Tervehdys InderesTV:n katsojat. Outokumpu julkaisi ensimmäisen kvartaalin tuloksen, ja sen tiimoilta keskustellaan toimitusjohtaja Katri Terhorstin kanssa. Kati, millä mielellä sinä katsot Outokummun starttia tähän vuoteen?

No joo, onhan se positiivinen startti sinänsä, että suuri hyppy parempaan Q4:stä. mutta tulos olisi voinut olla vielä vähän parempi, mutta me jatketaan sitä paremman tuloksen guidanssia sinne Q2:een, eli oikeaan suuntaan mennään.

Kuinka paljon tätä, just kun mietittiin tässä ennen kuin aloitettiin tämä haastattelu, niin muun muassa tuo, olisiko voinut olla parempi? Kuinka paljon se haittasi tämän toiminnanohjausjärjestelmän osalta?

No me ei sanota nyt ihan ehkä sitä suoraa lukua, mutta tilanne tietysti on se, että meillä oli backlogeja sieltä Q4:ltä vielä tähän Q1:een ihan selvästi. Ja sillä oli merkitystä meidän tulokseen sikäli, että me ei saatu niitä volyymeja ulos, mitä me olisi voitu saada. Ja sitten toisaalta taas, että niiden... Backlog-tilausten hinta oli vanha hinta. Ja nythän tietysti hinnat on koko ajan noussut. Voidaan ajatella myös kaikki se uusi bisnes, mitä me olisi voitu saada markkinoilta tässä markkinatilanteessa, ja me ei pystytty niitä ottamaan. Eli tulos olisi voinut olla selvästi parempi. ERPit on tunnetusti tosi kalliita, mutta jos ikään kuin poistettaisiin tämän vaikutus, niin kuin tyytyväinen sä olet teidän operatiiviseen suorittamiseen muuten, että oliko siellä muuta sellaista, mikä olisi haitannut tätä? No se varsinaisesti se ERP vaan on ollut tämä meidän tosiaan toimitusketjusuunnittelujärjestelmän OMP-järjestelmä, missä ne ongelmat on olleet. Mutta me ollaan tehty isoja steppejä nyt Q1:n aikana ja vähän backlogia vielä sinne jää Q2:een, mutta isot stepit on tehty sen osalta, että nyt on tosi tärkeää. Tärkeää, että meidän operatiivinen performanssi on hyvä, kun mennään eteenpäin. Siinä on nimenomaan nyt fokus. Mikä se teidän toisen kvartaalin ohjeistus olikaan? Korkeampi eli korkeampi pitää kuin Q1. Yksi iso muutos, mikä tässä on tietysti tapahtunut ja teille hyvä ollut nimenomaan nämä tavallaan, kun on tullut tota halpatuontia, niin nyt sitä on yritetty torpata ihan kunnolla. Niin miltä tämä näyttää teidän vinkkelistä? Onko se Eurooppa nyt silleen muurattu? No ei Eurooppa vielä tietenkään muurattu, mutta se ensimmäinen steppi, mitä nyt tapahtui tammikuussa, joka on tietysti ilmastoaction eikä mikään, sanotaan, trade action, niin on tietysti tämä hiilirajamekanismi, jonka tulosta me jo tiedettiin. Ja se on ollut efektiivinen sitä kautta, että... Hiilellä on nyt selvä hinta, ja jos verrataan niin kuin Euroopan referenssiarvoa ja Outokumpu on selvästi myös sen alla, mutta jos on Euroopan toimittajien referenssiarvoa hiilidioksidipäästöissä,

Hmm.

kun me ollaan romupohjaisia valmistajia, niin meidän tietysti hiilidioksidipäästö on paljon alempi kuin aasialaisten tuojien. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että ehkä keskimäärin aasialainen tuoja maksaa noin 200-300 euroa per tonni. hiilitulleja Euroopan rajalla, ja jotkut esimerkiksi Taiwan maksaa vielä enemmän. Niin sillä on ollut merkitystä. Ja mitä se on tehnyt tammi-helmikuun aikana, niin se on pudottanut sen tuonnin osuuden puoleen. Jos katsotaan prosenteissa, niin nyt me ollaan jossain 15 prosentissa tuonnilla tällä hetkellä. Ja sehän on itse asiassa vähän se sama tavoite, mikä safeguardsilla on, kun nyt me saadaan nämä uudet kiintiöt ensimmäinen heinäkuuta ja sitten nuo 50 %:n tariffit näiden kiintiöiden päälle. Niin siinä oli myös ajatuksena se, että pitäisi se asiantuonti saada sieltä 30 prosentista noin 15 prosenttiin, jotta Euroopan terästeollisuus voi täällä pysyä. koska se on myös eurooppalaisen strategisen autonomian, puolustusteollisuuden, infrastruktuurin ja vihreän siirtymän kannalta tärkeää. Niin periaatteessa tämä on tuonut nyt vähän samaa efektiä tässä vuoden alussa ruostumattomalle teräkselle. Ei kuitenkaan hiiliteräkselle, koska ne Euroopan referenssiarvot verrattuna Aasiaan, niin siellä ei ole niin suurta eroa.

