Tervehdys. InderesTV:n katsojat. Puuilo raportoi tänään aamulla Q2-tuloksensa, ja meillä on tuttuun tapaan haastattelussa yhtiön toimitusjohtaja Juha Saarela. Haastattelussa yhtiön toimitusjohtaja Juha Saarela. Morjesta, Juha! Morjesta! Teiltä tulikin jo tietoja koko vuoden ohjeistuksesta ja vähän ennakkotietoja Q2:sta. Tuossa viime viikolla, lähdetään siitä. Koko vuoden osalta ohjeistusta nostettiin tuloksen osalta 7 miljoonaa. Sitä haarukan molempia päitä. Avaisitko vähän sitä, että tuliko tämä nimenomaan alkuvuoden paremmasta kehityksestä vai myös loppuvuoden nousseesta näkymästä?

Kyllä kai tämä on varmaan aika tyypillinen tilanne meille, että kun alkuvuosi on mennyt hyvin ja vähän odotuksia paremmin, ja kun tilikautta on kulunut, niin se ennustekyky paranee loppua kohti joka tapauksessa. Mutta sitten tietysti kun arvioidaan tuota tulevaa lopputilikautta ja liiketoimintaympäristössä tapahtuvia asioita. Niin, ja sitten sitä omaa aiemman puolivuotiskauden kehitystä. Niin se on. Siinä on sekä hyvää alkuvuotta, luottamusta loppuvuoteen, ja sitten se, että ennustaminen on helpompaa, kun tilikautta on jo kulunut.

Kyllä, luonnollisesti. No niin, kerrotko sitten vähän Q2:n pääkohdista? Miten teillä sujui?

Joo, myynti kasvoi hyvin. Samoin myyntikate kasvoi, liiketoimintakustannukset pysyivät hallinnassa, ja se johti parempaan lopputulokseen kuin viime vuonna. Tietysti meillä on paljon sisäisiä tekijöitä. Tämäkin on monessa oleva asia. Puuilon kokonaisuudessaan. Yhtiön suorituskyky. Tekemisen laatu paranee vuosi vuodelta. Ja. Voisi sanoa, että totta kai se on tekemisen tulosta.

Kyllä on nähtävissä toimeliaisuutta nyt sitten tuolla asiakkaiden keskuudessa. Kuluttajamarkkinassa sillä varmasti on osansa. Keskiostos on nyt noussut kolmatta kvartaalia peräkkäin. Meille se kertoo siitä, että ostetaan enemmän kerralla. Joka taas kielii siitä, että toimeliaisuutta. Toimeliaisuutta ja aktiivisuutta markkinassa on. Ja kuluttajaluottamusindeksi tietysti on. Nyt kun katsotaan kolmen vuoden vertailujaksoa, niin korkeimmalla tasolla. Ei se huipussa ole, mutta joka tapauksessa se ehkä jossain määrin auttaa.

Tietysti on niin, että me ollaan monta vuotta eletty matalasuhdanteen aikaa ja kuluttajaluottamus on ollut alhaalla, ja ollaan saatu siitä huolimatta asiakkaita meille lisää, niin tavallaan tämä kuluttajaluottamuskysymys ei ehkä sillä tavalla ole joka kerta meille niin keskeinen mittari, koska asiakasmäärä on kasvanut kuitenkin tästä läpi vuosia.

Kyllä, just näin. Myyntikate parani taas ja oli koko tämän alkuvuoden päälle 39 prosenttia. Kommentoit edellisessä haastattelussa kvartaali sitten, että inflaationäkymistä tai -paineista ei ole mitään suurempaa riskiä nähtävissä. Onko tämä edelleen näkymä, että loppuvuodelle tämmöinen taso, mitä alkuvuonna on nähty, on ihan realistinen odotus?

No kyllä me uskotaan. Myyntikatteen parantumiseen pitkällä aikavälillä edelleen, ja meillä on ihan täydet syyt siihen olemassa. Meidän myyntikatetta parantaa eniten meidän oman tuonnin tavaroiden suhteellisen myynnin voimakas kasvu, ja tämä monesti peittoaa sitten tuolla toimitusketjuissa tai muussa liiketoimintaympäristössä tapahtuvat kustannusnousut. Se on voimakkaampaa, se private label -tuotteiden myynnin kasvu, ja se peittoaa siellä alla olevia, kuten merirahtien kustannusnousua tai öljyn hinnan tai muiden raaka-aine- ja energiahintojen nousua, varsin hyvin pitkällä aikavälillä. Tästä tulevaisuuteen me uskotaan, että meidän myyntikate pystyy nousemaan tästä eteenkin päin. Se on selvää, että kvartaalien välillä tulee olemaan eroavaisuuksia, mutta se kuuluu tähän liiketoimintaan.

