premium voisi ehkä vielä kansankielistää sillä tavalla, että kuvitellaan, että... Te lainaatte teidän kaverille vaikka vuodeksi rahaa, niin tehän osaatte kuvitella todennäköisesti teidän kaverin taloustilanteen vuoden päähän tosi aika hyvin, joten te voitte vaatia silloin vähän vähemmän korvausta siitä lainasta, eikö niin. Mut kuvitelkaa, että se sama kaveri, vaikka Lari elämänkoululainen, josta mä oon puhunut aiemminkin varteissa, tulee kysymään teiltä lainaa kymmeneksi vuodeksi. Te mietitte ihan eri tavalla, että hetkinen, Larilta jäi ne koulut kesken, kuten mä silloin aikaisemmin vartissa puhuin, missäköhän se elämä on oikeesti kymmenen vuoden päästä. Jos te suostuisitte lainaamaan hänelle kymmeneksi vuodeksi, niin todennäköisesti vaatisitte paljon enemmän riskilisää siihen lainaan, eikö niin? No jos Yhdysvalloissa talouskasvukuva on vahvistunut, hyvä amerikkalaisille, niin Euroopassa itse asiassa ei, ja tämä varmaan osiltaan selittää sen, miksi euroosakkeilla tämä vuosi ei ole mennyt ihan putkeen. Pahuksen Iranin sota kun iskee meihin energiariippuvaisiin eurooppalaisiin hieman pahimmalla tavalla. Nimittäin tosiaan tässä Euroopan lippulaivataloudessa Saksassa inflaatio-odotukset ovat itsessään nousseet, Saksalla... Treidataan muutamia velkakirjoja markkinalla, mistä pystyy muutaman komboverikin kanssa suoraan näkemään, että mikä on sijoittajan odotus Saksan tulevasta inflaatiosta, ja me voidaan käyttää sitä sellaisena köyhän miehen mittapuuna odotettavissa olevalle euroalueen inflaatiolle. Inflaatio-odotukset on noussut Iranin sodan alusta alle kahdesta prosentista myös tonne karkeasti kahteen ja puoleen prosenttiin, mutta itse samaan aikaan reaalikorko, minkä pitäisi mitata sitä reaalista talouskasvua, niin se ei ole noussut mihinkään. Tai itse asiassa jopa ehkä vähän laskenut tuosta vaikka vuoden alkuun verrattuna. Eli Euroopan osalta tilanne on niin, että talouskasvukuva ei ole oleellisesti heikentynyt, mutta samaan aikaan hintojen nousun odotetaan kiihtyvän. Tuo on osakkeelle ongelmallinen kombinaatio, koska jos reaalitalous ei kasva yhtään sen nopeammin, mutta hinnat nousee, niin useimmilla pörssiyhtiöillä on itse asiassa vaikeuksia siirtää kasvavia kustannuksia hintoihin, ja niiden kannattavuudet tulee silloin olemaan kovassa paineessa. Rikkooko korot pörssin? Mä sanoisin, että tuskin nykytasolla. Tässä on hieman populistinen... Yksinkertainen kuvaaja, missä on verrattu Yhdysvaltain kymppivuotisen velkakirjan markkinakorkoa. S&P 500:n tulostuottoon, mikä on siis käytännössä vain P/E-luku flipattuna toisinpäin, eli jos firmat maksaisi teoriassa kaiken tuloksensa osinkoina ulos, mitä ne tietysti nyt ei pysty tekemään, koska kaikki rahat menee tohon NVIDIAn chippeihin, niin minkälaista ikään kuin osinkotuottoa siitä voisi teoriassa tällä hetkellä saada. Ja tällä hetkellä S&P 500:n tulostuotto on 3,5 %. Se on itse asiassa alintaso sitten vuoden 2021 ja vuoden 99 ja 2000. Nämä on sellaisia vuosia, millä ei ole kieltämättä