Aivan. Teidän verrokkikin kommentoi omassa tuloskatsauksessaan, että tämä markkina muuttuisi ihan suorastaan rakenteellisesti. Rakenteellisesti, katsotko tätä yhtä optimistisin silmin?

No mä tiedän, se on ehkä vähän mun mielestä, no mä en yleensä kommentoi sitä mitä muut sanoo, että se on tämä kilpailija, mutta se on mun mielestä aika semmoinen vahva kommentti. Tietysti se, että me nämä paremmat safeguards nyt saadaan ja niissä ei ole mitään loppupäivämäärää, niin kyllähän sen pitäisi rakenteellisesti auttaa sitä, että me saadaan kapasiteetin käyttöasteet Euroopan. tämän teräksen toimijoille taas sellaiselle tasolle, että se terästeollisuus voi pysyä Euroopassa. Se, mistä minun huoli tietysti on vähän meidän asiakassegmenteissä, eli nyt vaikka olen nähnyt lisää aktiviteettia ja markkina vähän piristyvän, niin me itse asiassa ei ole oikein nähty sitä loppukysynnän parantumista meidän eri asiakassegmenteissä. Ehkä se ainoa nyt on vähän datakeskukset

Mm

ja sitten energiapuoli liittyen datakeskuksiin. Eli sikäli tämä Lähi-idän tilanne ei tietenkään auta nyt uusia investointeja. investointeja ja markkinan käyntiin lähtemistä. Kyllähän me tarvitaan sen kysynnän paranemisen myös. Me ollaan oltu Euroopassa jo pitkään tällaisessa kysyntäkuopassa, niin tarvitaan muutakin kuin näitä safeguardeja.

Joo, eli tämä tavallaan tarjonnan rajoittaminen ei vielä ihan riitä, vaan sä näet, että pitää tulla lisää kysyntää, jotta taas teille herkullisempi tämä markkina

Mä en näe sitä niin sanottuna tarjonnan rajoittamisena. Sehän voi tuoda kuka vaan, mutta sitten maksaa niitä. niitä tulleja. Sehän ei ole tarjonnan rajoittamista, mutta siinä luodaan oikeudenmukaista pelikenttää. Koska jos ajattelet sitä, että Euroopassa meitä on terästeollisuutena vaadittu tekemään vihreätä siirtymää, muutenhan me maksetaan siitä hiilestä. Toisaalta se on myös tärkeätä, koska koko terästeollisuus vastaa noin 10 prosentista maailman päästöjä. Se on ollut myös tärkeätä, että sitä on tehty. Silloin se ei olisi oikeudenmukaista, että täysin subventoituu Aasian halpaa terästä. tästä tuodaan tälle korkeammalla hiilijalanjäljellä, ja sille hiilelle ei pitäisi, niin kuin ei olisi mitään hintaa. Tai että Euroopan rajat on täysin auki, tuo on niin paljon kuin haluat, ja me ei kilpailla samoilla ehdoilla. Ja se on minkä takia on tärkeää, että se jotenkin rajoitetaan niin, että luodaan semmoinen enemmän tasavertainen kilpailutilanne eurooppalaisille toimijoille. Ja näinhän Amerikassa on tehty myös.

Näekö sä tässä just vähän viitaten siihen rakenteelliseen kommenttiin, kun se sanahan antaa ymmärtää, että se olisi pysyvä muutos, niin ehdottomasti varmaan oikeudenmukainen päätös. Mutta toisaalta Euroopassa on paljon toimijoita, jotka haluaisivat sitä mahdollisimman halpaa terästä aina ja pystyisivät tarjoamaan kautta kuluttajalle mahdollisimman. Ja sehän on aina vähän silleen, annetaan toiselle, niin se on vähän toiselta pois. Kun niiden lobbausvoimaa miettii, niin sitäkin kautta, niin kuinka pysyväksi tämä kuvio?