Miten sitten pidemmällä aikavälillä, niin kuinka paljon teillä on haluja tai tarvetta edelleen nostaa sitä myyntikateprosenttia? Kun huomioidaan, että te olette kuitenkin EBITA-tasolla nyt jo tavoitetasonne yläpuolella. Että onko sitten. Onko sitten niin kuin, että. Se on tietysti mahdollisuus valita vähän mitä tehdään, mutta halutaanko sitten mieluummin ehkä panostaa hinnoitteluun ja kasvuun vai?

No, jos ei mitään erikoista tarvetta ole, ja jos kauppa käy ja hintamielikuva säilyy hyvänä, niin ilman muuta me kasvatetaan meidän myyntikatetta myös tulevaisuudessa. Tämä on tietysti luonut meille sen edun, että meillä on hinnoitteluvoimaa. Ja onko myyntikate nyt riittävän korkea? Se on vähän sellainen suhteellinen kysymys. Myyntikate voi olla korkeampi, ja kyllähän vähittäiskaupan toimialalla nähdään paljon korkeampiakin myyntikatteita, ettei Puuilon. Myyntikate sinällään ei ole mitenkään erityisen korkea. Meillä on mahdollisuus sitä tästäkin kasvattaa. Mutta. Tietysti meidän täytyy samalla huolehtia siitä, että meidän hintamielikuva säilyy kilpailukykyisenä.

Kyllä, viittasitkin tuossa jo vähän parantuneeseen taloustilanteeseen ja kuluttajien näkymiin, että markkinassa on nyt ollut selkeä käänne. Mutta miten? Miten se. Miten odotatte, että se nyt sitten jatkossa heijastuu Puuilon bisnekseen?

Jos ei mitään tästä nyt ihmeellistä tapahdu, niin uskaltaisin odottaa, että kuluttajaluottamus kasvaa, joka jossain määrin auttaa meitä. Se näkyy lisääntyneenä asiointina. Se näkyy siinä, että keskiostos kasvaa. Kyllä me hyödytään siitä. On tietysti niin kuin tuossa aiemmin totesin, että.

Puuilo menestyy hyvin myöskin tilanteessa, jolloin kuluttajilla on. Asiakkailla on epävarmuutta omassa taloudessaan, ja siinä mielessä halpakaupat ja Puuilo on aika hyvässä asemassa myös niissä tilanteissa. Mutta sitten jos kuluttajaluottamus nousee, talous lähtee kasvamaan ja uskoa tulevaisuuteen on. Se lisää toimeliaisuutta, ja kyllä se näkyy myöskin meidän myynnissä.

Just näin. Sitten pari kysymystä Ruotsista tulitte tässä kesän aikana. Kerroitte nämä ensimmäiset myymäläavaukset ja ajankohtineen ja paikkakuntineen, niin avaatko vähän sitä, että miten nämä nyt on valikoitunut ensimmäisiksi ja miten siellä toiminta etenee.

Niin, me nyt lähdetään hyvin tällaisella käytännönläheisellä tavalla uuteen markkinaan. Me yhtä aikaa kasvetaan Suomessa ja sitten avataan pilottimyymälöitä Ruotsiin. Me haetaan hyviä liiketiloja. Lähinnä siis olemassa olevia liiketiloja keskeisiltä kauppapaikoilta. Ja kun neuvotteluja käydään, niitä saattaa olla käynnissä lukuisa määrä yhtä aikaa. Osa niistä kypsyy valmiiksi ennemmin kuin toiset, mutta totta kai siinä tehdään sillä tavalla valintaa, että halutaan löytää ne myymälät, myymäläsijainnit keskeisiltä tällaisilta retail-alueilta. Kyse on siis testaamisesta.

Me mennään nyt Örebron Mariebergiin. Avataan myymälä, joka on iso retail-alue siellä, missä kaikki meidän keskeiset kilpailijat on ja missä liikkuu paljon asiakkaita. Sundsvallin Birsta, vastaava erittäin kaupallinen alue sillä alueella. Mutta tuota ei. Siinä halutaan testata meidän kauppaa sellaisilla paikoilla, missä liikkuu paljon asiakkaita ja missä meidän kaikki kilpailijat ovat, niin siitä ne parhaat kokemukset ja tulokset syntyy, jota voidaan analysoida sitten kun sen aika on.