sijoittajien korvissa sellainen hirveän hyvä kaiku. Toisaalta tosiaan 10-vuotisen korko möyrinyt itse asiassa pari vuosikymmentä alle S&P 500:n tulostuoton. Mutta nyt kun se on noussut tuonne 4,5 kantturoihin, se on itse asiassa jo reilusti enemmän kuin tuo tulostuotto. Viimeksi tälleen kävi sattumalta teknokuplassa, mutta asiathan voi olla tietysti eri tavalla. Plus täytyy muistaa, että tuo tulostuotto on vähän naivee, että tuloksathan kasvaa koko ajan. koko ajan, siinä missä jos te ostatte kymppivuotista velkakirjaa tänään, niin teidän korkotuotto on nimenomaan toi 4,5 seuraavat kymmenen vuotta, ja se on siinä, että tiedätte tarkalleen mitä te tulette saamaan olettaen, että Yhdysvaltain liittovaltio ei ajaudu maksukyvyttömyyteen. Toisin sanoen ei näitä pystytä ihan suoraan vertaamaan, vaikka tämmöisiä kuvaajia näkee tosi usein, mutta on tämmöistä kuitenkin jossain määrin kuvaavaa siitä, että osakkeista maksetaan käytännössä ennätyshintoja samaan aikaan kun korot tarjoavat turvallisemmin myös ihan mehevää tuottoa. Juuri ennen tämän vartin kuvaamisen aloittamista mä selasin vielä mun mailia, ja Bloombergilta oli tänään mielenkiintoinen kuvaaja. mielenkiintoinen kuvaaja. Jos tulokset ja talous pauhaa, niin koroilla on todennäköisemmin suunta ylös. Tässä on mielenkiintoinen kuvaaja, missä näkyy S&P 500:n seuraavan 12 kuukauden ennustettu tuloskasvu ja toisaalta sitten 12 kuukauden muutos. Yhdysvaltain keskuspankin ohjauskorossa, huom, se ei ole siis sama asia kuin nuo velkakirjojen korot, jotka määräytyy markkinalla, mutta karkeasti ihan kaikki tommoset korkohimmelit liikkuu samaan suuntaan, totta kai. Mä nyt onnistuisin selittää tämän mahdollisimman selkeästi, mutta jos käytännössä keskuspankki nostaa korkoa, niin sen pitäisi kyllä nostaa myös markkinakorkoja ja vice versa. Eli koska tulokset käytännössä kasvaa ihan valtavasti, niin voisi olettaa myös, että talous pauhaa silloin tosi lujaa, kaikki raha menee niin kuin bitcoin jälleen kerran, niin voisi olettaa, että korkotasolla on itse asiassa suunta. Pikemminkin ylöspäin, eli mitään sellaista koronlaskuhelpotusta. Tuskin kannattaa odottaa lähitulevaisuudessa, ellei tapahdu jotain ihmeellistä. Ja tietysti kaikkea ihmeellistä on tässä tapahtunut viimeiset kuusi vuotta, joten ei näin pidä huolettomasti mennä tietysti mitään liian varmaksi sanomaan. Kiitos taas vartin katsomisesta. Toivottavasti onnistuin tiivistämään vähän monimutkaisia aiheita mahdollisimman simppeliin pakettiin. Tässä on viikon toinen meemi Pohjola-ekalta, joka väänsi siitä mun viime vartin hienosta pullonkaulakuvaajasta vähän tämmöisen erilaisen tulkinnan osakesijoituksista, mistä on kyse nesteemäisen hermomyrkyn nauttimisesta ja seurauksena. oksennusta, maksakirroosia ja valtavat tappiot pienelle sijoittajalle. Tältä se on ehkä viime vuosina kyllä kieltämättä monella tapaa tuntunut. Kiitos vartin katsomisesta. Lukekaa analyysiä, tehkää hyviä osakepoimintoja, tehkää hyviä osakemyyntöjä jos hyviä myyntipaikkoja ilmenee.