No periaatteessa periaatteessa sitä nyt on vähän katsottu esimerkiksi sitäkin, mikä se vaikutus on tai näin, niin eihän ne. hänen johonkin vaikka auton hintaan, jos me puhutaan jostain 50 eurosta, niin se ei varmaan sitä kaada. Mutta tottakai mun huoleni on myös siitä Euroopan meidän asiakassegmenttien, Euroopan teollisuuden pysymisestä Euroopassa. Että se on tosi tärkeää, että sitten sen sijasta, että vaikka ruostumattomana teräksenä tulee tänne lisää tämä tavara, että ne ei tule sitten pesukoneina ja kodinkoneina tänne ihan holtittomasti, että meidän asiakkaat pystyvät myös elämään. Että se kyllä mun Euroopan kysynnästä ja Euroopan... Euroopan kilpailukyvystä on edelleen huolia myös meidän asiakassegmentin osalta.

Jep, huoltovarmuus ennen kaikkea. Sä mainitsit nuo datakeskukset, mutta ette varmaan, mä näin äsken Wall Street Journalissa oli artikkeli, miten jopa japanilainen vessanvalmistaja on muuttunut tekoälyosakkeeksi, koska sen keramiikka menee datakeskuksiin, mutta ette sentään heitä vielä itseänne päälle sitä datakeskushattua.

Ei, ei se on se on ei, mutta siis totta kai ruostumatonta terästä menee myös datakeskuksiin, sitten kun niitä rakennetaan. tätä.

Joo, siitä on tullut jonkin verran järkevää kysyntää, mutta pitäisi olla laajempaa kysyntää siis. Niin kuin muidenkin taloussektorien pitäisi edelleen vetää

Joo,

pohjalla.

me tarvitaan ihan siis joka puolelta vetoa pohjalla, sanotaan näin. Kyllä.

Sitten sinä mainitsitkin tämän Lähi-idän tilanteen, Iranin sodan, niin onko se tavallaan asiakkaat olleet koko ajan vaimeita, mutta onko se antanut entisestään tekosyytä asiakkaille pysyä ikään kuin tosi varovaisina näkökulman konkreettisesti näissä?

No siinä on, sanoisin ensinnäkin, että Outokumpun tulokseen suoranaisesti sillä. ei ehkä ole vaikutusta. Tässä on ollut vaikutusta. Se, mikä me tietysti nähdään, että kulutuskustannukset nousee ja se varmaan jatkuu nyt Q2. Meillä on ehkä hieman meidän, jos katsoo energiapuolta, niin meillä on hieman meidän kilpailijoita parempi tilanne sikäli, että Outokummun energiaostoista niin noin 60 prosenttia on sähköä. Ja sitten siitä sähköstä melkein 90 prosenttia on ei-fossiilista, eli ydinvoimaa tai sitten uusiutuvaa. Ja sitten jos ajattelee meidän siitä toista lähdettä, mikä on lähinnä kaasu tai LNG, niin Niin meidän toimitukset tulee läntisistä lähteistä. Eli Outokumpu on, ja sitten me ollaan aika hyvin hedgetty energiahinnan suhteen. Eli Outokumpu on siinä aika hyvässä tilanteessa. Mutta totta kai pitkittynyt tilanne Lähi-Idässä luo taas markkinoista epävarmuutta ja vie sitä kasvumomenttia, mitä me odotettiin tässä vuoden alussa pois. Ja sitten me ei tietystikään tiedä, kuinka pahasti se iskee meidän eri asiakkaisiin ja heidän toimitusketjuihin. Meillä ei ollut mitään ongelmia toimitusketjujen toimitusketjujen kanssa, mutta mehän on jo pitkään varmistettu meidän raaka-aineen saanti. On se sitten romu, nikkeli, ferrokromi meillä itsellämme. Niin meillä ei ole siellä ollut ongelmia, mutta sehän riippuu siitä, että miten se iskee meidän asiakkaisiin. Tällainen yleinen kustannusinflaatio tietysti, jos tämä pitkittyy, niin se me varmasti nähdään. Eli eihän se hyvä asia ole. Se tuo taas epävarmuutta ja näin poispäin. Mutta toistaiseksi vaikutukset ovat olleet pieniä, meidän suoranaista. varsinaista vaikutusta nähty siis kysyntään, mutta kyllähän se vaikuttaa varmaan myös investointipäätöksiin ja näin poispäin. Kysynnän kasvua se tyrehtyttää ilman muuta.