Just näin. Ovatko nämä kaupungit kokoluokaltaan sellaisia, mihin te nimenomaan haluaisitte mennä? Vai onko tässä nyt enemmän sattumaa sitten? Mitkä on valikoitunut ensimmäisiksi?

No tietysti nämä nyt on sen kokoisia. On siinä sekä sattumaa että valintaakin kyllä. Kuten tuossa totesin, niin kyllä me tietysti haetaan potentiaalisia kaupunkeja ja alueita, joka tarkoittaa sitä, että enemmän ne on ehkä isompia kaupunkeja kuin pieniä. En sano sitä, etteikö Puuilo voisi testata Ruotsissa myöskin pienemmissä kaupungeissa, maaseutukeskuksissa, kuten meillä Suomessakin on kauppoja varsin pienillä paikkakunnilla, ja pärjäämme niissä kyllä aika hyvin.

Just näin. Mites sitten Ruotsin osalta? Vielä kun rupeatte saamaan näitä myymälöitä auki, niin mitkä sitten on keskeisiä mittareita? Mitä siellä seuraatte, ja mikä suunnilleen on se aikahorisontti tai myymälöiden määrä? Mitä tarvitaan siihen, että saadaan tehtyä tätä analyysiä sitten näiden pilottimyymälöiden osalta? Mihin viittasit?

Seurataan. Suomessa meidän myymälöitä tietyillä varsin klassisilla kaupan alan mittareilla, ja näin me tullaan tekemään myös Ruotsissa. Meillä on tietysti, koska me mennään omalla konseptilla, varsin sama valikoima, suunnilleen samantyyppiset tilat jne., niin silloin mittaristokin on hyvin samanlainen. Kyllä me seurataan. Nyt me avataan myymälöitä riittävä määrä ja seuraamme riittävän pitkän ajan. Teemme sitten päätelmiä. Sitten kun sen aika on.

Voiko siitä mitään sanoa? Siitä haarukasta, saadaanko ensi vuoden aikana vielä mitään johtopäätöksiä tehtyä.

Kyllä me tietysti tarvitaan sinne myymälöitä jonkun verran, että sen perusteella pystyy tekemään päätelmiä. Me tullaan avaamaan eri puolille Ruotsia erilaisiin olosuhteisiin myymälöitä. Siellä nähdään yksittäisten myymälöiden ja yksittäisten alueiden tilanteet ja nähdään se kokonaisuus. Siihen palaamme sitten kun sen aika on.

Teemme näin. Sitten vielä, alussa käsiteltiin ohjeistusta, mutta palataan siihen vielä. Sen verran tähän loppuun, että mikä nyt sitten loppuvuodelle on ne keskeiset muuttujat, mikä määrittää sitä, että ollaanko ohjeistuksen ylä- vai alalaidassa.

No tietysti miten kauppa käy, ja siihen vaikuttaa tietysti jossain määrin kuluttajaluottamus, vaikkakin kuten totesin, niin se ei aivan niin keskeinen asia meille ole tässä ollut, enkä usko tulevaisuudessakaan. Pärjäämme kyllä siinäkin, vaikka kuluttajaluottamus tipahtaisikin tässä, ja näin saattaa käydäkin tässä tulevina kuukausina vielä. Sen aika näyttää. Mutta siis asiakasmäärän muutokset on tietysti, joka siihen vaikuttaa.

Sitten on toinen, että miten meidän myyntikate kehittyy ja miten liiketoimintakustannukset kehittyy. Nämä on ne kolme tekijää siinä, jotka voi vaikuttaa siihen, että onko meidän ohjeistuksen ylä- tai alalaita enää validi. Nämä kolme tekijää.

Kustannukset kaiketi on kuitenkin kohtuullisen hyvin teidän hallussa, että tuleeko se sitten kuitenkin sieltä myynnin heilahtelusta pääasiassa se?

Niin, kyllä aika hyvä ennuste tällä hetkellä loppuvuoden liiketoimintakustannuksiin toki on. Ne on aika helppo ennustaa, että se on selvää, että myynti ja myyntikate on ne kaksi keskeistä asiaa.

No niin, jäädään seuraamaan miten loppuvuosi sujuu. Kiitos haastattelusta.

Kiitos.