Olisiko muotoillaan niin, että olette ainakin itse hoitaneet omat nämä toimitusketjuriskit siis hyvin, että ei tosiaan

No,

mistään

me ollaan

enääkä riski

tietysti,

oltu konkurssien kanssa.

jos ajattele näin, että mehän ei voida mitään tehdä, jos ei meillä niitä raaka-aineita ole. Ja ehkä sitten tämmöisellä suomalaisina pörssiyhtiönä tämä huoltovarmuusalue on hyvin tärkeää myös meille. Ja totta kai COVID opetti meitä myös paljon tässä suhteessa. Eli joo, me ollaan mun mielestä aika hyvin varauduttu. opittu ja huolehdittu siitä, että meillä on, me saadaan meidän raaka-aineet eri tilanteissa.

Nyt on puhuttu paljon tästä Euroopan tilanteesta, mutta Yhdysvalloissahan teillä on myös paljon toimintaa tai Amerikoissa ylipäätään. Miltä siellä näyttää tällä hetkellä kysyntätilanne?

No sä oot saanut niinku vähän pirteämpää, ja jos sä katsot näitä indeksejä, niinku tota ostopäällikköindeksejä, niin nehän on ollut nyt niinku yli 50 eli positiivisia viimeiset kolme kuukautta. Mutta sitten, jos minulta kysyisit, niin meillä on siis todella hyvät tilauskannat ja kysyntä, sekä puolella hyvää, mutta myös tämä on nyt se seasonality-puolella se hyvä kvartaali ja hyvä vuosipuoli. Mutta sitten jos oikein katsoo, että onko siellä todella se asiakassegmenttikysyntä selvästi parantunut isoihin investointeihin, niin sitä me ei valitettavasti myöskään nähdä, että ehkä se datakeskusbuumi ja energiabuumi myös Amerikassa menossa, että se me nähdään. Mutta jos sä katsot kotitalouksia, autoteollisuutta, kysyntä on tosi vaimeaa. Eli kyllä sielläkin kysynnän täytyy piristyä useammilla asiakassegmenteillä.

Ja nyt vähän puhutaan paljon kahtiajakautuneesta tilanteesta. Kaikki mikä liittyy tekoälyyn menee hyvin ja loput sitten.

Se on näin.

kaksi

Joo,

eksyä käytännössä.

siltä se Amerikka vähän näyttää tällä hetkellä.

Muistaakseni Amerikassa nyt datakeskusrakentamisen määrä ylitti jo toimistot jopa, että tämä on muuttunut niin isoksi hankkeeksi.

Mutta siellä on se ero nyt ehkä näihin Suomen keskusteluihin, että siellä vaaditaan myös datakeskuksilta, että ne itse investoi varavoimaan. Eli ne nimenomaan halutaan, että ne datakeskukset nostaa kuluttajan energiahintaa tai sitten vie sen energiakapasiteetin alueelta. Valtaa.

Hmm. Pystytkö sä yhtään avaa, että nyt varmaan hirveästi, mutta kuinka iso rooli ne näyttää, koska jos katsoo noita datakeskusennusteita, niin vaikka se olisi pieni osa liiketoimintaa nyt, niin jos ne ennusteet otettuisi lähivuosina, niin kyllähän se alkaa tuntua.

Joo en mä osa sitä

Joo.

sanoa mitä se voisi olla. Ehkä se meidän keskustelu täällä Suomessa koskien datakeskuksia ollut enemmän siinä, että Outokumpu on Suomen suurin sähkönkäyttäjä ja mehän todella tehdään paljon työtä sen eteen, että me käytetään vähemmän ja vähemmän sähköä. Mutta tietysti tämmöinen iso terästuottaja on sähkönkäyttäjä. Ja se mikä mua Suomen keskustelussa mitä mä haluisin nähdä vähän, että Suomella olisi tämmöinen selvä teollisuusstrategia ja energiastrategia 20 vuotta eteenpäin. Sitähän me niinku... tarvitaan.

Hmm.

En usko, että sähkö loppuu tästä maasta, mutta se asia on kuitenkin sitten niin, että me ei millään tuulivoimalla voida ajaa isoja terästehtaita. Ja sitten jos katsotaan datakeskuksia, että jos niitä tulee tänne todella paljon Suomeen, suunnitelmathan on aika isot, niin ne käyttää paljon energiaa ja ne käyttää sitä samaa energiaa, mitä teollisuus tarvitsee. Niillä ei ole joustoja. Ja jos ne itse joutuu rakentamaan jotain varavoimaa, niin mistä ne joustot sitten tulee. Ja tuulivoimalla ei voida pyörittää teollisuutta. Niin nämä on niitä kysymyksiä, mitä meidän pitää miettiä. Ja sitten se iso kysymys on siinä, että mihin se sähkön hinta sitten menee ja mitä se tekee Suomen teollisuuden kilpailukyvyllä. Nämä on niitä kysymyksiä, mitä meidän pitää pohtia.

Sä pelkäät, että jos datakeskuksia tulee, se on hyvä, mutta sitten vie teollisuuden kilpailukykyä pahimmassa skenaariossa. Kadelles.

No mun mielestä sitä pitää miettiä, että minkälaisia investointeja me Suomeen halutaan ja työllistämisvaikutuksia, kasvunvaikutuksia pitämällä tähtäimellä. Ja hyvä hän se olisi, että me kaikki mahdolliset investoinnit tänne voidaan saada, mutta meillä pitää olla ratkaisu, että mikä on se energiakonsepti, mikä meillä Suomessa on. Ihan viimeisenä kysymyksenä, toi vähähiilinen ferrochrome, oliko se charge chrome on se teidän tuote, niin pystyykö sä avaamaan sen potentiaalia, näkyykö se konkreettisesti ehkä jossain luvussa, millä mielin te katsotte sitä? No siis meillä on, mistä me on puhuttu nyt, että tässä Q1-tuloksen yhteydessä ja osana meidän tätä Evolve-kasvustrategiaa on se, että me halutaan tehdä meidän ferrokromibisneksestä itsenäinen bisnes eli periaatteessa annetaan sille kaikki mahdollisuudet kasvaa, eli se ei ole vain sisäinen. näin meidän toimittaa. Tällä hetkellä ehkä noin puolet meidän volyymista menee ulos. Mutta tosiaan meidän ferrochrome, jota me tehdään tänä päivänä, niin sen nimi on niinku charge ferrochrome, joka on, se on se suurin markkina mitä on. Ja mehän tehdään sitä ferrochromea sieltä meidän kromimalmista, joka tulee Kemistä. Ja sen kromipitoisuus on vähän yli 50 prosenttia. Niin me ei periaatteessa voida tehdä oikein muunlaista gradea. Mutta nyt sitten, tota niin. vähän meidän erilaisiin mahdollisuuksiin investoida ja testata, niin me ollaan päästy erilaisiin ferrokromituotteisiin, jotka sitten menee, ja tehty testejä sisäisesti ja ulkoisesti, jotka menee muuhun loppukäyttöön myös kuin ruostumattomaan teräkseen. Ja sitten meidän on mahdollisuus myös ostamalla korkeampaa kromikonsentraattia ja sekoittamalla sitä meidän oman ferrokromituotantoon, niin päästä näihin vaikka 60 prosenttiin. prosenttiseen ferrokromiin. Sitten on erilaisia vaihtoehtoja, että sinulla on vähemmän titaania ja vähemmän silikonia. En ole ehkä tämän puolelle Hmm. ekspertti, mutta se koko idea tässä on se, että me laajennetaan meidän ferrokromiportfolioon ja sitten toivottavasti, jos tämä meidän teknologia saadaan toimimaan siellä Amerikassa, jota me rakennetaan pilottilaitoksella, niin se voisi sitä mahdollistaa myös myöhemmin sen, että me päästäisiin ihan puhtaaseen 90-prosenttiseen kromiin, johon me ei päästä ilman sitä teknologiaa. lähdetään jo liikkeelle sen ferrokromiportfolion laajentamisessa niissä asioissa, missä me sitä teknologiaa vielä tarvitaan. Ja sit toivotaan, että se teknologia tulee siihen päälle. Eli tämä luo korkeamman marginaalin bisnestä, lisää kasvua ja sitten vähentää syklisyyttä sitä varten, että ferrokromi pääsee sitten myös muihin asiakassegmentteihin kuin ruostumattomaan teräkseen.

Pystyykö se vielä, vaikka sä sanoit, että sä et ole asiantuntija tässä, niin mä uskon, että 99,9 prosenttia kuulijoista ainakin oppii jotain, mutta ainakin mä opin, niin mitä nämä uudet asiakaskunnat käytännössä on?

No ne on erilaisia erikoisteräksiä tai sitten tämmöisiä foundries- tyyppisiä asiakkaita esimerkiksi, mutta

Joo.

meillä on varmaan siellä vielä kehitysmahdollisuuksia ja vielä laajentaa sitä asiakaskuntaa enemmän.

Jäädään odottamaan siitä lisää uutisia. Kiitos, Kati, haastiksesta ja tsemppiä loppuvuoteen.

Kiitos, kiitos paljon.